Työn hinnoittelu

Itsensätyöllistäjä on yrittäjä, joka vastaa itse kuluistaan.

Palkkiosuositukset 2026

Freelancer on yrittäjä, joka vastaa itse kaikista sivukuluistaan, kuten eläketurvastaan ja sosiaaliturvastaan. Tämä on otettava huomioon palkkioista sovittaessa.

Tässä tekstissä kerrotaan, paljonko freelancerin tulisi laskuttaa työstään päästäkseen työsuhteisen kollegansa mediaanikokonaisansioon. Palkkiosuositukset pohjautuvat Suomen Journalistiliiton palkkatutkimukseen 2024.

Suositukset on tehty lehdistössä työskenteleville toimittajille, valokuvaajille, graafikoille ja muille visualisteille, kustannustoimittajille ja kääntäjille. Työmarkkinatutkimuksessa on selvitetty kattavasti myös muiden työsuhteisten journalistiryhmien tulotasoja, ja kun niitä vertailee tässä tekstissä mainittujen ryhmien tulotasoon, voi tehdä arvion myös muun freelance-työn hinnoittelusta.

Suositukset eivät ole maksimihintoja, vaan esimerkiksi erityisosaamisesta tai kiiretyöstä laskutetaan enemmän.

Freelancer laskuttaa kaikki työhön kuluvat tunnit eli myös palavereihin, editointiin tai matkoihin käytetyn ajan.

Freelancer myy tekijänoikeuksia. Mitä laajemmat oikeudet ostaja haluaa, sitä korkeampi hinta työstä on maksettava. Palkkiosuositukset eivät sisällä edelleenmyyntioikeutta tai koko konsernin tai juttuvaihtoringin laajuista käyttöä. Näiden korvauksista on esimerkkejä tämän tekstin lopussa.

Alakohtaiset hinnoitteluohjeet

Tietoa työn hinnottelusta

Tekijänoikeudet ja hinnoittelu


Arvonlisävero

Arvonlisäverollisuus riippuu myytävästä tuotteesta.

Arvonlisävero (ALV) on kulutusvero, jonka myyjä sisällyttää tavaran tai palvelun myyntihintaan. Arvonlisävero koskee myös osaa freelancereista. Työsuhteinen työ ei ole arvonlisäveron piirissä.

Arvonlisäverollisuus ratkeaa sen mukaan, mitä freelancer on myymässä. Myös verokortilla työskentelevä voi olla arvonlisäverovelvollinen. ALV-rekisteriin hakeutuminen edellyttää kuitenkin y-tunnusta, jonka myös verokortilla toimiva freelancer voi hakea Patentti- ja rekisterihallituksesta tai Verohallinnolta.

Arvonlisäverolain pääsäännön mukaan tavaran ja palvelun myynti on verollista.

Lain mukaan arvonlisäveroton ja arvonlisäverollinen myynti pitää erotella laskussa, jos myynnissä on kumpaakin, esimerkiksi juttu ja siihen liittyvät valokuvat. Yleinen arvonlisäverokanta on 25,5 prosenttia.

Arvonlisäverossa on vähäisen liiketoiminnan raja: 20 000 euroa vuodessa. Jos arvonlisäverollinen toiminta jää tämän rajan alle, ei arvonlisäveroa tarvitse maksaa. Freelancereista tämä saattaa tulla vastaan esimerkiksi kirjoittavilla toimittajilla, jotka myös valokuvaavat sivutoimisesti.

Verovelvollisuus määrittyy kuluvan ja edeltävän kalenterivuoden liikevaihdon mukaan. Yritys ei siis ole arvonlisäverovelvollinen, jos sekä kuluvan että edeltävän kalenterivuoden liikevaihto on enintään 20 000 euroa.

Jos vähäisen liiketoiminnan raja ylittyy, yritys tulee rekisteröidä arvonlisäverovelvolliseksi. Velvollisuus maksaa arvonlisäveroa alkaa vasta vähäisen liiketoiminnan rajan ylittyessä. Veroa ei siis tarvitse maksaa takautuvasti alarajan ylittyessä.

Arvonlisäverovelvolliseksi voi hakeutua myös vapaaehtoisesti, vaikka arvonlisäverollinen liikevaihto olisi alle 20 000 euroa vuodessa. Tällöin etuna on, että myös ostettuihin tavaroihin ja palveluihin sisältyvän arvonlisäveron voi vähentää. Kuitenkin jos pieninkään osa toiminnasta ei ole arvonlisäverollista, arvonlisäveron piiriin ei pääse hakemallakaan.

Suositushinnoissa on huomioitu 1.10.2025 voimaan tulleet tes-korotukset.

Arvonlisäverosta ei voi saada alarajahuojennusta. Alarajahuojennus on poistunut.

Lisätietoa arvonlisäverosta löytyy Verohallinnon sivuilta