Palkkiosuositukset 2026 Freelancer on yrittäjä, joka vastaa itse kaikista sivukuluistaan, kuten eläketurvastaan ja sosiaaliturvastaan. Tämä on otettava huomioon palkkioista sovittaessa. Tässä tekstissä kerrotaan, paljonko freelancerin tulisi laskuttaa työstään päästäkseen työsuhteisen kollegansa mediaanikokonaisansioon. Palkkiosuositukset pohjautuvat Suomen Journalistiliiton palkkatutkimukseen 2024. Suositukset on tehty lehdistössä työskenteleville toimittajille, valokuvaajille, graafikoille ja muille visualisteille, kustannustoimittajille ja kääntäjille. Työmarkkinatutkimuksessa on selvitetty kattavasti myös muiden työsuhteisten journalistiryhmien tulotasoja, ja kun niitä vertailee tässä tekstissä mainittujen ryhmien tulotasoon, voi tehdä arvion myös muun freelance-työn hinnoittelusta. Suositukset eivät ole maksimihintoja, vaan esimerkiksi erityisosaamisesta tai kiiretyöstä laskutetaan enemmän. Freelancer laskuttaa kaikki työhön kuluvat tunnit eli myös palavereihin, editointiin tai matkoihin käytetyn ajan. Freelancer myy tekijänoikeuksia. Mitä laajemmat oikeudet ostaja haluaa, sitä korkeampi hinta työstä on maksettava. Palkkiosuositukset eivät sisällä edelleenmyyntioikeutta tai koko konsernin tai juttuvaihtoringin laajuista käyttöä. Näiden korvauksista on esimerkkejä tämän tekstin lopussa. Alakohtaiset hinnoitteluohjeet Lehdistön toimittajan työ Avaa Sulje Seuraavat palkkiosuositukset kattavat tekstin kertajulkaisuoikeuden lehdessä ja lehden verkkosivuilla: tunnin työ 77 euroa puoli työpäivää (3,75 tuntia) 289 euroa työpäivä (7,5 tuntia) 578 euroa. Seuraaviin palkkiosuosituksiin on lisätty 15 %, koska ne kattavat tekstin jatkuvan julkaisuoikeuden lehdessä ja lehden verkkosivuilla: tunnin työ 89 euroa puoli työpäivää (3,75 tuntia) 334 euroa työpäivä (7,5 tuntia) 668 euroa. Valo- ja videokuvaajan työ Avaa Sulje Kuvaajilla on yleisesti käytössään minimihinta, jonka alle keikalle ei lähdetä. Se sisältää lyhyen kuvauskeikan kuvankäsittelyineen. Hinta asettuu usein puolen päivän palkkion tasolle. Seuraavat palkkiosuositukset kattavat kuvan kertajulkaisuoikeuden lehdessä ja lehden verkkosivuilla: tunnin työ 111 euroa puoli työpäivää (3,75 tuntia) 416 euroa työpäivä (7,5 tuntia) 833 euroa. Seuraaviin palkkiosuosituksiin on lisätty 15 %, koska ne kattavat kuvan jatkuvan julkaisuoikeuden lehdessä ja lehden verkkosivuilla: tunnin työ 128 euroa puoli työpäivää (3,75 tuntia) 480 euroa yksi työpäivä (7,5 tuntia) 960 euroa. Valokuvaus ja videokuvaus ovat arvonlisäverollista työtä, joten palkkioihin lisätään alv 25,5 %. Arkistokuvia myytäessä ensimmäinen kuva maksaa usein enemmän kuin muut samassa yhteydessä myytävät kuvat. Seuraaviin kuviin voi saada alennusta. Kuvan käyttö kannessa voi nostaa sen hintaa esimerkiksi 50–100 %. Graafiset suunnittelijat, art directorit, taittajat ja kuvittajat Avaa Sulje Seuraavat palkkiosuositukset kattavat kuvituksen kertajulkaisuoikeuden lehdessä ja lehden verkkosivuilla: tunnin työ 126 euroa puoli työpäivää (3,75 tuntia) 473 euroa yksi työpäivä (7,5 tuntia) 945 euroa yksi työviikko (5 työpäivää) 4 725 euroa. Seuraaviin palkkiosuosituksiin on lisätty 15 %, koska ne kattavat kuvituksen jatkuvan julkaisuoikeuden lehdessä ja lehden verkkosivuilla: tunnin työ 145 euroa puoli työpäivää (3,75 tuntia) 544 euroa yksi työpäivä (7,5 tuntia) 1 088 euroa yksi työviikko (5 työpäivää) 5 440 euroa. Piirroskuvitukset ovat arvonlisäverottomia. Mainostarkoituksiin tehtyjen kuvitusten ja graafisen suunnittelun palkkioihin lisätään alv 25,5 %. Av-ala Avaa Sulje Yrittäjä päättää itse hinnan työlleen. Elokuva- ja tv-tuotantoja koskeva palkkataulukko ei sido av-alan freelancereiden toimeksiantajia, mutta sitä on hyvä käyttää pohjana omalle työlle, jotta yrittäjänä ei polje hintoja. Av-alan freelancereille ei ole olemassa yhteistä palkkiosuositusta. Muista laskea riittävästi sivukuluja palkkiopyyntöösi! Palkkiolaskuria voi käyttää laskeakseen hinnan omalle työlleen. Kustannustoimittajat Avaa Sulje Päästäkseen työsuhteisen kustannustoimittajan mediaanikokonaisansioon freelance-kustannustoimittaja voi laskuttaa näin: tunnin työ 74 euroa puoli työpäivää (3,75 tuntia) 278 euroa yksi työpäivä (7,5 tuntia) 555 euroa yksi työviikko (5 työpäivää) 2 775 euroa neljä työviikkoa 11 100 euroa. Kustannustoimittajan työ on arvonlisäverollista, joten palkkioihin lisätään 25,5 %. Kustannustoimittajilla käyttöoikeuden laajuutta ei ole laskettu mukaan, sillä heille ei pääsääntöisesti synny tekijänoikeutta tekstiin. Kirjallisuuden kääntäjät Avaa Sulje Kirjallisuuden kääntäjillä ei ole työsuhteisia tuloja. Ammattiosaston tutkimusten mukaan vertailukelpoinen korvaus kauno- ja tietokirjallisuuden kääntämisestä on alimmillaan 13–14 euroa / 1 000 merkkiä (sananvälit mukaan lukien), ja palkkiosummat kasvavat muun muassa tekstin vaativuuden mukaan. Käännöspalkkion perusteena on tyypillisesti tekijänoikeuden luovuttaminen, mistä ei peritä arvonlisäveroa. Palkkiosuositusten perusteet Avaa Sulje Freelancer on yrittäjä ja huolehtii itse sosiaaliturvastaan, työterveyshuollostaan, vakuutuksistaan ja eläketurvastaan. Lisäksi laskutuksessa huomioitavia sivukuluja ovat muun muassa työvälineet ja ohjelmistot, työtilan vuokra, sähkö, verkkoyhteys, kirjanpito, toimistotarvikkeet ja puhelinlaskut. Jotta freelancer yltää työsuhteisen journalistin ansiotasoon ja saa saman eläketurvan, kaikki nämä sivukulut täytyy huomioida laskutuksessa. Jotta freelancer pystyy maksamaan nämä kulut, palkkioista pitää varata noin 1/2 kuluihin. Graafikoilla ja valokuvaajilla sivukulut voivat olla jopa 2/3 kalliista laitehankinnoista ja lisensseistä johtuen. Freelancer jyvittää palkkioihinsa myös näkymättömän työn, joka jakautuu kaikkien asiakkaiden kesken, eli esimerkiksi ideointiin ja oman erityisalan seuraamiseen kuluvan ajan. Lisäksi freelancerilta kuluu aikaa kaluston huoltoon, ammatilliseen kouluttautumiseen ja monien sellaisten käytännön työasioiden hoitamiseen, joista työsuhteiset huolehtivat työaikansa puitteissa. Jos freelancer on tehokas, hän voi laskuttaa jopa 80 % työajastaan. Jos freelancer haluaa pitää saman verran lomaa kuin työsuhteiset kollegansa, vuoden ansiot on laskutettava kymmenen ja puolen kuukauden aikana. Toimeksiannon suorittamiseen liittyvät suoranaiset kulut ja kustannukset sisältyvät myös palkkiosuosituksiin. Tavanomaiset kulut ylittävistä menoeristä, kuten matkakuluista ja päivärahoista, on syytä sopia toimeksiannosta sovittaessa, ja ne on hyvä eritellä laskuun. Etenkin laajoissa toimeksiannoissa voidaan sopia erikseen myös tehtäväkohtaisesta työ- ja kulupäiväkirjasta. Lehdistön työsuhteisten toimittajien verotettava mediaanikokonaisansio on Suomen Journalistiliiton huhtikuussa 2024 toteuttaman palkkatutkimuksen mukaan 3 838 euroa kuukaudessa. Valokuvaajien mediaanikokonaisansio on 3 700, visualistien 4 200 ja kustannustoimittajien 3 672 euroa kuukaudessa. Huhtikuun 2024 jälkeen lehdistön palkkoja on korotettu työehtosopimuksen mukaisesti 2,5 prosenttia 1.10.2024 ja 2,5 prosenttia 1.10.2025. Kustannustoimittajien palkkoja on korotettu työehtosopimuksen mukaisesti 75 euroa (mikä vastaa 2 prosentin korotusta kustannustoimittajien mediaanikokonaisansioon) sekä 0,5 prosenttia 1.10.2024 ja 2,5 prosenttia 1.10.2025. Nämä korotukset on huomioitu palkkiosuosituksissa. Lehdistön työehtosopimuksen mukainen työaika on 7,5 tuntia päivässä. Käytännössä työtunteja kertyy keskimäärin noin 1 640 tuntia vuodessa. Tietoa työn hinnottelusta Freetyön palkkiolaskuri Avaa Sulje Freetyön palkkiolaskurin avulla näet, paljonko sinun on syytä laskuttaa työstäsi, jotta pääset toivomaasi ansiotasoon. Laskurissa otetaan huomioon oma kulurakenteesi, laskutettavien työtuntien määrä, haluamasi määrä lomaviikkoja ja arvio sairaslomapäivien määrästä. Uudistettu laskuri on julkaistu 5.3.2026. Sen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Taitotalon tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon ohjelmistokehittäjäopiskelijat Jari Karri, Riku Luostari ja Tiia Pietikäinen. Kuvituksen on tehnyt Oona Niskanen. Laskuri on teetetty kolmen järjestön eli Suomen freelance-journalistien, Grafian ja Digmaritin yhteistyönä. Palkkiolaskuri Graafisen alan kauppatapa Avaa Sulje Freelancer-tehtävien toimitus- ja myyntiehdot määritellään alan kauppatapasopimuksessa. Sopimuksen löydät materiaalipankista. Alan kauppatapasopimus Freen satanen – mitä palkkiosta jää käteen? Avaa Sulje Freen satanen kertoo, että freelancerin työstään laskuttama palkkio ei ole lähimainkaan sama asia kuin palkansaajan saama palkka. Freelancer on yrittäjä, joka vastaa itse kuluistaan. Koska toimeksiantaja ei maksa freelancerin työstä eläkettä, freelancerin on otettava yrittäjän eläkevakuutus, jonka maksut vievät ison siivun satasesta. Freelancer kustantaa itse vuosilomansa ja muut vapaansa – loma-ajan palkan maksajaa hänellä ei ole. Samoin freelancer maksaa itse työterveyspalvelunsa ja työssään tarvitsemansa vakuutukset. Freelancer ideoi, kouluttautuu ja pitää muutenkin yllä ammattitaitoaan omalla kustannuksellaan. Lisäksi freelancer tarvitsee työssään esimerkiksi laitteita, joiden hankinnan ja ylläpidon hän kustantaa itse. Kaikesta tästä jäljelle jäävä raha on freelancerin ansiotuloa, josta hän maksaa tuloveron kuten muutkin verovelvolliset. Kun siis freelancer laskuttaa satasen, kulujen jälkeen jäljelle jää viisikymppiä, ja siitä menee vielä tulovero. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun neuvottelee palkkioista. Suomen freelance-journalistien ja Journalistiliiton palkkiosuosituksissa kerrotaan, kuinka paljon freelancerin tulisi laskuttaa työstään, jotta pääsisi työsuhteisen kollegansa mediaanikokonaisansioon. Kuva: Anne Kalliola Tekijänoikeudet ja hinnoittelu Konsernin laajuinen käyttö Avaa Sulje Jatkuva käyttöoikeus kaikissa konsernin tai lehtitalon julkaisuissa eri julkaisukanavissa voi esimerkiksi kaksinkertaistaa hinnan. Ostajan harjoittama edelleenmyynti Avaa Sulje Jos ostaja haluaa myydä tai luovuttaa jutun, kuvan tai kuvituksen edelleen muille julkaisijoille tai lehtitalon yhteistyössä syntyviin uusiin julkaisuihin, siitä on aina sovittava erikseen. Samalla sovitaan, mitä tekijänoikeuksien omistajalle korvataan lisäkäytöstä tai edelleenmyynnistä. Korvaus voi olla esimerkiksi 50 % edelleenmyyntihinnasta. Kaikki oikeudet Avaa Sulje Kaikki kaupalliset oikeudet kuvaan, juttuun tai kuvitukseen voivat nostaa hintaa esimerkiksi kaksin- tai kolminkertaiseksi. Uudelleenjulkaisu Avaa Sulje Jos ostaja haluaa freelancerilta aikaisemmin julkaistua materiaalia, siitä on maksettava korvaus. Tämä koskee esimerkiksi tekstien käyttöä osana kaupallisia oppimateriaaleja. Freelancer määrittelee uudelleenjulkaisulle sopivan hinnan. Tekstien uudelleenjulkaisusta voidaan maksaa esimerkiksi 50 % ensijulkaisun hinnasta. Valokuvia myydään tavallisemmin kertajulkaisuoikeudella eri asiakkaille, ja silloin kuvan hinta on usein sama kaikille. Freelancer voi myydä uudelleenjulkaistavaksi ainoastaan sellaista materiaalia, jonka kaupallisista oikeuksista hän ei ole luopunut. Av-ala Avaa Sulje Tekijänoikeuskorvaukset eivät sisälly työstä maksettavaan palkkioon. Niistä on sovittava erikseen korvaus. Arvonlisävero Arvonlisäverollisuus riippuu myytävästä tuotteesta. Arvonlisävero (ALV) on kulutusvero, jonka myyjä sisällyttää tavaran tai palvelun myyntihintaan. Arvonlisävero koskee myös osaa freelancereista. Työsuhteinen työ ei ole arvonlisäveron piirissä. Vero 0 % Avaa Sulje Seuraavissa ALV on 0 %: juttu grafiikka kuvitus koko toiminta, jos yrityksen liikevaihto on alle 20 000 euroa vuodessa. Seuraavissa ALV on 25,5 %: Vero 25,5 % Avaa Sulje Seuraavissa ALV on 25,5 %: valokuvat taitto palvelut järjestelyt stailaus julkaisutuotanto kustannustoimittaminen av-alalla tehtävä työ toimitussihteerin työt kuvausjärjestelyt. Esimerkkejä eri töiden verovelvollisuudesta Avaa Sulje Teoksiksi luokiteltavat jutut ovat arvonlisäverottomia. Teoksiksi luokitellaan jutut, jotka osoittavat tekijänoikeudellista itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä. Grafiikka ja kuvitus ovat myös teoksia ja siten arvonlisäverottomia. Kirjoittavat toimittajat ja kuvittajat eivät siten yleensä ole arvonlisäverovelvollisia. Kuvausjärjestelyt ja ruoka-, muoti- ja sisustusjuttuihin sisältyvä stailaus ovat niin ikään arvonlisäverollista toimintaa. Freelancereista päätoimiset valokuvaajat ovat merkittävä arvonlisäverovelvollinen joukko. Tekijänoikeuden luovutukset ovat arvonlisäverottomia arvonlisäverolain 45 §:n mukaan. Kuitenkin saman poikkeuspykälän mukaan tästä ovat poikkeuksena valokuvat, jotka siis ovatkin arvonlisäveron piirissä. Lyhyet uutiset, kuten pienet kolariuutiset, eivät useimmiten ylitä teoskynnystä, joten niiden myynti tulkitaan palvelun myynniksi ja sitä kautta arvonlisäverolliseksi. Sama koskee taittotyötä. Myös kustannustoimittaminen ja kokonaisen julkaisun toimittaminen tulkitaan palvelun myyntinä arvonlisäveron piiriin. Kokonaista julkaisua toimittaessaan freelancer voi esimerkiksi hankkia juttuja ja valokuvia muilta freelancereilta, editoida aineistoa ja kirjoittaa pienen osan jutuista itse. Arvonlisäverollisuus ratkeaa sen mukaan, mitä freelancer on myymässä. Myös verokortilla työskentelevä voi olla arvonlisäverovelvollinen. ALV-rekisteriin hakeutuminen edellyttää kuitenkin y-tunnusta, jonka myös verokortilla toimiva freelancer voi hakea Patentti- ja rekisterihallituksesta tai Verohallinnolta. Arvonlisäverolain pääsäännön mukaan tavaran ja palvelun myynti on verollista. Lain mukaan arvonlisäveroton ja arvonlisäverollinen myynti pitää erotella laskussa, jos myynnissä on kumpaakin, esimerkiksi juttu ja siihen liittyvät valokuvat. Yleinen arvonlisäverokanta on 25,5 prosenttia. Arvonlisäverossa on vähäisen liiketoiminnan raja: 20 000 euroa vuodessa. Jos arvonlisäverollinen toiminta jää tämän rajan alle, ei arvonlisäveroa tarvitse maksaa. Freelancereista tämä saattaa tulla vastaan esimerkiksi kirjoittavilla toimittajilla, jotka myös valokuvaavat sivutoimisesti. Verovelvollisuus määrittyy kuluvan ja edeltävän kalenterivuoden liikevaihdon mukaan. Yritys ei siis ole arvonlisäverovelvollinen, jos sekä kuluvan että edeltävän kalenterivuoden liikevaihto on enintään 20 000 euroa. Jos vähäisen liiketoiminnan raja ylittyy, yritys tulee rekisteröidä arvonlisäverovelvolliseksi. Velvollisuus maksaa arvonlisäveroa alkaa vasta vähäisen liiketoiminnan rajan ylittyessä. Veroa ei siis tarvitse maksaa takautuvasti alarajan ylittyessä. Arvonlisäverovelvolliseksi voi hakeutua myös vapaaehtoisesti, vaikka arvonlisäverollinen liikevaihto olisi alle 20 000 euroa vuodessa. Tällöin etuna on, että myös ostettuihin tavaroihin ja palveluihin sisältyvän arvonlisäveron voi vähentää. Kuitenkin jos pieninkään osa toiminnasta ei ole arvonlisäverollista, arvonlisäveron piiriin ei pääse hakemallakaan. Suositushinnoissa on huomioitu 1.10.2025 voimaan tulleet tes-korotukset. Arvonlisäverosta ei voi saada alarajahuojennusta. Alarajahuojennus on poistunut. Lisätietoa arvonlisäverosta löytyy Verohallinnon sivuilta