Freen tyypillisimmät toimintamuodot Yrittämisen juridisen muodon pohtimisessa on syytä lähteä vain omista tarpeistaan. Eri toimintamuodot sopivat eri tilanteisiin. Tyypillisiä toimintamuotoja ovat verokortti, toiminimi, osakeyhtiö, osuuskunta ja laskutuspalvelu. Freelancer tulkitaan usein yrittäjäksi ilman varsinaista yritystäkin, esimerkiksi verokortilla työskennellessä. Verokortti Avaa Sulje Verokortteja on kolmea eri lajia: palkkatulolle, työkorvauksille ja tekijänoikeuskorvauksille. Verokortilla toimiva freelancer saa työkorvausta, kun korvauksen maksun perusteena on toimeksiantosuhde, ei työsuhde. Ero on oleellinen, sillä työsuhteessa työnantaja maksaa sosiaali- ja eläkemaksut. Tekijänoikeuskorvausten korttia käytetään, kun saadaan tuloa tekijänoikeusjärjestöiltä, esimerkiksi av-teosten jälkikäyttöön perustuvaa korvausta Kopiostolta tai lainauskorvausta Kopiostolta tai Sanastolta. Kaikki kolme korttia toimivat samalla periaatteella. Niissä on tekijän arvioimien tulojen mukaan laskettu pidätysprosentti, jonka mukaan maksaja sitten nirhaisee veron pois palkkioista. Jos vuosituloraja ylittyy, maksaja perii veron kortissa lukevan lisäprosentin mukaan. Ennakonpidätysprosenttia voi helposti korjata vuoden aikana tulojen tai ammatin kulujen muututtua suuntaan tai toiseen Toiminimi Avaa Sulje Toiminimellä työskentely on byrokratialtaan vähäistä. Yleensä elinkeinonharjoittajan on tehtävä kaupparekisteriin elinkeinoilmoitus. Se maksaa verkossa tehtynä 75euroa. Välttämätön ilmoitus on, jos elinkeinonharjoittajalla on oma liikepaikka tai palkattua työvoimaa. Elinkeinonharjoittajan on pidettävä yhdenkertaista kirjanpitoa. Elinkeinonharjoittaja vastaa kaikista veloista henkilökohtaisella omaisuudellaan. Ero työkorvauksen verokortilla toimimiseen näkyy selvimmin verojen maksutavassa. Elinkeinonharjoittaja hakeutuu ennakkoperintärekisteriin. Siihen voi hakeutua halutessaan ilman toiminimeä tai yritystäkin. Ennakkoperintärekisteriin merkitty laskuttaa työstään bruttoperiaatteella, eli maksaja ei tee mitään ennakonpidätyksiä laskun summasta. Freelancer maksaa itse verot. Yrittäjäksi ryhdyttäessä tai yrittäjätyön kokoaikaistuessa voit hakea TE-toimistolta aloittavan yrittäjän starttirahaa, niin ammatinharjoittajana kuin muissakin yritysmuodoissa. TE-toimisto arvioi päätoimisuuden ja yrittämisen kannattavuuden. Lue lisää toiminimen perustamisesta Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeista. Osakeyhtiö Avaa Sulje Osakeyhtiön voi perustaa yksi ihminen. Osakeyhtiön perustamisilmoitus maksaa 300-400 euroa. Yksityisen osakeyhtiön voi perustaa muuten ilman rahaa, sillä vaatimus vähimmäispääomasta poistui kesällä 2019. Etuna osakeyhtiössä toiminimeen verrattuna on se, että sillä voi rajata omia vastuitaan yrityksensä sitoumuksista. Osakkaat vastaavat osakeyhtiön veloista vain siihen sijoittamansa summan osalta. Osakeyhtiön pyörittäminen vaatii enemmän vaivaa kuin muiden yritysmuotojen. Osakeyhtiöllä on oltava yhtiökokous, vaikka vain yhdenkin hengen hallitus ja kunnolla tehdyt tilit. Perustamiseen tarvitaan perustamissopimus, jossa sovitaan hallituksen jäsenistä, tilikaudesta, toimitusjohtajasta, tilintarkastajista, osakkeen hinnasta ja maksupäivästä. Siihen merkitään osakkeet. Yritys maksaa yhteisöveroa 20 prosenttia omasta verotettavasta tulostaan. Osingoista peritään pääomatulon vero. Laki mahdollistaa osakeyhtiön sivuuttamisen verotuksessa. Jos verottaja tulkitsee osakeyhtiön tulot henkilökohtaiseksi palkka- tai ammattituloiksi, voidaan niitä verottaa ansiotulona eikä kevyemmin verotettuna pääomatulona. Lue tarkemmin yrityksen perustamisesta Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeista. Osuuskunta Avaa Sulje Vähintään yksi henkilö tai yhteisö voi perustaa osuuskunnan. Osuuskunnan rekisteröinti maksaa 400 euroa ja tehdään kaupparekisteriin. Keskeiset päätökset tehdään osuuskunnan kokouksessa, ja sillä on oltava hallitus. Jos osuuskunnassa on jäseniä enemmän kuin seitsemän, heitä ei enää lasketa yrittäjiksi, sillä jokaisen osuus on alle 15 prosenttia. Työosuuskunnissa jäsenet ovat työsuhteessa osuuskuntaan ja tarjoavat sen kautta palvelujaan. Suomen Journalistiliiton jäsen voi liittyä vuonna 2017 aloittaneeseen osuuskunta Mediakuntaan. Sen jäsen hankkii itse työnsä, tekee ne ja ilmoittaa laskutustiedot verkossa osuuskunnalle. Mediakunta laskuttaa asiakasta ja maksaa jäsenelle palkan hoidettuaan sitä ennen palkasta lakisääteiset työnantajavelvoitteet. Jäsenet ovat työsuhteessa osuuskuntaan. Freelancer saattaa saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa, jos osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, osuuskunta harjoittaa itsenäisesti samaa liiketoimintaa kuin sen jäsenet sekä osuuskunnan ja sen jäsenen välillä on solmittu työsopimus. Lue tarkemmin osuuskunnan perustamisesta Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeista. Laskutuspalvelu Avaa Sulje Kevytyrittäjyys on laskutuspalveluyrityksien kehittämä markkinointitermi, jota ei ole juridisesti olemassa. Viranomaiset ja lait jakavat työnteon käytännössä kahteen luokkaan: palkkatyöhön ja yrittäjyyteen. Viranomaiset tulkitsevat laskutuspalveluyrityksen kautta tehtävän työn työttömyys- ja sosiaaliturvan osalta pääsääntöisesti yrittäjyydeksi. Työoikeudellisesti laskutuspalvelun asiakas-freelancer toimii toimeksiantosuhteessa yrittäjänä, joka myy palveluitaan laskutuspalveluyrityksen kautta ilman omaa yritystä. Verotuksessa laskutuspalvelun asiakas-freelancer taas on palkansaajien joukossa. Jotkin laskutuspalveluyritykset ottavat asiakkaikseen Y-tunnuksella toimivia yrittäjiäkin. Käytännössä työn suorittaja sopii toimeksiannosta ja palkkiostaan suoraan oman asiakkaansa kanssa. Työn suorittaja laskuttaa toimeksiantajaa laskutuspalveluyrityksen kautta. Tämä taas maksaa ennakonpidätyksen ja mahdollisen arvonlisäveron sekä palkan työn tehneelle. Laskutuspalveluyrityksen oma palkkio on yleensä 3-7 prosenttia laskutuksen arvonlisäverottomasta loppusummasta. Lisätietoa Lisätietoa eri toimintamuodoista löytyy muun muassa Heikki Jokisen teoksesta Vapauden valtakunta – Freelance-journalistin opas, johon myös tämä teksti suurelta osin perustuu. Oppaasta ilmestyi pdf-versiona uusi painos toukokuussa 2023. Journalistiliiton freelance-jäsenet saavat oppaan sähköpostiinsa maksutta. Jos et ole saanut opasta, sitä voi tiedustella liitosta: jasenasiat (at) journalistiliitto.fi. Saat salasanan, jolla voit ladata oppaan materiaalipankista täältä. Hyviä yleisiä yrittäjyyden tiedonlähteitä ovat myös verkkosivut www.uusyrityskeskus.fi ja www.suomi.fi/yritykselle.