Journalistiliitto perustettiin vuonna 1921 Kolilla pidettyä vuoden 1974 liittokokousta vetivät (vas) Lauri Kerosuo, Eila Hyppönen, Jyrki Juuti ja Seppo Sadeoja. Kuva: Kalevi Keski-Korhonen/Journalistiliitto 1890 Suomen Sanomalehtimiesyhdistys perustetaan. Senaatti vahvistaa yhdistyksen säännöt, mutta tsaari kumoaa senaatin päätöksen. Journalistiliiton perustaminen raukeaa 30 vuodeksi. 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä journalistit perustavat poliittisia sanomalehtimiesyhdistyksiä. Tuolta ajalta ovat peräisin Suomalainen Sanomalehtimiesliitto, Nuorsuomalainen Sanomalehtimiesyhdistys, Finlands Svenska Publicistförbund ja Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto. 1921 Suomen Sanomalehtimiesten Liitto (SSL) perustetaan 28. maaliskuuta. Liittoon kuuluu alkuunsa 11 jäsenyhdistystä. Vanhin niistä on Viipurissa 1913 perustettu Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys. Joulukuussa 1920 perustetaan Helsingin yhdistys ja muutaman kuukauden kuluessa Turun, Tampereen, Satakunnan, Hämeenlinnan, Vaasan, Pohjois-Suomen, Joensuun, Savonlinnan ja Etelä-Suomen yhdistykset. Aloitteen yhteisen liiton perustamisesta tekee HSY. Liitto vaihtaa nimensä vuonna 1992 Suomen Journalistiliitoksi. 1922 Lehtimieskortti otetaan käyttöön nimellä lehtimiespassi. Nuori liitto lobbaa ahkerasti viranomaisia: apurahat toimittajien ulkomaanmatkoja varten tulevat valtion budjettiin. 1924 Sanomalehtimies-Journalisten alkaa ilmestyä. Luottamushenkilöt ja liiton työntekijät hoitavat päätoimittajan tehtävää muun toimen ohella vuoteen 1978, jolloin päätoimittaja Leena Paukun toimi vakinaistetaan kokoaikaiseksi. Hänen jälkeensä tehtävää hoitavat Timo Vuortama 1987-2006, Johanna Korhonen 2006-2008, Markku Lappalainen 2008-2018 ja Maria Pettersson 2018-2023. Lehti on käyttänyt vuodesta 1993 alkaen nimeä Journalisti-Journalisten. Liitto järjestää ensimmäisen lehtimieskurssin, jolle ilmoittautuu 141 toimittajaa eli noin puolet liiton jäsenistä. Seuraavana vuonna Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa käynnistyy SSL:n aloitteesta toimittajien koulutus. Vuonna 1924 Valtion rautatiet myöntää toimittajille alennuksen matkalipuista. 1970-luvulle asti alennuslipun saa toimituksen kautta ja se myönnetään työmatkoille. VR lakkauttaa alennuksen vuonna 2011. 1926 Liitto on perustamassa Yleisradiota. Liiton puheenjohtaja toimii alkuaikoina useita vuosia Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Liitolla on edelleen v. 2006 kaksi Yleisradion osaketta. Yhden se on lahjoittanut RTTL:lle. Liitto on mukana perustamassa kansainvälistä lehtimiesliittoa FIJ:tä. 1927 Liitytään jäseneksi Henkisen Työn Yhtymään, joka muuttuu myöhemmin Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitoksi (TVK). 1937 Vuonna 1937 sanomalehtimieseläkkeet tulevat valtion budjettiin. 1945 Normaalisopimus, jota myös normaalivälikirjaksi kutsutaan, solmitaan kustantajaliiton kanssa. Sopimushanke on käynnistynyt jo 1926, mutta työnantajat vastustavat sitä tiukasti lähes 20 vuotta. Sopimus ei ole kovin sitova, vaan ohjeellinen. 1946 Uusi kansainvälinen journalistiliitto IOJ perustetaan. Vanha liitto FIJ on kuihtunut maailmansodan melskeissä. 1947 Pohjoismainen Lehtimiesliitto NJF perustetaan. 1949 SSL eroaa IOJ:sta. 1952 Länsimaiden journalistiliitot perustavat uuden kansainvälisen liiton IFJ:n. SSL ei liity vielä jäseneksi. Jäsenten keskuudessa järjestetään äänestys SAK:hon liittymisestä. Hanke tyrmätään. 1955 Toimittajasopimukseen, joka on edelleen suositusluontoinen, otetaan palvelusvuosilisäjärjestelmä. 1956 SSL liittyy IFJ:n jäseneksi. 1960 Liitto perustaa työttömyyskassan. Sen omaisuus karttuu, koska alkuvuosina useimmiten ei jouduta maksamaan ainuttakaan työttömyyspäivärahaa. Kassa laajenee liittoa aikaisemmin, kun aikakauslehtien toimittajat tulevat jäseniksi 1968 ja radio- ja tv-toimittajat 1970. 1963 Liiton jäsenmäärä ylittää tuhannen rajan. Liiton palveluksessa on kolme työntekijää: asiamies Heikki V. Vuorinen, rahastonhoitaja Erkki Merinen ja toimistohoitaja Aino Ermas. 1967 Ensimmäinen työehtosopimus solmitaan. Sopimusta vauhditetaan uhkavaatimuksella lakosta. Samanlainen uhkavaatimus on esitetty jo 1958 ja 1962, mutta silloin ne raukeavat. Suuri sääntöuudistus hyväksytään ja jäsenyyskarenssit poistetaan. 1968 Liitto siirtyy nykyiseen organisaatioonsa. Ensimmäinen liittokokous pidetään Aulangolla. Lehtivalokuvaajat tulevat joukolla liiton jäseniksi. Suomi siirtyy viisipäiväiseen työviikkoon. Liitto on perustamassa Julkisen sanan neuvostoa, jonka tehtävä on tulkita hyvää journalistista tapaa. Vuonna 1963 puheenjohtajaksi valitun Jyrki A. Juutin tehtävä muutetaan päätoimiseksi. Hänen jälkeensä puheenjohtajana toimivat Antero Laine 1974-1992, Pekka Laine 1992-2006 ja Arto Nieminen 2006-2014 ja Hanne Aho 2015 -. 1971 Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto liittyy SSL:n jäseneksi. Jäsenmäärä ylittää 2600. Jäsenet äänestävät TVK:sta eroamisesta, ja keskusjärjestössä pysyminen voittaa vain niukasti. 1972 Liiton ensimmäinen lakko kestää 10 päivää ja 10 tuntia, 9.5.-19.5. Palkkoihin saadaan perusparannus. Sopimukseen liitetään ns. aikakauslehtipöytäkirja, joka sulautuu muuhun sopimukseen muutamassa vuodessa. Freelancer-osaston perustava kokous pidetään 8.6. Paikalla TVK-talolla on 17 jäsentä. Liiton henkilöstö on kasvanut yhdeksään. Toimistossa työskentelevät puheenjohtaja Jyrki A. Juuti, järjestösihteeri Seppo Sadeoja, lainopillinen sihteeri Eila Hyppönen, varainhoitaja Erkki Merinen ja toimistopäällikkö Eila Salo. Toimistovirkailijoita on neljä. 1973 Radio- ja Televisiotoimittajien Liitto (RTTL) neuvottelee liittymisestä SSL:n jäseneksi. Hanke kaatuu RTTL:n jäsenäänestyksessä. Myös lehtimiesten joukossa esiintyy hanketta kohtaan ennakkoluuloja. 1974 TVK erottaa SSL:n jäsenyydestään, koska SSL ei suostu liittymään yhteiseen lakkotukirenkaaseen. 1976 SSL alkaa osallistua tarkkailijana IOJ:n toimintaan. 1979 solmitaan yhteistyösopimus ja 1981 sovitaan liitännäisjäsenyydestä. Ympyrä sulkeutuu, kun SSL eroaa IOJ:stä 1991. Jäsenyys IFJ:ssä säilyy kaiken aikaa. 1980 RTTL liittyy vuoden alussa SSL:n jäseneksi. Se tuo mukanaan kolme uutta työehtosopimusta ja jäsenmäärä ylittää 5800. Liiton palveluksessa on 15 henkilöä. Toinen lehdistölakko kestää kolme viikkoa, 13.11.-3.12. Lakon jälkeen syntynyt sopimus muun muassa lyhentää viikkotyöaikaa, parantaa palvelusvuosilisäjärjestelmää ja lomaetuja sekä antaa toimitusosastolle oikeuden pitää kokouksia työaikana. 1983 Ålands Journalistförening (per. 1981) liittyy jäseneksi, kun liittokokouksessa hyväksytty sääntömuutos mahdollistaa sen. Ahvenanmaan toimittajat ovat kuuluneet liittoon tähän asti Turun yhdistyksen ja RTTL:n kautta. 1988 Liiton kolmas työehtosopimusta koskeva lakko katkaisee Yleisradion lähetykset kolmeksi viikoksi, 30.11.-21.12. Palkkojen jälkeenjääneisyyttä lehdistöön saadaan supistettua, kun palkankorotus on kolminkertainen työnantajan neuvotteluesitykseen nähden. Toimittajan teknisestä työstä aletaan maksaa erillistä lisää. Myös freelancerit ovat lakossa ja yhtyneet-sopimuksesta neuvotellaan samanaikaisesti. Paikallisradiotoiminta mahdollistaa mullistavan innovaation, kun Yleisradion journalistit toimittavat koko lakon ajan Lakkoradiota Helsingin Lähiradiossa. 1989 Liittovaltuusto ei hyväksy neuvottelutulosta lehdistön työehtosopimuksesta, vaan laittaa sen jäsenäänestykseen. Sopimuksen puolesta äänestää yli 2/3 lehtimiehistä. Yleisradion kuvaussihteerit tulevat jäseniksi ja Yleisradion työehtosopimuksen piiriin. MTV:ssä kuvaussihteerit ovat olleet jo seitsemän vuotta liiton jäseniä. 1992 Liittokokous muuttaa liiton nimen. Vuoden 1993 alusta journalistit kuuluvat Suomen Journalistiliittoon (SJL). Liiton toimistossa työskentelee 24 henkilöä, joista kolme Journalistin toimituksessa ja kaksi työttömyyskassassa. Journalistien työttömyysaste nousee kutakuinkin täystyöllisyydestä lähes seitsemään prosenttiin. Kahtena seuraavana vuonna tilanne on vieläkin pahempi, 8 prosenttia. Puheenjohtajana aloittaa Pekka Laine. 1995 Liitto saa viidennen työehtosopimuksen, kun kymmenen vuoden ponnistelujen jälkeen paikallisradiotoimittajille syntyy sopimus. Työnantajien järjestäytyminen on vaatimatonta eikä sopimus tavoita yleissitovuutta. Liittokokous muuttaa jäsenkriteereitä niin, että kustannustoimittajat voivat kuulua liittoon. Samalla toteutetaan opiskelijajäsenyys. Yleisradiossa ja MTV:ssä ohjelmatekninen henkilökunta on siirtynyt lähes kokonaan RTTL:n jäseniksi. Kustannustoimittajat hakeutuvat yhtenäisenä ryhmänä SAL:n piiriin. Jäsenmäärä ylittää 9000 ja liitossa toteutuu ensi kerran sukupuolten tasapaino. Naisten osuus on kuitenkin jatkuvasti kasvussa. 1997 Uudet jäsenryhmät kartuttavat jäsenmäärää yli tuhannella ja vuoden lopussa jäseniä on lähes 11 000. Vuosituhannen vaihtuessa jäsenmäärän kasvu vaimenee, mutta on edelleen tasaista: vuonna 2000 ylitetään 12 000 jäsenen raja, 2002 jäseniä on yli 13 000 ja 2005 yli 14 000. 2003 Kustannustoimittajien sopimusoikeuksia koskenut vuosien kiista ratkeaa niin, että SJL saa kustannustoimittajille oman työehtosopimuksen. Järjestöllisen yhteistyön ansiota on sen sijaan television tuotantoyhtiöitä koskeva uusi työehtosopimus, kun SJL tulee toiseksi allekirjoittajaksi Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry:n elokuva- ja tv-tuotantosopimukseen. 2005 Liiton toimistossa on 25 työntekijää, joista kuusi Journalisti-lehden toimituksessa. Liitosta eriytyneen Journalistien työttömyyskassan palveluksessa on lisäksi kolme henkilöä. Freelancerien valtakunnallinen toimitusosasto lakkautetaan vuoden päättyessä ja toiminta jatkuu omana yhdistyksenä. Freelancer-journalistit on liiton 19. jäsenyhdistys. 2006 Liittokokous päättää tulevaisuushankkeesta, jonka yhteydessä liiton toimintatavat ja järjestörakenne käydään perusteellisesti läpi. Erikseen liittokokous velvoittaa selvittämään, kuinka edustajisto voisi korvata liittokokouksen ja liittovaltuuston. Vuodesta 1921 rakentunut ja säännöillä 1968 vahvistettu toimintaorganisaatio tulee näin ensi kertaa kokonaistarkasteluun. Puheenjohtajana aloittaa Arto Nieminen. 2008 Ylimääräinen liittokokous määrittelee liiton ydintavoitteet ja päättää lakkauttaa liittokokouksen, jonka tehtävät siirtyvät valtuustolle. 2014 Liiton jäsenmäärä kääntyy ensimmäistä kertaa laskuun. Valtuusto päättää uusista jäsenrajoista. Jäsenyys tulee mahdolliseksi kaikille, joiden työ sisältää olennaisena osana journalistisia elementtejä ja joiden työ on ammattimaista. Jäseneksi hyväksytään journalistiseen ammattiin opiskelevia. Jäsenyyttä avataan myös tiedotus- ja viestintätehtävissä oleville sekä esimiesasemassa oleville journalisteille. 2015 Puheenjohtajana aloittaa Hanne Aho. 2017 Journalismiin ja viestintään keskittyneiden keikkatyöläisten osuuskunta Mediakunta aloitti toimintansa. 2018 Journalistiliiton perusteellinen historiateos vuosista 1921–2006 ilmestyi syksyllä 2018. Ei mikään yhden illan juttu on FT Pirkko Leino-Kaukiaisen ja FT Leena Riska-Campbellin kirjoittama. 2019 Hanne Aho jatkoi toiselle puheenjohtajakaudelle. Journalistien tukirahasto aloitti toimintansa. 2021 Journalistiliiton 100-vuotisjuhlavuosi. Pyöreitä vuosia juhlitaan jäsenten kanssa. Juhlavuoden kunniaksi Posti julkaisee Journalistiliitto 100 vuotta -juhlapostimerkin ja valtiovarainministeriö lyöttää kultaisen juhlarahan ja 2 euron erikoiskolikon. Journalistiliitto hyväksyi Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET:n jäsenyhdistyksekseen. Asiasta päätti liiton satavuotisjuhlavaltuusto marraskuussa. 2022 Journalistiliitto lähtee toiselle vuosisadalleen. 2023 Hanne Aho jatkaa liiton puheenjohtajana myös kauden 2023-2026. SJL eroo kansainvälisestä Journalistiliitosta IFJ:stä, koska kansainvälisen liiton toiminta on pitkään ollut läpinäkymätöntä ja tehotonta.