Uutiset / 05.06.2025

Journalistiliitto sopii ammattiyhdistyslehtien kanssa freetyön ehdoista

Rakentaja-lehden päätoimittaja Johanna Hellsten (toinen oikealta) kävi Journalistiliiton toimistolla. Liitosta kuvassa vasemmalta Petri Savolainen, Heini Hietikko ja SFJ:stä Anna-Sofia Nieminen. Kuva: Mika Heijari

Journalistiliiton hallitus hyväksyi tänään 5. kesäkuuta neljä uutta sopimusta lehdistön itsensätyöllistäjien työehdoista ja palkkioista. Journalistiliitto ja Rakennusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL sekä Paperiliitto ovat tehneet tai osin vielä viimeistelemässä sopimuksen, joka takaa niiden lehdelle työtä tekeville freelancereille työn vähimmäisehdot.

Sopimus koskeen liittojen lehtiä Rakentaja, Motiivi, Elintae ja Paperiliitto-lehti.

”Freelancereiden vähimmäisehdoista sopiminen laajenee nyt ay-lehtiin. Ay-lehdissä ymmärretään hyvin, että freelancereiden palkkioita tulee korottaa vastaavasti kuin työsuhteisten palkkoja. Neuvotteluja tullaan jatkamaan muiden ay-lehtien kanssa kesän jälkeen”, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Aiemmin samanlainen sopimus on tehty Demokraatin ja Kansan Uutisten kanssa. Art House teki viime vuonna Journalistiliiton kanssa sopimuksen freelancereidensa palkkioiden korottamisesta vähintään kustannustoimittajien työehtosopimuksen palkankorotusten mukaisesti. Hufvudstadsbladet, Borgåbladet ja Västra Nyland päättivät viime vuonna nostaa freelancereidensa palkkioita lehdistön palkankorotusten mukaisesti. Marraskuussa Journalistiliitto teki sopimuksen Arbetarbladet-lehden kanssa itsensätyöllistäjien työehdoista ja palkkioista.

Liitto on monin tavoin edistänyt neuvotteluja freelancereiden vähimmäispalkkioista ja työehdoista ja siten parempia ansioita freelancereille. Tämä työ jatkuu. Lue miten Journalistiliitto on tehnyt työtä itsensätyöllistäjien työehtojen ja palkkioiden puolustamiseksi.


Katso myös

Kaikki uutiset

Journalistiliitto: Merkityksellisen journalismin tekeminen vaatii ammattilaisia

Koska tekoäly tekee disinformaation levittämisestä aiempaa helpompaa, tarvitaan investointeja niin journalistiseen mediaan kuin media- ja tekoälylukutaitoon. Suomalaisten suhde uutisiin on muutoksessa, selviää Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2026 -kyselytutkimuksesta.

Järjestöt vetoavat tietokirjallisuuden valtionrahoituksen kasvattamiseksi

Valtion kirjallisuuden tukemiseen kohdistamista kirjastoapurahoista 90 prosenttia jaetaan kaunokirjallisuuden ja 10 prosenttia tietokirjallisuuden tekijöille. Valtaosa Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta on tietokirjallisuutta; tällä hetkellä tietokirjojen osuus on noin 70 prosenttia.

Liitto on tukenasi kesälläkin

Kysy meiltä laki- ja työsuhdeneuvontaa tai hoida jäsenasioitasi.