Tutustu ohjeisiin Lehdistön freetyö Avaa Sulje Kuka on lehdistön freelancer? Lehdistön freelancereita ovat pääasiassa lehdistölle työskentelevät vapaat journalistit. Freelancer voi myydä työpanostaan useille asiakkaille, kuten eri aikakaus- ja sanomalehdille. Freelancer voi työskennellä esimerkiksi toimittajana, valokuvaajana tai graafikkona. Miten lehdistön freelancer laskuttaa työstään? Osalla freelancereista on oma yritys, osa toimii verokortilla. Yritysmuodossa työskentelevät freelancerit huolehtivat itse verojen maksamisesta. Verokortilla työskentelevien freelancereiden ennakonpidätyksen tekevät toimeksiantajat. Joka tapauksessa freelancerit huolehtivat itse omasta eläke- ja sosiaaliturvastaan sekä muista yritystoiminnan kuluista. Freelancer voi toimia myös työntekijänä, jolloin työnantaja hoitaa ennakonpidätyksen ja muut työnantajan sivukulut. Freelancer kirjoittaa työstään laskun. Freelancerille maksettava palkkio ei ole sama asia kuin palkka. Jotta freelance-toimittaja pystyy muun muassa huolehtimaan eläketurvastaan, pitämään kunnon lomia ja maksamaan työtilan vuokraa, noin puolet palkkiosta menee työn sivukuluihin. Graafikoilla ja valokuvaajilla sivukulut voivat olla jopa kaksi kolmasosaa kalliista laitehankinnoista ja lisensseistä johtuen. Suomen Journalistiliitto ja Suomen freelance-journalistit ovat koonneet palkkiosuositukset, joissa kerrotaan, kuinka paljon freelancerin tulisi laskuttaa työstään päästäkseen työsuhteisen kollegansa mediaanikokonaisansioon. Palkkio maksetaan, kun valmis työ on toimitettu ostajalle ja hyväksytty. Tehdystä työstä maksetaan palkkio silloinkin, kun juttua ei julkaista, jollei ostaja pysty osoittamaan, ettei tehty työ vastaa tilattua. Esimerkki: Freelance-toimittaja Sirkka Sujuva ehdottaa juttuideaa lehdelle. Hän arvioi, että jutun tekemiseen menee noin yksi työpäivä. Työhön kuuluu muun muassa taustatietojen ja haastateltavien etsiminen, haastattelujen tekeminen ja jutun kirjoittaminen. Sirkka myy jutun kertajulkaisuoikeudella ja sopii sen palkkioksi palkkiosuositusten mukaisesti 578 euroa. Koska sivukuluihin menee laskennallisesti puolet palkkiosta, niiden jälkeen verotettavaa ansiota jää 289 euroa. Sirkan veroprosentti on 20, joten verojen jälkeen käteen jää lopulta 231,20 euroa. Miten lehdistön freelance-työtä ostetaan? Jo tilausvaiheessa on hyvä määritellä, mikä on toimeksiannon kohteena olevan työn aihe, käsittelytapa ja laajuus. Samoin on syytä määritellä työn hinta, aikataulu ja julkaisukanava. On tärkeää sopia myös siitä, millainen käyttöoikeus tilatulla työllä on – voiko ostaja esimerkiksi julkaista työtä muualla kuin yhdessä lehdessä. Mitä laajemmat oikeudet ostaja haluaa, sitä korkeampi hinta työstä on maksettava. Asioista kannattaa aina sopia kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla. Pysyvästä freelance-suhteesta ja isoista toimeksiannoista on hyvä tehdä erillinen kirjallinen sopimus, johon on koottu kaikki toimeksiannon ehdot. Samalla sovitaan toimeksiannon irtisanomisajasta. Jos tilattu työ tai toimeksianto muuttuu olennaisesti, muutoksista on hyvä keskustella saman tien. Työhön liittyvistä esteistä ja viivytyksistä on syytä ilmoittaa toiselle osapuolelle viipymättä. Jos toimeksiantaja haluaa muokata valmista työtä merkittävästi, siitä on neuvoteltava freelancerin kanssa. Freelancerin on saatava tutustua muokattuun aineistoon ennen sen julkaisemista. Millaisilla käyttöoikeuksilla lehdistön freelance-työtä voi ostaa? Viestinnän Keskusliiton ja Suomen Journalistiliiton sopimien freelance-tehtävien toimitus- ja myyntiehtojen mukaan käyttöoikeuksien laajuus vaikuttaa työn hintaan. Käyttöoikeuksia ovat esimerkiksi seuraavat: Ensi- ja kertajulkaisuoikeus: Toimeksiantaja saa oikeuden julkaista työn yhden kerran ja olla työn ensimmäinen julkaisija. Työn voi ostaa myös kertajulkaisuoikeudella ilman ensijulkaisuoikeutta. Jatkuva käyttöoikeus: Toimeksiantajalla on oikeus julkaista freelancerin työ useaan kertaan. On syytä sopia, koskeeko jatkuva käyttöoikeus esimerkiksi vain yhtä lehteä vai koko konsernia. Freelancerille jää rinnakkainen käyttöoikeus. Kaikki taloudelliset oikeudet: Freelancer “katkaisee suhteensa” teokseen. Kaikki taloudelliset oikeudet teokseen siirtyvät toimeksiantajalle. Yksinoikeus: Freelancer ei voi luovuttaa samaa teosta muille käyttäjille. Näitä oikeuksia voi myös yhdistellä ja sopia esimerkiksi niin yksinoikeudesta kuin jatkuvasta käyttöoikeudesta. Toimeksiantajan ja freelancerin on syytä sopia mahdollisimman tarkoin käyttöoikeuksien laajuudesta. Tilaajan kannattaa miettiä, mihin esimerkiksi juttua tai valokuvaa oikeasti tarvitaan ja kuinka laajoin oikeuksin. Suomen Journalistiliiton ja Suomen freelance-journalistien palkkiosuositusten mukaan esimerkiksi jatkuva käyttöoikeus kaikissa konsernin tai lehtitalon julkaisuissa eri julkaisukanavissa voi kaksinkertaistaa hinnan. Ostaa työhön mitkä käyttöoikeudet hyvänsä, ne eivät sisällä edelleenluovutus- tai muunteluoikeutta. Jos ostaja haluaa edelleenluovutus- tai muunteluoikeudet, niistä pitää sopia erikseen. Ostaja voi myös haluta freelancerilta aikaisemmin julkaistua materiaalia. Tällöin määritellään uudelleenjulkaisulle sopiva käyttökorvaus, esimerkiksi 50 prosenttia ensijulkaisun hinnasta. Journalistin ammattieettisten ohjeiden mukaan haastateltavalla on oikeus tietää, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Luovutuksen laajuudesta riippumatta on hyvän tavan mukaista, että freelancer tietää, missä hänen aineistoaan käytetään. Graafisen alan kauppatapa Lehdistössä journalistisen freelance-työn kauppatapa on kirjattu Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton VKL:n välisiin toimitus- ja myyntiehtoihin. Liittojen sopimuksessa ei ole sovittu palkkioista, joten Journalistiliitto ja Suomen freelance-journalistit ovat tähän koonneet hinnoitteluun vaikuttavia tietoja. Näin halutaan auttaa freelance-työn myyjiä ja ostajia noudattamaan perusteltuja ja reiluja hinnoitteluperiaatteita. Ohjetta tarkastetaan muuttuvien olosuhteiden mukaisesti. Av-alan freetyö Avaa Sulje Kuka on av-alan freelancer? Tässä yhteydessä av-alan freelancerilla tarkoitetaan henkilöä, joka toimii yrittäjänä ja toimeksiantosopimuksilla eri tuotantoyhtiöille tai Ylelle. Miten av-alan freelancer laskuttaa työstään? Joillakin on oma yritys ja osa käyttää hyödyksi erilaisia laskutuspalveluja. Yrittäjät huolehtivat itse omasta eläke- ja sosiaaliturvastaan sekä muista yritystoiminnan kuluista. Av-alalla on paljon toimijoita, jotka tekevät töitä vaihtelevasti työsuhteessa, apurahalla ja välillä yrittäjänä. Työntekijän kohdalla työnantaja huolehtii sivukuluista, maksaa yleissitovan tes:n mukaista palkkaa ja noudattaa tessin mukaisia työehtoehtoja. Työntekijälle maksettava palkka ja yrittäjälle maksettava palkkio/korvaus eivät ole sama asia. Jotta av-alan freelancer pystyy muun muassa huolehtimaan eläketurvastaan, pitämään kunnon lomia ja ylläpitää omien laitteiden käyttöä, noin puolet palkkiosta menee työn sivukuluihin. Av-alalla tehtävä työ on arvonlisäverollista, joten palkkioihin lisätään 25,5 %. Palkkio työstä maksetaan sopimuksen mukaisesti, joka yleensä riippuu työn pituudesta ja sisällöstä. Miten av-alan freelancertyötä ostetaan? Kun työstä ollaan sopimassa, on tarpeellista sopia mahdollisimman yksityiskohtaisesti, mitä ollaan ostamassa ja millä hinnalla. Sopimuksessa tulee määritellä ainakin seuraavat asiat: Työn sisältö. Hinta per tunti / päivä / kuukausi (muista, että yrittäjänä mukaan tulee laskea sivukuluja) Miten mahdolliset lisätyöt korvataan? Miten mahdollinen lepoajan alitus korvataan? Miten mahdollinen sunnuntaina tehtävä työ korvataan? Miten matkustamisesta toiselle paikkakunnalle syntyvät kulut korvataan? Miten toimitaan, jos kuvausaikatauluja joudutaan perumaan ja siirtämään toiseen päivään? Miten toimitaan, jos itse sairastuu eikä pääse tekemään työtä, kuka hankkii mahdollisen sijaisen? Mitä tapahtuu, jos koko sovittu työ peruuntuu? Millaisiin korvauksiin oikeus? Laskutusaikataulu. Mahdollisista oikeuksien luovutuksesta. Korvaus mahdollisten omien työvälineiden käytöstä (esim. maskeeraajan siveltimet tai äänittäjän äänityskalusto). Kustannusala Avaa Sulje Kuka on kustannusalan freelancer? Kustannusalan freelancereita ovat pääasiassa kustannusyhtiöille työskentelevät kustannustoimittajat. Freelancer voi myydä työpanostaan useille asiakkaille. Miten kustannusalan freelancer laskuttaa työstään? Osalla freelancereista on oma yritys, osa toimii verokortilla. Yritysmuodossa työskentelevät freelancerit huolehtivat itse verojen maksamisesta. Verokortilla työskentelevien freelancereiden ennakonpidätyksen tekevät toimeksiantajat. Joka tapauksessa freelancerit huolehtivat itse omasta eläke- ja sosiaaliturvastaan sekä muista yritystoiminnan kuluista. Freelancer voi toimia myös työntekijänä, jolloin työnantaja hoitaa ennakonpidätyksen ja muut työnantajan sivukulut. Freelancer kirjoittaa työstään laskun. Freelancerille maksettava palkkio ei ole sama asia kuin palkka. Jotta freelance-kustannustoimittaja pystyy muun muassa huolehtimaan eläketurvastaan, pitämään kunnon lomia ja maksamaan työtilan vuokraa, noin puolet palkkiosta menee työn sivukuluihin. Suomen Journalistiliitto ja Suomen freelance-journalistit on koonnut palkkiosuositukset, joissa kerrotaan, kuinka paljon freelancerin tulisi laskuttaa työstään päästäkseen työsuhteisen kollegansa mediaanikokonaisansioon. Huom! Kustannustoimittajan työ on arvonlisäverollista, joten palkkioihin lisätään 25,5 %. Palkkio maksetaan, kun valmis työ on toimitettu ostajalle ja hyväksytty. Tehdystä työstä maksetaan palkkio silloinkin, kun kirjaa ei julkaista, jollei ostaja pysty osoittamaan, ettei tehty työ vastaa tilattua. Miten kustannusalan freelancertyötä ostetaan? Jo tilausvaiheessa on hyvä määritellä, mikä on toimeksiannon kohteena olevan työn luonne ja laajuus. Samoin on syytä määritellä esimerkiksi työn hinta ja aikataulu. Toimeksiannoista on hyvä tehdä erillinen kirjallinen sopimus, johon on koottu kaikki toimeksiannon ehdot. Jos tilattu työ tai toimeksianto muuttuu olennaisesti, muutoksista on hyvä keskustella saman tien. Työhön liittyvistä esteistä ja viivytyksistä on syytä ilmoittaa toiselle osapuolelle viipymättä.