Liiton jäsenet päättävät liiton taloudesta ja toiminnasta. Voit hakea itse luottamustehtäviin ja olla mukana päättämässä, keitä niihin valitaan. Tässä oppaassa kerrotaan, miten voit itse osallistua ja vaikuttaa liiton toimintaan omalla työpaikallasi, omassa yhdistyksessäsi ja liitossa. Lisäksi monet media-alan yhteisöt tarjoavat mahdollisuuksia olla mukana toiminnassa ja päätöksenteossa. 1. Suomen Journalistiliitto Suomen Journalistiliiton perustivat yksittäiset sanomalehtimiesyhdistykset vuonna 1921. Nykyisin liiton muodostaa 18 jäsenyhdistystä. Alueellisia jäsenyhdistyksiä on 15. Niistä suurin on Helsingin Seudun Journalistit HSJ. Valtakunnallisesti toimivat Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL, Suomen freelance-journalistit SFJ ja Suomen elokuva- ja mediatyöntekijöiden yhdistys SET. Kun jäsen liittyy Journalistiliittoon, hänestä tulee liiton ja jonkin sen jäsenyhdistyksen jäsen. Lisäksi jäsen voi alastaan ja työpaikastaan riippuen kuulua myös johonkin alayhdistykseen tai osastoon. Omat tietonsa voi tarkistaa Oma Journalistiliitto -palvelusta.Lisätietoa liiton organisaatiosta löydät Journalistiliiton verkkosivuilta. 2. Journalistiliiton luottamustehtävät Valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat Avaa Sulje Journalistiliiton valtuusto valitsee itselleen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan jäsentensä keskuudesta. Valinta tehdään valtuuston nelivuotiskaudeksi uuden valtuuston järjestäytymiskokouksessa. Valinta ja kelpoisuus: Valtuuston puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi voidaan valita kuka tahansa valtuuston jäsen. Puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat ovat tyypillisesti kokeneita valtuutettuja ja keskenään eri yhdistyksistä. Jos valtuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vaihtaa yhdistystä, hän jättää tehtävänsä. Tehtävät: Puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat johtavat asioiden käsittelyä valtuuston kokouksissa eli esimerkiksi jakavat puheenvuoroja ja panevat toimeen äänestykset. Puheenjohtajiston vastuulla on, että päätöksenteko kokouksessa on sujuvaa ja asiallista. Puheenjohtajat päättävät yhdessä liiton hallituksen kanssa, mitä asioita valtuuston käsiteltäväksi tuodaan ja missä järjestyksessä ne käsitellään. Ajankäyttö: Valtuuston puheenjohtajisto vetää valtuuston kaksipäiväisen kokouksen kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi puheenjohtajisto osallistuu liiton hallituksen kokouksiin noin kolmen viikon välein lomakaudet pois lukien, ja kokous kestää tyypillisesti koko työpäivän. Valtuuston puheenjohtajiston jäsen voi osallistua kokouksiin työajalla, jos hän kuuluu liiton neuvottelemien työehtosopimusten piiriin. Jos hän on jonkin muun kuin liiton työehtosopimuksen piirissä ja joutuu ottamaan kokousta varten palkatonta vapaata tai on freelancer, liitto maksaa hänelle ansionmenetyskorvauksen, joka on 180 euroa (2026). Yli 10-tuntisista kokouspäivistä liitto maksaa korotettua korvausta. Palkkio: Valtuuston puheenjohtajat saavat sekä valtuuston että hallituksen kokouksista 45 euron kokouspalkkion. Liiton hallituksen jäsen Avaa Sulje Journalistiliiton hallituksen jäsen on jäsenyhdistyksen, ammattiryhmänsä ja alueensa edustaja liiton hallituksessa. Liiton hallitus valmistelee valtuustossa käsiteltävät asiat ja vastaa niiden toimeenpanosta apunaan liiton henkilökunta. Liiton hallitus toimii liiton henkilöstön työnantajana. Valinta ja kelpoisuus: Journalistiliiton valtuusto valitsee hallituksen jäsenyhdistysten asettamista ehdokkaista. Hallituksen neljän vuoden toimikausi alkaa valtuuston järjestäytymiskokousta seuraavan kalenterivuoden alusta. Tehtävät: Hallitus valmistelee valtuustossa käsiteltävät asiat ja vastaa niiden toimeenpanosta. Sen apuna on liiton toimiston henkilökunta. Hallituksen puheenjohtaja eli Journalistiliiton puheenjohtaja on työsuhteinen, muut jäsenet hoitavat tehtävää omien töidensä ohella. Lisäksi liiton hallitus toimii liiton toimiston henkilöstön työnantajana. Ajankäyttö: Hallitus kokoontuu noin kolmen viikon välein lomakaudet pois lukien, ja kokous kestää tyypillisesti koko työpäivän. Hallituksen jäsen, joka kuuluu liiton neuvottelemien työehtosopimusten piiriin, voi osallistua kokouksiin työajalla. Jos hän on jonkin muun kuin liiton työehtosopimuksen piirissä ja joutuu ottamaan kokousta varten palkatonta vapaata tai on freelancer, liitto maksaa hänelle ansionmenetyskorvauksen, joka on 180 euroa (2026). Palkkio: Hallituksen jäsenille maksetaan 45 euroa kokouspalkkio (2026). Koulutus: Hallituksen jäsenet perehdytetään tehtäväänsä hallituskauden alussa pidettävässä seminaarissa. Valiokuntien ja työryhmien jäsenet Avaa Sulje Valiokunnat ja työryhmät ovat liiton hallituksen valmisteluelimiä, jotka tuottavat hallitukselle tietoa ja osallistuvat käsiteltävien asioiden valmisteluun. Valiokunnan tai työryhmän jäsen edustaa tässä työssä yhdistyksensä ja ammattiryhmänsä jäseniä. Valinta ja kelpoisuus: Uusi liiton hallitus päättää, mitä valiokuntia neljän vuoden mittaisella valtuustokaudella toimii. Lisäksi se voi asettaa lyhytaikaisempia työryhmiä. Yleensä yhdistykset esittävät niihin jäseniä. Liiton hallitus päättää valiokuntien ja työryhmien kokoonpanosta. Tehtävät: Valiokunnat ja työryhmät auttavat liiton hallitusta liiton asioiden valmistelussa. Ajankäyttö: Valiokuntien ja työryhmien puheenjohtajana toimivat tyypillisesti liiton hallituksen jäsenet. Liiton työehtosopimuksen piiriin kuuluva puheenjohtaja tai jäsen voi osallistua kokouksiin työajalla. Jos hän on jonkin muun kuin liiton työehtosopimuksen piirissä ja joutuu ottamaan kokousta varten palkatonta vapaata tai on freelancer, liitto maksaa hänelle ansionmenetyskorvauksen, joka on 180 euroa (2026). Kokousten määrä vaihtelee valiokunnittain ja työryhmittäin. Yleensä valiokunnan kokouksia on vähintään neljä vuodessa, mutta jotkut valiokunnat ja työryhmät saattavat kokoontua lähes kuukausittain. Kokousten kesto ja järjestämistapa vaihtelevat. Palkkio: Liiton valiokuntien puheenjohtajille maksetaan 45 euron kokouspalkkio (2026). Valiokunnan jäsenille ei makseta kokouspalkkiota. Koulutus: Valiokuntien jäsenet saavat perehdytyksen työhönsä. Perehdytys järjestetään yleensä kauden käynnistävässä seminaarikokouksessa. 3. Yhdistykset, alayhdistykset ja niiden luottamustehtävät Yleistä liiton yhdistyksistä Avaa Sulje Journalistiliiton 18 jäsenyhdistyksellä on kullakin omat sääntönsä ja ne päättävät toiminnastaan ja luottamustehtävistään itsenäisesti. Osin myös yhdistysten organisaatiot poikkeavat toisistaan. Valtakunnallisesti toimiva RTTL on liitto, johon kuuluu viisi jäsenyhdistystä: Ylen ohjelmatyöntekijät YOT, Media- ja ohjelmatyöntekijät MOT, Nelosen ohjelmatyöntekijät NOT, Tampereella toimiva freelancereiden yhdistys AVOT ja Freelance-ammattiosasto FAO sekä eläkeläisosasto. Toimintansa rahoittamiseksi yhdistykset saavat Journalistiliitolta niin sanottua yhdistyspalautusta. Se tarkoittaa tiettyä osuutta yhdistyksen jäsenten liitolle maksamista jäsenmaksuista. Lisäksi yhdistykset voi saada liitolta harkinnanvaraista tukea esimerkiksi yhteisten tapahtumien järjestämistä varten. Puheenjohtajat ja hallitus Avaa Sulje Jäsenyhdistyksillä on luottamustoiminen puheenjohtaja, hallitus ja yleensä varapuheenjohtaja. Jäsenistö valitsee puheenjohtajan ja hallituksen jäsenet. Valinnat tehdään yleensä vuosikokouksissa. Varapuheenjohtajan valitsee yleensä hallitus jäsenistään. Radio- ja televisiotoimittajien liiton RTTL:n hallituksen varapuheenjohtajineen valitsee sen jäsenyhdistysten edustajista koostuva edustajakokous. Yhdistyksen hallitus johtaa, ohjaa ja valvoo yhdistyksen toimintaa ja taloudenhoitoa yhdistyslain, liiton ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti ja yhdistyksen tarkoitusperien saavuttamiseksi. Yhdistykset päättävät itse myös siitä, onko hallituksen jäsenillä jotain erityisiä rooleja, kuten sihteeri tai rahastonhoitaja. Rooleihin vaikuttaa se, onko yhdistyksellä palkattuja työntekijöitä, kuten toiminnanjohtajaa tai asiainhoitajaa. Jos yhdistyksellä on palkattuja työntekijöitä, hallitus toimii heidän työnantajanaan. Hallitus on vastuussa siitä, että yhdistys pystyy täyttämään sitoumuksensa ja velvollisuutensa. Hallituksen tehtävä on hoitaa yhdistyksen asioita huolellisesti. Hallituksen koko, toimikauden pituus, kokousten määrä ja kokouspalkkiot vaihtelevat yhdistyksittäin. Yhdistyksen puheenjohtaja ja hallitus valitaan yleensä vuodeksi tai kahdeksi kerrallaan. Yhdistyksen hallituksen luottamustehtäviä ei mainita työehtosopimuksissa, joten niitä hoidetaan omalla ajalla tai työnantajan suostumuksella työajalla. Tarkempia tietoja yhdistyksen hallituksessa toimimisesta saat yhdistyksistä, joiden yhteystiedot löytyvät Journalistiliiton verkkosivuilta. Valtuutettu ja varavaltuutettu Avaa Sulje Yhdistys valitsee jäsenistönsä keskuudesta valtuutetut ja varavaltuutetut Journalistiliiton valtuustoon neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtuutettu on yhdistyksen edustaja liiton korkeimmassa päättävässä elimessä. Valinta ja kelpoisuus: Yhdistyksen kokous valitsee sen jäsenistön keskuudesta valtuutetut ja varavaltuutetut Journalistiliiton valtuustoon neljäksi vuodeksi kerrallaan. Yhdistyksen valtuustopaikkojen lukumäärä määräytyy yhdistyksen koon perusteella. Seuraavalle valtuustokaudelle valtuutettuja valitaan yhteensä 70. Valtuutettujen kelpoisuusehdot tulevat liiton säännöistä. Valtuuston jäseneksi on vaalikelpoinen jokainen liiton jäsen paitsi eläkkeelle siirtymisen vuoksi alennettua maksua maksava tai jäsenmaksuista vapautettu jäsen. Tehtävät: Valtuusto on Journalistiliiton ylin päättävä elin. Se käsittelee liiton säännöissä mainitut asiat, kuten hyväksyy syksyllä liiton seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä vahvistaa jäsenmaksun. Keväällä se hyväksyy edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä käy lähetekeskustelun seuraavan vuoden toiminnan ja talouden suunnittelua varten. Valtuusto valitsee liitolle hallituksen ja puheenjohtajan. Valtuusto keskustelee liiton ja alan ajankohtaisista asioista. Valtuusto päättää valtuustoaloitteiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä liiton hallituksen toimintaehdotusten pohjalta. Aloitteita voivat tehdä liiton jäsenyhdistykset, osastot ja yksittäiset valtuutetut. Valtuutettu voidaan valita valtuuston puheenjohtajaksi tai 1. tai 2. varapuheenjohtajaksi. Valinnat tekee valtuusto keskuudestaan valtuustokauden alussa. Valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat johtavat valtuuston kokouksia ja osallistuvat liiton hallituksen kokouksiin. Ajankäyttö: Liiton valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa kaksipäiväiseen kokoukseen. Valtuustokauden ensimmäistä kokousta kutsutaan järjestäytymiskokoukseksi. Se on kestoltaan kaksi tai kolme päivää. Lisäksi valtuusto voi kokoontua päiväksi esimerkiksi hyväksymään työehtosopimuksia. Nykyinen valtuustokausi alkoi joulukuussa 2022 ja päättyy kevätvaltuustoon 2026. Valtuutettu voi osallistua valtuuston kokouksiin työajalla, jos hän on liiton työehtosopimusten piirissä. Käytännössä moni valtuutettu saa osallistua työajalla, vaikka hän ei olisi liiton työehtosopimusten piirissä. Jos valtuutettu joutuu ottamaan valtuustoon osallistuakseen palkatonta vapaata, hän voi hakea liitolta ansionmenetyskorvausta, joka on 180 euroa (2026). Varavaltuutetun rooli aktivoituu, jos varsinaisella valtuutetulla on este osallistua valtuuston kokoukseen. Silloin varavaltuutettu osallistuu valtuuston kokoukseen. Palkkio: Valtuutetuille ei makseta palkkiota valtuuston kokouksista. 4. Osastot ja niiden luottamustehtävät Yleistä osastoista Avaa Sulje Osastot toimivat yhdistysten alaisuudessa. Ne ovat tavallisimmin samalla työpaikalla työskentelevien Journalistiliiton jäsenten yhteenliittymä ja siis työpaikkakohtaisia. Esimerkiksi Aamulehden toimitusosasto ja Sanomain toimitusosasto ovat työpaikkakohtaisia toimitusosastoja. Työpaikkakohtaisten osastojen lisäksi yhdistyksissä on osastoja, jotka kokoavat yhteen keskenään samankaltaisissa työpaikoissa ja/tai työtehtävissä työskenteleviä jäseniä. Näitä ovat esimerkiksi Pirkanmaan Journalistien alla toimiva Pirkanmaan Pientoimitusosasto PiPi, ja Suomen freelance-journalistien alla toimiva Kääntäjien ammattiosasto KAOS. RTTL:n alayhdistyksistä Ylen ohjelmatyöntekijöillä on seitsemän omaa toimitusosastoa. Muihin RTTL:n jäsenyhdistyksiin, kuten Media- ja ohjelmatyöntekijöihin MOT:iin, kuuluu eri työpaikoilla ja ammateissa työskenteleviä. Osastot järjestävät tapahtumia, kuten pikkujouluja ja koulutuksia sekä keräävät työpaikoilla tietoa henkilöstöä koskevista asioista ja ottavat kantaa niihin. Lisää esimerkkejä osastojen toiminnasta löydät esimerkiksi Journalistin 9/2025 jutusta. Kaikki liiton jäsenet eivät kuulu osastoihin. Esimerkiksi SET:n ja SFJ:n freelancejäsenet kuuluvat yleensä vain omaan jäsenyhdistykseensä. Myöskään liiton opiskelijajäsenet ja eläkkeellä olevat eivät kuulu osastoihin. Osastojen koko vaihtelee, jolloin myös niiden toiminta ja tehtävät vaihtelevat. Osastojen toimintaa säätelevät niiden säännöt. Parhaiten tietoa osastojen käytännön toiminnasta saa niiden puheenjohtajilta ja muilta osaston luottamustehtävissä toimivilta. Useimmat osastot ovat eräänlaisia epävirallisia yhteenliittymiä eivätkä ns. oikeushenkilöitä, kuten Journalistiliiton ja sen jäsenyhdistysten tyyppiset rekisteröidyt yhdistykset. Jos osasto on rekisteröity yhdistys, sitä koskevat yhdistyslaki ja sen tuomat velvoitteet kokonaisuudessaan. Osastojen tavallisimpia luottamustehtäviä ovat puheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja hallituksen jäsen. Osasto voi perustaa myös muita tehtäviä. Osastolla on oltava vähintään puheenjohtaja. Hän huolehtii siitä, että osaston vuosikokous kutsutaan koolle ja järjestetään ajallaan. Myös taloudenhoitaja on tärkeä, koska hän hoitaa osaston rahaliikenteen. Toimintansa rahoittamiseksi osasto saa Journalistiliitolta niin sanottua osastopalautusta. Osastopalautus tarkoittaa tiettyä osuutta osaston jäsenten Journalistiliitolle maksamista jäsenmaksuista. Käytännössä osastopalautuksen maksaa osastolle liiton jäsenyhdistys, jonka alaisuudessa osasto toimii. Lisäksi osasto voi hakea toimintaansa Journalistiliitolta harkinnanvaraista lisätukea. Toimitusosaston puheenjohtaja Avaa Sulje Työpaikan toimitusosaston puheenjohtaja kokoaa liittoon kuuluvat työntekijät yhteen keskustelemaan työpaikan asioista ja vetää osaston toiminnan suunnittelua. Hän voi edustaa työntekijöitä sellaisissa yhteisissä asioissa, jotka eivät ole pääluottamushenkilön tehtäväkenttää. Valinta ja kelpoisuus: Toimitusosaston jäsenet valitsevat puheenjohtajan keskuudestaan osaston vuosikokouksessa kunkin vuoden alkupuolella. Tehtävät: Kutsuu kokoon osaston vuosikokouksen ja laatii sitä varten osaston edellisen vuoden toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman joko yksin tai yhteistyössä osaston hallituksen kanssa. Muut tehtävät vaihtelevat osastoittain. Osastoissa, joilla on hallitus, puheenjohtaja vastaa hallituksen koolle kutsumisesta. Osaston puheenjohtaja ja hallitus ideoivat ja toteuttavat toimintaa ja tilaisuuksia jäsenille. Ajankäyttö: Riippuu osaston koosta sekä puheenjohtajan ja hallituksen aktiivisuudesta. Palkkio: Vaihtelee, koska kukin osasto ratkaisee itse, saako osaston luottamustehtävän hoitamisesta jonkin korvauksen. Koulutus: Yleensä tehtävää aiemmin hoitanut henkilö perehdyttää seuraajansa. Toimitusosaston taloudenhoitaja Avaa Sulje Valinta ja kelpoisuus: Taloudenhoitaja valitaan osaston vuosikokouksessa kunkin vuoden alkupuolella. Tähän tehtävään sitoudutaan usein pidemmäksi aikaa, koska tilinkäyttöoikeuksien siirtäminen vuosittain on hankalaa. Tehtävät: Hoitaa osaston rahaliikenteen, kuten sen saamiin avustuksiin liittyvät asiat. Osasto saa liitolta niin sanottua osastopalautusta, jonka sille maksaa käytännössä yhdistys. Osastopalautuksen saadakseen osaston on pidettävä vuosikokous ja toimitettava sen jälkeen selvitys edellisen kalenterivuoden rahankäytöstä yhdistykselle. Ajankäyttö: Riippuu osaston koosta ja aktiivisuudesta. Palkkio: Vaihtelee, koska kukin osasto ratkaisee itse, saako osaston luottamustehtävän hoitamisesta jonkin korvauksen. Koulutus: Yleensä tehtävää aiemmin hoitanut henkilö perehdyttää seuraajansa. Toimitusosaston sihteeri Avaa Sulje Valinta ja kelpoisuus: Sihteeri valitaan osaston vuosikokouksessa alkuvuodesta tai hallitus valitsee sihteerin keskuudestaan. Tehtävät: Osaston sihteeri tekee osaston kokousten esityslistat yhdessä puheenjohtajan kanssa ja laatii kokousten pöytäkirjat. Sihteeri hoitaa usein myös jäsentilaisuuksien järjestelyjä, kuten paikan ja tarjoilujen varaamista. Ajankäyttö: Riippuu osaston koosta ja aktiivisuudesta. Palkkio: Vaihtelee, koska kukin osasto ratkaisee itse, saako osaston luottamustehtävän hoitamisesta jonkin korvauksen. Koulutus: Yleensä tehtävää aiemmin hoitanut henkilö perehdyttää seuraajansa. Toimitusosaston hallituksen jäsen Avaa Sulje Valinta ja kelpoisuus: Jos toimitusosastolla on hallitus, se valitaan osaston vuosikokouksessa kunkin vuoden alkuvuodesta. Hallitukseen pyritään saamaan työntekijöiden yhteisten asioiden hoitamisesta ja osaston toiminnan järjestämisestä kiinnostuneita henkilöitä. Tehtävät: Osallistuu osaston hallituksen kokouksiin, päätöksentekoon ja toiminnan järjestämiseen. Ajankäyttö: Riippuu osaston koosta ja aktiivisuudesta. Palkkio: Vaihtelee, koska kukin osasto ratkaisee itse, korvataanko luottamustehtävästä jotakin. Koulutus: Yleensä tehtävää aiemmin hoitaneet henkilöt perehdyttävät seuraajansa. 5. Työpaikan luottamustehtävät työehtopimusaloittain Lehdistö Avaa Sulje Pääluottamushenkilö Pääluottamushenkilö on työntekijöiden ja Journalistiliiton edustaja työpaikalla. Hän edustaa työntekijöitä neuvotteluissa työnantajan kanssa sekä auttaa ja neuvoo työntekijöitä työelämän ongelma- ja muutostilanteissa Journalistiliiton asiantuntijoiden tuella. Pääluottamushenkilön alaa ovat työehtosopimukseen, työlainsäädännön noudattamiseen ja työsopimuksiin liittyvät asiat. Valinta ja kelpoisuus: Työnantajayrityksen palveluksessa lehdistön työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevät Journalistiliiton jäsenet valitsevat pääluottamushenkilön kahden vuoden välein lokakuussa kahdeksi kalenterivuodeksi. Uusi kaksivuotiskausi alkoi 1.1.2026. Luottamushenkilöksi voidaan valita työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiva, vähintään vuoden yrityksen palveluksessa ollut Suomen Journalistiliiton jäsen. Käytännössä pääluottamushenkilön valitsee yleensä työpaikan toimitusosasto. Tehtävät: Pääluottamushenkilö edustaa työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä työnantajan kanssa käytävissä neuvotteluissa, jotka koskevat työehtosopimuksen tai työlainsäädännön soveltamista sekä yleensä työsuhteita ja henkilöstöä koskevissa asioissa. Hän valvoo edustamiensa työntekijöiden etuja, työehtosopimuksen ja työelämän lakien noudattamista sekä neuvoo edustamiaan työntekijöitä työelämässä, sen muutostilanteissa ja ongelmatilanteiden selvittämisessä. Hän on mukana kehittämässä työelämää työnantajan ja henkilöstön kanssa. Ajankäyttö: Työnantaja järjestää pääluottamushenkilölle tehtävien hoitamista varten tarvittaessa palkallista vapautusta työstä. Käytännön toimintatapa vaihtelee työpaikoittain riippuen esimerkiksi työpaikan koosta. Vapautus ei saa vaikuttaa alentavasti säännöllisen työajan ansioon. Palkkio: Työnantaja maksaa pääluottamushenkilölle tehtävästä lisäkorvausta, joka on sidottu toimituksellisten työntekijöiden lukumäärään. 3–25 prosentin suuruinen lisäkorvaus lasketaan pääluottamushenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta. Korvauksesta sovitaan työehtosopimuksessa. Nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 30.4.2028 saakka. Edut: Pääluottamushenkilöllä on irtisanomissuoja, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Koulutus: Journalistiliitto järjestää luottamushenkilöille koulutusta, tyypillisesti yhden peruskurssin ja useita teemapäiviä vuodessa. Osallistumisoikeudesta koulutukseen sovitaan Journalistiliiton ja työnantajia edustavan Medialiiton välisessä koulutussopimuksessa. Sopimuksessa määritellään vuotuiset kurssit ja se, keillä on oikeus osallistua millekin kurssille työajalla. Oikeus osallistua kurssille työajalla tarkoittaa, että luottamushenkilö saa kurssille osallistuessaan kurssin ajalta palkkaa, vaikka hän ei ole töissä tai hänelle merkityssä työvuorossa. Varapääluottamushenkilö Työnantajayrityksen palveluksessa lehdistön työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevät journalistit valitsevat varapääluottamushenkilön kahden vuoden välein lokakuussa kahdeksi kalenterivuodeksi. Uusi kaksivuotiskausi alkoi 1.1.2026. Luottamushenkilön pitää olla työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiva, vähintään vuoden yrityksen palveluksessa ollut Suomen Journalistiliiton jäsen. Käytännössä varapääluottamushenkilön valitsee yleensä työpaikan toimitusosasto. Varapääluottamushenkilöllä on sama kouluttautumisoikeus tehtäväänsä kuin pääluottamushenkilöllä. Pääluottamushenkilön hoitaessa tehtäväänsä varapääluottamushenkilön rooli ei kuitenkaan ole aktiivinen, eli varapääluottamushenkilö ei esimerkiksi hoida osaa pääluottamushenkilön tehtävistä. Varapääluottamushenkilön rooli aktivoituu vasta, jos pääluottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä esimerkiksi työpaikan vaihdoksen tai pidemmän vapaan vuoksi. Silloin varapääluottamushenkilö siirtyy pääluottamushenkilön asemaan oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Pääluottamushenkilö ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti, milloin varapääluottamushenkilö toimii hänen sijaisenaan. Osaston luottamushenkilö Osaston luottamushenkilöitä valitaan yrityskohtaisen sopimuksen perusteella tarpeen mukaan esimerkiksi silloin, kun yrityksellä on toimipisteitä eri puolilla maata. Osaston luottamushenkilö edustaa ja neuvoo työntekijöitä paikallisesti, kun taas pääluottamushenkilö edustaa yrityksen koko henkilöstöä. Valinta ja kelpoisuus: Osaston luottamushenkilön valitsemisesta sovitaan yrityksissä tarpeen mukaan. Tarpeeseen vaikuttavat yrityksen organisatorinen kokonaisuus, työntekijöiden lukumäärä ja maantieteellinen etäisyys. Tyypillisesti osaston luottamushenkilöitä on valittu esimerkiksi saman yhtiön eri lehtien isohkoihin toimituksiin, jotka sijaitsevat keskenään eri osissa maata. Luottamushenkilön pitää olla työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiva, vähintään vuoden yrityksen palveluksessa ollut Suomen Journalistiliiton jäsen. Tehtävät: Edustaa ja neuvoo työntekijöitä paikallisesti. Ajankäyttö: Työnantajan on järjestettävä osaston luottamushenkilölle säännöllistä tai tilapäistä vapautusta työstä luottamustehtävän hoitamiseen, mikäli hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärä on yli 20. Palkkio: Työnantaja maksaa osaston luottamushenkilölle tehtävästä lisäkorvausta, joka on sidottu toimituksellisten työntekijöiden lukumäärään. Vähintään 3–12 prosentin suuruinen lisäkorvaus lasketaan luottamushenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta Edut: Irtisanomissuoja, ellei hänen työnsä pääty kokonaan. Koulutus: Osaston luottamushenkilöllä on tyypillisesti sama kouluttautumisoikeus kuin pääluottamushenkilöllä. Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on lakisääteinen. Työsuojeluvaltuutettu tarkastelee työpaikan oloja terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta ja edustaa työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. Valinta: Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on lakisääteinen. Tehtävästä säädetään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta annetussa laissa. Lain mukaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua tulee valita, kun työpaikassa on säännöllisesti töissä vähintään kymmenen henkilöä. Lehdistön työehtosopimuksen mukaan toimituksellisella henkilöstöllä on oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettu. Käytännössä asiaan vaikuttavat työpaikan koko ja organisaatio. Etenkin pienemmillä työpaikoilla toimitus ja toimihenkilöt valitsevat monesti yhteisen työsuojeluvaltuutetun. Työsuojeluvaltuutettu valitaan kahden vuoden välein lokakuussa kahdeksi kalenterivuodeksi. Uusi kaksivuotiskausi alkoi 1.1.2026. Tehtävät: Työsuojeluvaltuutettu tuntee tärkeimmät työsuojelusäännökset, -määräykset ja -ohjeet. Hän tarkastelee työpaikan oloja terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta sekä saattaa ongelmakohdat työnantajan tietoon ja ratkaisemattomat ongelmat tarvittaessa työsuojeluviranomaisen tietoon. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työsuojelun toimintaohjelmien laatimiseen ja riskien arviointiin sekä ottaa tarvittaessa osaa työsuojelutarkastuksiin ja -tutkimuksiin. Ajankäyttö: Työnantajan tulee antaa työsuojeluvaltuutetulle vapautusta työstä siten, että hän pääsääntöisesti voi säännöllisen työaikansa puitteissa hoitaa sekä työtehtävänsä että välttämättömät valtuutetun tehtävät. Palkkio: Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamisesta euromääräisen lisäkorvauksen, joka määräytyy työsuojeluvaltuutetun edustaman henkilömäärän mukaan. Korvauksesta sovitaan työehtosopimuksessa. Lehdistön työehtosopimuksen mukaan se on 57–114 euroa kuukaudessa. Edut: Irtisanomissuoja, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Koulutus: Työsuojeluvaltuutetulla on lakisääteinen oikeus kouluttautua tehtäväänsä. Koulutusta järjestää muun muassa Journalistiliitto. Lakisääteisen kouluttautumisoikeuden ja -velvollisuuden mukaisesti työsuojeluvaltuutettu voi osallistua työajalla myös esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen järjestämille kursseille. Kustannustoimittajat Avaa Sulje Pääluottamushenkilö Pääluottamushenkilö on työntekijöiden ja Journalistiliiton edustaja työpaikalla. Hän edustaa työntekijöitä neuvotteluissa työnantajan kanssa sekä auttaa ja neuvoo työntekijöitä työelämän ongelma- ja muutostilanteissa Journalistiliiton asiantuntijoiden tuella. Pääluottamushenkilön alaa ovat työehtosopimukseen, työlainsäädännön noudattamiseen ja työsopimuksiin liittyvät asiat. Valinta ja kelpoisuus: Työnantajayrityksen palveluksessa kustannustoimittajien työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevät Journalistiliiton jäsenet valitsevat pääluottamushenkilön kahden vuoden välein lokakuussa kahdeksi kalenterivuodeksi. Uusi kaksivuotiskausi alkoi 1.1.2026. Luottamushenkilöksi voidaan valita työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiva, vähintään vuoden yrityksen palveluksessa ollut Suomen Journalistiliiton jäsen. Käytännössä pääluottamushenkilön valitsee yleensä työpaikan toimitusosasto. Tehtävät: Pääluottamushenkilö edustaa työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä työnantajan kanssa käytävissä neuvotteluissa, jotka koskevat työehtosopimuksen tai työlainsäädännön soveltamista sekä yleensä työsuhteita ja henkilöstöä koskevissa asioissa. Hän valvoo edustamiensa työntekijöiden etuja, työehtosopimuksen ja työelämän lakien noudattamista sekä neuvoo edustamiaan työntekijöitä työelämässä, sen muutostilanteissa ja ongelmatilanteiden selvittämisessä. Hän on mukana kehittämässä työelämää työnantajan ja henkilöstön kanssa. Ajankäyttö: Työnantaja järjestää pääluottamushenkilölle tehtävien hoitamista varten tarvittaessa palkallista vapautusta työstä. Käytännön toimintatapa vaihtelee työpaikoittain riippuen esimerkiksi työpaikan koosta. Vapautus ei saa vaikuttaa alentavasti säännöllisen työajan ansioon. Palkkio: Työnantaja maksaa pääluottamushenkilölle tehtävästä lisäkorvausta, joka on sidottu työehtosopimuksen soveltamisen piirissä olevien työntekijöiden lukumäärään. 3–20 prosentin suuruinen lisäkorvaus lasketaan pääluottamushenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta. Korvauksesta sovitaan työehtosopimuksessa. Nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 30.4.2028 saakka. Edut: Pääluottamushenkilöllä on irtisanomissuoja, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Koulutus: Journalistiliitto järjestää luottamushenkilöille koulutusta, tyypillisesti yhden peruskurssin ja useita teemapäiviä vuodessa. Osallistumisoikeudesta koulutukseen sovitaan Journalistiliiton ja työnantajia edustavan Medialiiton välisessä koulutussopimuksessa. Sopimuksessa määritellään vuotuiset kurssit ja se, keillä on oikeus osallistua millekin kurssille työajalla. Oikeus osallistua kurssille työajalla tarkoittaa, että luottamushenkilö saa kurssille osallistuessaan kurssin ajalta palkkaa, vaikka hän ei ole töissä tai hänelle merkityssä työvuorossa. Varapääluottamushenkilö Työnantajayrityksen palveluksessa kustannustoimittajien työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevät kustannustoimittajat valitsevat varapääluottamushenkilön kahden vuoden välein lokakuussa kahdeksi kalenterivuodeksi. Uusi kaksivuotiskausi alkoi 1.1.2026. Luottamushenkilön pitää olla työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiva, vähintään vuoden yrityksen palveluksessa ollut Suomen Journalistiliiton jäsen. Käytännössä varapääluottamushenkilön valitsee yleensä työpaikan toimitusosasto. Varapääluottamushenkilöllä on sama kouluttautumisoikeus tehtäväänsä kuin pääluottamushenkilöllä. Pääluottamushenkilön hoitaessa tehtäväänsä varapääluottamushenkilön rooli ei kuitenkaan ole aktiivinen, eli varapääluottamushenkilö ei esimerkiksi hoida osaa pääluottamushenkilön tehtävistä. Varapääluottamushenkilön rooli aktivoituu vasta, jos pääluottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä esimerkiksi työpaikan vaihdoksen tai pidemmän vapaan vuoksi. Silloin varapääluottamushenkilö siirtyy pääluottamushenkilön asemaan oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Pääluottamushenkilö ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti, milloin varapääluottamushenkilö toimii hänen sijaisenaan. Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on lakisääteinen. Työsuojeluvaltuutettu tarkastelee työpaikan oloja terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta ja edustaa työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. Valinta: Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on lakisääteinen. Tehtävästä säädetään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta annetussa laissa. Lain mukaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua tulee valita, kun työpaikassa on säännöllisesti töissä vähintään kymmenen henkilöä. Kustannustoimittajien työehtosopimuksen mukaan sen soveltamisalan piirissä olevalla henkilöstöllä on oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettu. Käytännössä asiaan vaikuttavat työpaikan koko ja organisaatio. Etenkin pienemmillä työpaikoilla kustannustoimittajat ja toimihenkilöt valitsevat monesti yhteisen työsuojeluvaltuutetun. Työsuojeluvaltuutettu valitaan kahden vuoden välein lokakuussa kahdeksi kalenterivuodeksi. Uusi kaksivuotiskausi alkoi 1.1.2026. Tehtävät: Työsuojeluvaltuutettu tuntee tärkeimmät työsuojelusäännökset, -määräykset ja -ohjeet. Hän tarkastelee työpaikan oloja terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta sekä saattaa ongelmakohdat työnantajan tietoon ja ratkaisemattomat ongelmat tarvittaessa työsuojeluviranomaisen tietoon. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työsuojelun toimintaohjelmien laatimiseen ja riskien arviointiin sekä ottaa tarvittaessa osaa työsuojelutarkastuksiin ja -tutkimuksiin. Ajankäyttö: Työnantajan tulee antaa työsuojeluvaltuutetulle vapautusta työstä siten, että hän pääsääntöisesti voi säännöllisen työaikansa puitteissa hoitaa sekä työtehtävänsä että välttämättömät valtuutetun tehtävät. Palkkio: Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamisesta euromääräisen lisäkorvauksen, joka määräytyy työsuojeluvaltuutetun edustaman henkilömäärän mukaan. Korvauksesta sovitaan työehtosopimuksessa. Kustannustoimittajien työehtosopimuksen mukaan se on 59–119 € kuukaudessa. Edut: Irtisanomissuoja, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Koulutus: Työsuojeluvaltuutetulla on lakisääteinen oikeus kouluttautua tehtäväänsä. Koulutusta järjestää muun muassa Journalistiliitto. Lakisääteisen kouluttautumisoikeuden ja -velvollisuuden mukaisesti työsuojeluvaltuutettu voi osallistua työajalla myös esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen järjestämille kursseille. Ylen ohjelmatyöntekijät Avaa Sulje Yleisradion ohjelmatyöntekijät ry:llä YOT:llä on pääluottamushenkilö ja jokaista 180 ohjelmatyöntekijää kohden paikallinen luottamushenkilö. YOT ja Yle sopivat paikallisten luottamushenkilöiden toimialueista pääluottamushenkilön esityksestä. Pääluottamushenkilö Valinta ja kelpoisuus: Pääluottamushenkilöksi ja hänen varahenkilökseen voidaan valita Ylen ohjelmatyöntekijät ry:n (YOT) työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiva ohjelmatyöntekijä, joka on ollut yhtiön palveluksessa vähintään vuoden ja on YOT:n jäsen. Luottamushenkilön valitsevat Ylen palveluksessa olevat, Ylen ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksen piirissä olevat Ylen ohjelmatyöntekijöiden jäsenet. Valinta tehdään kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Uusin kaksivuotiskausi alkoi 1.1.2025. Tehtävät: Pääluottamushenkilö on YOT:n edustaja työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Hän toimii myös työnantajan ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Hän edustaa työehtosopimuksen tarkoittamia ohjelmatyöntekijöitä työnantajan kanssa käytävissä neuvotteluissa, jotka koskevat työehtosopimuksen ja sen liitteiden ja työlainsäädännön soveltamista ja yleensä työsuhteita koskevissa asioissa. Ajankäyttö: Pääluottamushenkilön tehtävä on päätoiminen. Häneen sovelletaan Ylen ohjelmatyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Palkkio: Pääluottamushenkilölle tehtävän ajalta maksettava henkilökohtainen peruskuukausipalkka on joko palkkaluokan 12 mukainen palkka, johon on lisätty 10 prosentin kokonaispalkkaosuus tai ansionmenetyskorvaukseen perustuva tätä korkeampi palkka. Vuoden 2026 alussa ensiksi mainitun ehdon mukainen palkkio on 4074,40 euroa, 1.6.2026 alkaen 4180 euroa ja 1.6.2027 alkaen 4263,60 euroa. Jos pääluottamushenkilö suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta. Edut: Pääluottamushenkilöllä on irtisanomissuoja, joka kestää kuusi kuukautta tehtävän päättymisen jälkeen. Yleisradion tulee antaa pääluottamushenkilölle tehtävän hoitamiseen soveltuva pysyvä huonetila ja puhelin sekä toimistovälineet ja tarvikkeet. Hänen tulee saada pääluottamushenkilön toimesta luovuttuaan sama tai vähintään samanarvoinen tehtävä Yleisradiossa kuin hänellä oli ennen pääluottamushenkilöksi ryhtymistään. Koulutus: Journalistiliitto järjestää luottamushenkilöille koulutusta, tyypillisesti yhden peruskurssin ja useita teemapäiviä vuodessa. Osallistumisoikeudesta näihin koulutuksiin sovitaan pääluottamushenkilön ja Yleisradion välillä vuosittain. Oikeus osallistua kurssille työajalla tarkoittaa, että luottamushenkilö saa kurssille osallistuessaan palkkaa, vaikka hän ei ole töissä tai hänelle merkityssä työvuorossa. Varapääluottamushenkilö Luottamushenkilöt valitsevat toimikautensa alussa keskuudestaan 1. ja 2. varapääluottamushenkilön. Pääluottamushenkilön hoitaessa tehtäväänsä varapääluottamushenkilön rooli ei ole aktiivinen, eli varapääluottamushenkilö ei esimerkiksi hoida osaa pääluottamushenkilön tehtävistä. Varapääluottamushenkilön rooli aktivoituu vasta, jos pääluottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä esimerkiksi työpaikan vaihdoksen tai pidemmän vapaan vuoksi. Silloin varapääluottamushenkilö siirtyy pääluottamushenkilön asemaan oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Pääluottamushenkilö ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti, milloin varapääluottamushenkilö toimii hänen sijaisenaan. Paikallinen luottamushenkilö Valinta ja kelpoisuus: Paikalliseksi luottamushenkilöksi ja hänen varahenkilökseen voidaan valita Ylen ohjelmatyöntekijät ry:n (YOT) työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiva ohjelmatyöntekijä, joka on ollut yhtiön palveluksessa vähintään vuoden ja on YOT:n jäsen. Luottamushenkilön ja hänen varahenkilönsä on valittaessa työskenneltävä toimialueellaan. Toimialueella työskentelevät Ylen ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevät YOT:n jäsenet valitsevat luottamushenkilön kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Uusin kaksivuotiskausi alkoi 1.1.2025. Tehtävät: Luottamushenkilö on YOT:n edustaja työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Hän toimii myös työnantajan ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Ajankäyttö: Luottamushenkilöllä on oikeus saada tarvittaessa työstä vapautusta tehtäviensä hoitamista varten. Vapautus pyritään järjestämään työn kannalta sopivana aikana. Mikäli yhtiössä on vähintään 1300 ohjelmatyöntekijää, paikalliset luottamushenkilöt voivat valita keskuudestaan yhden sellaisen henkilön, joka saa käyttää puolet työajastaan luottamushenkilötehtäviensä hoitoon. Tähän tehtävään on vakiintuneesti valittu paikallisuutisten luottamushenkilö, sillä tehtävä edellyttää paljon matkustamista. Palkkio: Luottamushenkilön korvaus määräytyy toimialueen ohjelmatyöntekijöiden määrän mukaan. Lisäkorvaus maksetaan henkilökohtaisesta kuukausipalkasta ilman kokonaispalkkaosuutta. Lisäkorvausprosentti määräytyy toimialueen ohjelmatyöntekijöiden lukumäärän mukaan. Alle 180 työntekijästä korvausprosentti on 12, 180–300 työntekijästä 16 ja yli 300 työntekijästä 22. Korvauksesta sovitaan työehtosopimuksessa. Nykyinen työehtosopimus on voimassa 29.2.2028 asti. Luottamushenkilön suorittaessa työnantajan kanssa sovittuja luottamustehtäviä hänen ansionsa säännöllisenä työaikana eivät saa alentua, vaikka tehtävä estäisi säännöllisen työn suorittamista. Edut: Luottamushenkilönä toimivaa ohjelmatyöntekijää ei saa siirtää huonompipalkkaiseen tehtävään kuin missä hän oli luottamushenkilöksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamustehtävän takia saa erottaa työstä. Luottamushenkilön työsopimus voidaan irtisanoa vain, jos hänen työnsä päättyy kokonaan. Koulutus: Journalistiliitto järjestää luottamushenkilöille koulutusta, tyypillisesti yhden peruskurssin ja useita teemapäiviä vuodessa. Osallistumisoikeudesta näihin koulutuksiin sovitaan pääluottamushenkilön ja Yleisradion välillä vuosittain. Oikeus osallistua kurssille työajalla tarkoittaa, että luottamushenkilö saa kurssille osallistuessaan palkkaa, vaikka hän ei ole töissä tai hänelle merkityssä työvuorossa. Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on lakisääteinen. Työsuojeluvaltuutettu tarkastelee työpaikan oloja terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta ja edustaa työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. Lisäksi Yleisradiolla ja sen henkilöstöjärjestöillä on työsuojelusta paikallinen sopimus. Valinta ja kelpoisuus: Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on lakisääteinen. Tehtävästä säädetään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta annetussa laissa. Lain mukaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua tulee valita, kun työpaikassa on säännöllisesti töissä vähintään kymmenen henkilöä. Yleisradion paikallisen sopimuksen mukaan työntekijät valitsevat keskuudestaan kaksi kokoaikaista ja yhden osa-aikaisen valtuutetun. Sopimuksesta poiketen Ylessä on kaksi kokoaikaista työsuojeluvaltuutettua ja kaksi varavaltuutettua. Valinnat tehdään kahdeksi kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Uusin kaksivuotiskausi alkoi 1.1.2026. Tehtävät: Työsuojeluvaltuutettu tuntee tärkeimmät työsuojelusäännökset, -määräykset ja -ohjeet. Hän tarkastelee työpaikan oloja terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta sekä saattaa ongelmakohdat työnantajan tietoon ja ratkaisemattomat ongelmat tarvittaessa työsuojeluviranomaisen tietoon. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työsuojelun toimintaohjelmien laatimiseen ja riskien arviointiin sekä ottaa tarvittaessa osaa työsuojelutarkastuksiin ja -tutkimuksiin. Ajankäyttö: Työsuojeluvaltuutetun tehtävät ovat kokoaikaisia. Palkkio: Työnantajan on korvattava ansionmenetys työaikana hoidetuista työsuojeluvaltuutetun tehtävistä. Lisäksi kuuluu maksaa korvaus välttämättömistä työajan ulkopuolella hoidetuista tehtävistä, joista työsuojeluvaltuutettu on ilmoittanut työnantajalle tai hänen edustajalleen. Edut: Irtisanomissuoja, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Työsuojeluvaltuutettua ei saa tehtävän johdosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähäarvoisempaan työhön kuin missä hän oli valituksi tullessaan. Tehtävän päättyessä valtuutettu ja yhtiö selvittävät yhteisesti, edellyttääkö valtuutetun palaaminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Yhtiö järjestää sitä tarvittaessa tavanomaisten käytäntöjensä puitteissa. Koulutus: Työsuojeluvaltuutetulla on lakisääteinen oikeus kouluttautua tehtäväänsä. Koulutusta järjestää muun muassa Journalistiliitto. Lakisääteisen kouluttautumisoikeuden ja -velvollisuuden mukaisesti työsuojeluvaltuutettu voi osallistua työajalla myös esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen järjestämille kursseille. Ylelle Yhtyneet-sopimuksella työskentelevät työsuhteiset freelancerit Avaa Sulje Radio- ja televisiotoimittajien liittoon RTTL:ään kuuluvilla freelancereilla on oma luottamushenkilö, josta Journalistiliitto ja Yleisradio ovat sopineet Yhtyneet-sopimuksessa. Yhtyneet-sopimus on Yleisradiolle työsuhteista freelancetyötä tekevien työehtosopimus. RTTL:n freeluottamushenkilöllä on kahtalainen toimenkuva: hän edustaa Journalistiliittoon kuuluvia Ylen työsuhteisia freelancereita Yhtyneet-työehtosopimuksen valtuuttamana luottamushenkilönä ja sen lisäksi auttaa kaikkia RTTL:n freelancereita työn tekemisen ehtoihin liittyvissä pulmatilanteissa. Valinta ja kelpoisuus: Yhtyneet-sopimuksen mukaisesti freeluottamushenkilön tulee työskennellä sopimuksen piirissä ja olla RTTL:n Freelance-ammattiosasto FAO:n jäsen. Freeluottamushenkilön vaali toteutetaan osana Ylen ohjelmatyöntekijöiden YOT:n luottamushenkilöiden vaaleja kahden vuoden välein marraskuussa siten, että freeluottamushenkilön valitsevat FAO:n jäsenet. Ylen luottamushenkilöiden uusi kaksivuotiskausi alkoi 1.1.2025. Tehtävät: Freeluottamushenkilö edustaa Yhtyneet-sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä Ylen edustajien kanssa käytävissä neuvotteluissa, jotka koskevat Yhtyneet-sopimuksen, siihen liittyvien sopimusten ja työlainsäädännön soveltamista sekä muita työsuhdeasioita. Hän myös neuvoo työntekijöitä edellä mainituissa pulmissa. Muita kuin Yhtyneet-sopimuksella työskenteleviä RTTL:n freelancereita freeluottamushenkilö auttaa neuvomalla kysymyksissä, jotka liittyvät esimerkiksi työ- ja toimeksiantosopimuksiin, työn hinnoitteluun, laskutukseen ja muihin työn tekemisen ehtoihin. Freeluottamushenkilö toimii yhteistyössä Ylen ohjelmatyöntekijöiden luottamushenkilöiden kanssa ja saa tehtäväänsä tukea Journalistiliiton asiantuntijoilta. Ajankäyttö: Freeluottamushenkilö on luottamustoimessaan työsuhteessa Radio- ja televisiotoimittajien liittoon. Työhön on varattu aikaa noin kaksi työpäivää viikossa, ja sitä tehdään itsenäisesti. Palkkio: Kuukausipalkkana maksetaan 60 kertaa Yhtyneet-sopimuksen mukainen tuntipalkka, mikä vastaa palkkaa kahdeksalta työpäivältä kuukaudessa. Seuraavan freeluottamushenkilön kauden alkaessa 1.1.2027 tuntipalkka on 27,05 euroa ja kuukausipalkka 1623 euroa. Palkkaan tulee työehtospimuskauden kuluessa tessin mukaiset korotukset. Palkanmaksaja on RTTL, joka saa siihen tukea Yleltä. Edut: Irtisanomissuoja. Koulutus: Freeluottamushenkilöllä on oikeus osallistua luottamushenkilökoulutukseen ja muuhun tehtävään liittyvään koulutukseen. Journalistiliiton järjestämästä tehtävään liittyvästä koulutuksesta korvataan luottamushenkilönä toimivalle freelancerille ansionmenetys ja päiväraha, koska freeluottamushenkilö ei osallistu koulutukseen työaikana. MTV:n sisällöntekijät Avaa Sulje Luottamushenkilö Luottamushenkilö on liittoon kuuluvien sisällöntekijöiden edustaja työpaikalla. Hän edustaa työntekijöitä neuvotteluissa työnantajan kanssa sekä auttaa ja neuvoo työntekijöitä työelämän ongelma- ja muutostilanteissa Journalistiliiton asiantuntijoiden tuella. Luottamushenkilön alaa ovat työehtosopimukseen, työlainsäädännön noudattamiseen ja työsopimuksiin liittyvät asiat. Valinta ja kelpoisuus: Luottamushenkilö valitaan kahden vuoden välein lokakuussa kahdeksi kalenterivuodeksi. Uusi kaksivuotiskausi alkoi 1.1.2025. Tehtävään voidaan valita Journalistiliittoon kuuluva MTV:n sisällöntekijä. Tehtävät: Luottamushenkilö edustaa työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä työnantajan kanssa käytävissä neuvotteluissa, jotka koskevat työehtosopimuksen tai työlainsäädännön soveltamista sekä yleensä työsuhteita ja henkilöstöä koskevissa asioissa. Hän valvoo edustamiensa työntekijöiden etuja, työehtosopimuksen ja työelämän lakien noudattamista sekä neuvoo edustamiaan työntekijöitä työelämässä, sen muutostilanteissa ja ongelmatilanteiden selvittämisessä. Hän on mukana kehittämässä työelämää työnantajan ja henkilöstön kanssa. Ajankäyttö: Luottamushenkilölle on varattava riittävä aika luottamushenkilötehtävien hoitamiseen ja tämä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työjärjestelyissä. Palkkio: Luottamushenkilölle maksetaan erillinen kuukausipalkkaan kuulumaton kuukausikorvaus. Se on 1.7.2025 alkaen 313,70 euroa, 1.7.2026 alkaen 320,60 euroa ja mikäli työehtosopimusta ei ole irtisanottu päättymään 28.2.2027 mennessä, 1.7.2027 alkaen 327,00 euroa. Edut: Korotettu irtisanomissuoja. Koulutus: Luottamushenkilöllä on oikeus osallistua luottamushenkilökoulutukseen, ja muuhun tehtävään liittyvään koulutukseen, jos työtehtävät sallivat. Koulutuksesta on sovittava etukäteen työpaikalla. Koulutusajalta korvataan ansionmenetys ja päiväraha koulutuspäiviltä. Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on lakisääteinen. Työsuojeluvaltuutettu tarkastelee työpaikan oloja terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta ja edustaa työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. Valinta ja kelpoisuus: Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on lakisääteinen. Tehtävästä säädetään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta annetussa laissa. Lain mukaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua tulee valita, kun työpaikassa on säännöllisesti töissä vähintään kymmenen henkilöä. Työsuojeluvaltuutettu valitaan kahden vuoden välein lokakuussa kahdeksi kalenterivuodeksi. Uusi kaksivuotiskausi alkoi 1.1.2025. Tehtävät: Työsuojeluvaltuutettu tuntee tärkeimmät työsuojelusäännökset, -määräykset ja -ohjeet. Hän tarkastelee työpaikan oloja terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta sekä saattaa ongelmakohdat työnantajan tietoon ja ratkaisemattomat ongelmat tarvittaessa työsuojeluviranomaisen tietoon. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työsuojelun toimintaohjelmien laatimiseen ja riskien arviointiin sekä ottaa tarvittaessa osaa työsuojelutarkastuksiin ja -tutkimuksiin. Ajankäyttö: Työnantajan tulee antaa työsuojeluvaltuutetulle vapautusta työstä siten, että hän pääsääntöisesti voi säännöllisen työaikansa puitteissa hoitaa sekä työtehtävänsä että välttämättömät valtuutetun tehtävät. Palkkio: Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillinen kuukausipalkkaan kuulumaton kuukausikorvaus. Se on 1.7.2025 alkaen 313,70 euroa, 1.7.2026 alkaen 320,60 euroa ja mikäli työehtosopimusta ei ole irtisanottu päättymään 28.2.2027 mennessä, 1.7.2027 alkaen 327,00 euroa. Edut: Korotettu irtisanomissuoja. Koulutus: Työsuojeluvaltuutetulla on lakisääteinen oikeus kouluttautua tehtäväänsä. Koulutusta järjestää muun muassa Journalistiliitto. Lakisääteisen kouluttautumisoikeuden ja -velvollisuuden mukaisesti työsuojeluvaltuutettu voi osallistua työajalla myös esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen järjestämille kursseille. Elokuva- ja tv-tuotannot Avaa Sulje Luottamushenkilö Luottamushenkilö on työntekijöiden ja Journalistiliiton edustaja työpaikalla. Hän edustaa työntekijöitä neuvotteluissa työnantajan kanssa sekä auttaa ja neuvoo työntekijöitä työelämän ongelma- ja muutostilanteissa Journalistiliiton asiantuntijoiden tuella. Tietoa tehtävästä löydät myös Elokuva- ja tv-alan luottamushenkilöoppaasta. Valinta ja kelpoisuus: Työnantajan palveluksessa työskentelevillä ja elokuva- ja tv-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvulla Suomen Journalistiliitto ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan yhteinen luottamushenkilö, joka edustaa kyseisiä työntekijöitä työsuhdeasioissa ja työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa sekä huolehtii työrauhan ylläpitämisestä. Työehtosopimuksen mukaan luottamushenkilö pyritään ensisijaisesti valitsemaan yrityksen vakituisesta henkilöstöstä. Mikäli vakituisesta henkilöstöstä ei saada valittua luottamushenkilöä, työntekijät voivat valita luottamushenkilön myös tuotantokohtaisesti. Luottamushenkilön valinnassa on hyvä huomioida alan kokemus ja tuntemus. Tehtävät: Luottamushenkilö edustaa työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä työnantajan kanssa käytävissä neuvotteluissa, jotka koskevat työehtosopimuksen tai työlainsäädännön soveltamista sekä yleensä työsuhteita ja henkilöstöä koskevissa asioissa. Hän valvoo edustamiensa työntekijöiden etuja, työehtosopimuksen ja työelämän lakien noudattamista sekä neuvoo edustamiaan työntekijöitä työelämässä, sen muutostilanteissa ja ongelmatilanteiden selvittämisessä. Hän on mukana kehittämässä työelämää työnantajan ja henkilöstön kanssa. Ajankäyttö: Luottamushenkilölle on varattava riittävä aika luottamushenkilötehtävien hoitamiseen ja tämä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työjärjestelyissä. Palkkio: Luottamushenkilölle maksetaan 5 prosentin lisäkorvaus palkkaryhmä kolmen taulukkopalkasta. Vuoden 2026 alussa korvaus on 173,16 euroa kuukaudessa ja 1.8.2026 alkaen seuraavan vuoden 182,10 euroa. Edut: Luottamushenkilöllä on irtisanomissuoja, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Koulutus: Luottamushenkilöllä on oikeus osallistua luottamushenkilökoulutukseen ja muuhun tehtävään liittyvään koulutukseen, jos työtehtävät sallivat. Koulutuksesta on sovittava etukäteen työpaikalla. Koulutusajalta korvataan ansionmenetys ja päiväraha koulutuspäiviltä. Journalistiliitto järjestää luottamushenkilöille koulutusta, tyypillisesti yhden peruskurssin ja useita teemapäiviä vuodessa. Elokuva- ja tv-alan luottamushenkilöillä on oikeus osallistua näihin koulutuksiin. Tuotantokohtainen luottamushenkilö Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksessa on sovittu, että luottamushenkilö voidaan valita tuotantokohtaisesti. Tämä on yleisestä poikkeava järjestelmä, jossa on haluttu huomioida alan projektiluonteisuus. Yleensä tuotantokohtaisia luottamushenkilöitä valitaan kuvauksien ajaksi, koska silloin tuotanto työllistää eniten ihmisiä. Myös tuotantokohtainen luottamushenkilö on työntekijöiden ja Journalistiliiton edustaja työpaikalla kyseisessä tuotannossa. Hän valvoo, että tuotannossa noudatetaan työehtosopimusta ja edustaa työntekijöitä tuotantoa koskevissa neuvotteluissa työnantajan kanssa. Valinta ja kelpoisuus: Työnantajan palveluksessa työskentelevillä ja elokuva- ja tv-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvulla Suomen Journalistiliitto ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan tuotantokohtainen luottamushenkilö. Tehtävät: Käytännössä tuotantokohtaisen luottamushenkilön tehtävät rajautuvat kyseiseen tuotantoon ja siihen liittyviin asioihin. Mutta kuten myös luottamushenkilö, myös tuotantokohtainen luottamushenkilö valvoo työehtosopimuksen noudattamista, edustamiensa työntekijöiden etua ja työelämän lakien noudattamista kyseisen tuotannon osalta. Tuotantokohtaisen luottamushenkilön kausi kestää sen aikaa, kun tuotanto on käynnissä tai luottamushenkilön työsuhde voimassa. Usein tuotantokohtaiset luottamushenkilöt ovat määräaikaisissa työsuhteissa. Ajankäyttö: Tuotantokohtaiselle luottamushenkilölle on varattava riittävä aika luottamushenkilötehtävien hoitamiseen ja tämä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työjärjestelyissä. Palkkio: Tuotantokohtaiselle luottamushenkilölle maksetaan 5 prosentin lisäkorvaus palkkaryhmä kolmen taulukkopalkasta. Vuoden 2026 alussa korvaus on 173,16 euroa kuukaudessa ja 1.8.2026 alkaen seuraavan vuoden 182,10 euroa. Edut: Tuotantokohtaisella luottamushenkilöllä on irtisanomissuoja työsuhteen keston ajan. Koulutus: Tuotantokohtaiselle luottamushenkilölle on oikeus osallistua luottamushenkilökoulutukseen ja muuhun tehtävään liittyvään koulutukseen, jos työtehtävät sallivat. Koulutuksesta on sovittava etukäteen työpaikalla. Koulutusajalta korvataan ansionmenetys ja päiväraha koulutuspäiviltä. Journalistiliitto järjestää joka vuosi yhden elokuva- ja tv-alan luottamushenkilöille suunnatun perustason koulutuksen. Sen lisäksi Journalistiliitto järjestää luottamushenkilöille muuta koulutusta ja myös elokuva- ja tv-alan tuotantokohtaisilla luottamushenkilöillä on oikeus osallistua näihin koulutuksiin. Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on lakisääteinen. Työsuojeluvaltuutettu tarkastelee työpaikan oloja terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta ja edustaa työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. Elokuva- ja tv-tuotannon työehtosopimuksessa ei ole erikseen sovittu työsuojeluvaltuutetun valinnasta. Valinta: Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on lakisääteinen. Tehtävästä säädetään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta annetussa laissa. Lain mukaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua tulee valita, kun työpaikassa on säännöllisesti töissä vähintään kymmenen henkilöä. Työsuojeluvaltuutettu valitaan kahden vuoden välein lokakuussa kahdeksi kalenterivuodeksi. Jos kymmenen työntekijän työpaikalle ei ole valittu työsuojeluvaltuutettua, työnantajan on annettava työntekijöille tietoa heidän oikeudestaan valita valtuutettu. Lisäksi on annettava luettelo työpaikan työntekijöistä ja tilat vaalia varten. Tehtävät: Työsuojeluvaltuutettu tuntee tärkeimmät työsuojelusäännökset, -määräykset ja -ohjeet. Hän tarkastelee työpaikan oloja terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta sekä saattaa ongelmakohdat työnantajan tietoon ja ratkaisemattomat ongelmat tarvittaessa työsuojeluviranomaisen tietoon. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työsuojelun toimintaohjelmien laatimiseen ja riskien arviointiin sekä ottaa tarvittaessa osaa työsuojelutarkastuksiin ja -tutkimuksiin. Ajankäyttö: Työnantajan tulee antaa työsuojeluvaltuutetulle aidosti mahdollisuus hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtävät. Tämä on huomioitava töiden järjestelyissä. Palkkio: Työnantajan on korvattava ansionmenetys työaikana hoidetuista työsuojeluvaltuutetun tehtävistä. Lisäksi kuuluu maksaa korvaus välttämättömistä työajan ulkopuolella hoidetuista tehtävistä, joista työsuojeluvaltuutettu on ilmoittanut työnantajalle tai hänen edustajalleen. Edut: Irtisanomissuoja, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Koulutus: Työsuojeluvaltuutetulla on lakisääteinen oikeus kouluttautua tehtäväänsä. Koulutusta järjestää muun muassa Journalistiliitto. Lakisääteisen kouluttautumisoikeuden ja -velvollisuuden mukaisesti työsuojeluvaltuutettu voi osallistua työajalla myös esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen järjestämille kursseille. 6. Muita luottamustehtäviä* Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES ja sen rahastot Avaa Sulje Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö eli JOKES myöntää apurahoja moniin tarkoituksiin. Säätiön myöntämät apurahat rahoitetaan pääosin Kopiosto-korvauksin. Lue lisää Kopiosto-korvausten kertymisestä, apurahojen hakemisesta ja myöntämisperusteista. Jokesin hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Hallituksen jäsenten kausi kestää neljä vuotta. Hallituksen jäsenten kaudet on jaksotettu niin, että puolet jäsenistä on erovuoroisia kahden vuoden välein. Hallituksessa ollaan usein kaksi kautta peräkkäin. Säätiön hallitus nimittää itse itsensä, eli hallituksen jäsenet etsivät paikastaan luopuvien tilalle uusia jäseniä verkostoistaan ja taustayhteisöistään. Myös säätiön taustayhteisöllä Journalistiliitolla on halutessaan mahdollisuus tehdä esityksiä kokoonpanoon. Journalistiliiton yhdistyksiä säätiön säännöissä ei mainita. Jokesin luottamushenkilöt eivät voi itse saada apurahoja, koska ovat päättämässä niistä. Apurahoja ei myöskään myönnetä Journalistiliiton hallituksen jäsenille, jotka edustavat säätiön perustajayhteisöä. Jokesin alaisuudessa toimii kaksi rahastoa: Lehtikuvaajarahasto ja Journalistien tukirahasto. JOKES-säätiön hallitus tekee lopulliset päätökset myös rahastojen asioista, kuten nimittää niiden hoitokuntien jäsenet. Lisäksi säätiöllä on kuudesta freelancerista koostuva apurahahoitokunta, joka käsittelee freelance-apurahojen hakemukset. Freelance-apurahoja myönnetään kahdesti vuodessa keväisin ja syksyisin. Lehtikuvaajarahastosta jaetaan kaksi kertaa vuodessa kuvaajien Kopiosto-apurahoja, ja siellä apurahapäätöksiä tekee esityksen kuuden hengen hoitokunta. Jokesin toiminnanjohtaja toimii esittelijänä ja sihteerinä. Lehtikuvaajarahaston hoitokunnan jäsenet edustavat yleensä liiton isoimpia yhdistyksiä. Jokesin hallitus nimittää hoitokunnan jäsenet. Journalistien Tukirahasto käsittelee avustushakemuksia juoksevasti, eli silloin kun hakemuksia tulee. Siellä asioista tekee esityksiä kolme journalistia. Jokesin toiminnanjohtaja toimii esittelijänä ja sihteerinä. Journalistien tukirahaston jäseniä esittävät sen perustajajäsenet eli Journalistiliitto, Medialiitto ja mediatalot. Jokesin hallitus nimittää hoitokunnan jäsenet. JOKES-säätiön hallituksen jäsen Valinta ja kelpoisuus: Jokesin hallitus koostuu alalla toimivista journalisteista. Tavoitteena on, että jäseniä on eri välineistä ja eri puolilta Suomea. Säätiön hallituksen jäsenet etsivät paikasta luopuvien tilalle uusia jäseniä verkostoistaan ja taustayhteisöistään. Siten hallitus nimittää itse itsensä. Tehtävät: Säätiön hallituksen päätöksenteko apurahahakemuksista ja siihen valmistautuminen. Säätiön hallitus käsittelee myös taloutta, sijoituksia ja säätiön ammatillisten kurssien suunnittelua, toteutusta ja palautteita. Hallitus toimii myös toiminnanjohtajan työnantajana ja sparraajana. Käytännön työnjohdolliset kysymykset jäävät kokousten välillä puheenjohtajalle. Säätiön hallitus tekee lopulliset päätökset myös säätiön alaisuudessa toimivien rahastojen asioista. Ajankäyttö: Tehtävä on työläs ja vaatii paljon aikaa ja sitoutuneisuutta. Säätiön hallituksella on 7–9 kokousta vuodessa. Säätiöllä on kaksi avointa apurahahakua vuosittain, keväällä ja syksyllä. Kevään ja syksyn apurahakokoukset kestävät useamman päivän. Lisäksi hallituksen jäsenet lukevat ja arvioivat hakemuksia oman työnsä ohessa iltaisin ja viikonloppuisin. Hakemuksia tulee vuosittain lähes tuhat kappaletta. Osa työnantajista hyväksyy Jokesin kokouksiin osallistumisen työajalla. Freelance-jäsenille menetettyä työaikaa korvataan korkeammilla kokouspalkkioilla. Tavanomaiset kokoukset pyritään pitämään napakoina. Kokoukset ovat pääosin Helsingissä, mutta toisinaan pidempiä apurahakokouksia pidetään myös muualla Suomessa tai ulkomailla. Syksyn ja kevään apurahakokouksissa suunnitellaan myös tulevaa toimintaa ja vedetään isompaa linjaa. Palkkio: Tavallinen kokouspalkkio 163 euroa ja useamman päivän kokouksista 430 euroa. Freelancerin kokouspalkkio on 315 euroa (2025). Koulutus: Säätiön muut hallituksen jäsenet ja toiminnanjohtaja perehdyttävät. Ajoittain myös ulkopuolisia kursseja säätiöjuridiikasta. Jokes Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes Avaa Sulje Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes on 27 viestintäalan yhteisön vuonna 2004 perustama solidaarisuussäätiö. Työn keskeinen periaate on journalistilta journalistille. Säätiön taustayhteisöihin kuuluu muun muassa Suomen Journalistiliitto ja sen jäsenyhdistyksiä. Säätiön tarkoitus on edistää sananvapautta sekä median moniarvoisuutta demokratian ja yhteiskunnallisen kehityksen perustana. Vikes tukee kehittyvien maiden journalisteja, heidän järjestöjään sekä mediataloja työssä lehdistönvapauden, moninaisemman median ja journalistien oikeuksien puolesta. Suomessa Vikes edistää kestävää journalismia ja median moniäänisyyttä, järjestää tapahtumia ja tilaisuuksia ja luo yhteyksiä journalistien, media-alan opiskelijoiden ja mediatalojen välille. Säätiön ylin päätöksentekijä ja edustaja on hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 5–10 jäsentä. Hallituskausi on kaksivuotinen. Vikesin hallitus koostuu sen taustayhteisöjen edustajista. Vikesin päärahoittaja on Suomen ulkoministeriö. Se myöntää säätiölle valtionavustuksena ohjelmatukea nelivuotisille rahoituskausille. Ohjelmatuen käyttö edellyttää kymmenen prosentin omarahoitusosuutta, jonka tulee olla rahaa. Vikes kerää omavastuuosuuden useista eri lähteistä, kuten kampanjoista, lahjoituksista, taustayhteisöjen tukimaksuista ja hakemalla apurahoja. Ulkoministeriön nykyinen rahoituskausi kattaa vuodet 2026–2029. Rahoitusta voidaan käyttää kotimaan työssä ja kanavoida kumppaneille globaaliin etelään. Ohjelmallisessa työssä toimintaan voidaan esittää vuosittain perusteltuja muutoksia, mutta ohjelman runko säilyy ennallaan. Vikesin hallitus vastaa säätiön toiminnan ja valtionavusteisen ohjelman suunnittelusta, seurannasta ja mahdollisista muutostarpeista. Vikesin henkilöstöön kuuluu toiminnanjohtaja ja kuusi asiantuntijaa, joista neljä on osa-aikaista. Toiminnanjohtaja on asiantuntijoiden esihenkilö ja hallituksen puheenjohtaja on toiminnanjohtajan esihenkilö. Hallitus tapaa asiantuntijoita säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa ja tarpeen mukaan. Vikesin asiantuntijoiden tukena toimii ohjausryhmiä, joiden tarkoitus on lisätä tiedonkulkua ja yhteenkuuluvuutta säätiön ja sen sidosryhmien välillä. Vikes-säätiön hallituksen jäsen Valinta ja kelpoisuus: Vikesin istuva hallitus vahvistaa seuraavan kauden hallituksen kokoonpanon. Sääntöjen mukaisesti hallituksen jäsenen tulee edustaa jotakin Vikesin taustajärjestöä (mm. Journalistiliitto ja osa sen jäsenyhdistyksistä). Tehtävät: Hallituksen perustehtävät ovat organisaation vuosikelloon liittyviä hallituksen tehtäviä: toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen, tilinpäätöksen hyväksyminen ja strateginen johtaminen sekä kehitysyhteistyöohjelman päätöksentekoon liittyvät asiat. Hallitus on Vikesin henkilöstön työnantaja ja vastaa työnantajan lakisääteisistä velvoitteista. Hallituksen puheenjohtaja tukee toiminnanjohtajaa tehtävässään ja hallituksen jäsenistä koostuva työvaliokunta keskustelee säätiön asioista hallituksen kokousten välillä. Ajankäyttö: Hallitus kokoontuu keskimäärin kuusi kertaa vuodessa noin kahden tunnin kokouksiin (toimistotyöajan jälkeen). Kokoukset toteutetaan hybridisti ja osittain täysin etänä. Hallituksen jäsenen tulee sopia itse työnantajansa kanssa, voiko hallitustyötä hoitaa työajalla. Palkkio: Hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkio (ansionmenetyskorvaus), jonka euromäärän hallitus vahvistaa vuosittain. Vuonna 2026 kokouspalkkio on 90 euroa/kokous. Vikes Helsingin kansainvälinen lehdistöklubi eli Pressiklubi Avaa Sulje Helsingin kansainvälinen lehdistöklubi, lyhyesti Pressiklubi, on Helsingin Seudun Journalistien HSJ:n, Suomen freelance-journalistien SFJ:n ja Radio- ja televisiotoimittajien liiton RTTL:n yhteinen yhdistys. Pressiklubin hallituksessa on edustajia kaikista sen jäsenyhdistyksistä. Hallituksen kausi on vuoden mittainen, vuosikokouksesta vuosikokoukseen. Hallituksessa on puheenjohtaja ja 4–8 jäsentä. Pressiklubin puheenjohtajan valitsee sen vuosikokous. Pressiklubin vuosikokous valitsee myös sen hallituksen jäsenet yhdistysten esittämistä ehdokkaista. Kelpoisuusehtona luottamustehtäviin on innokas mieli tapahtumien ideointiin ja järjestämiseen. Pressiklubi järjestää jäsenille tilaisuuksia ja vierailuja. Pressiklubin puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet Valinta ja kelpoisuus: HSJ:n, SFJ:n ja RTTL:n hallitusten edustajat sopivat puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valinnoista, ja ne vahvistetaan Pressiklubin vuosikokouksessa. Tehtävissä tarvitaan innokkuutta tapahtumien ideointiin ja järjestämiseen. Tehtävät: Hallituksen kokoukset, tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen. Ajankäyttö: Pressiklubin luottamustehtäviä ei voi hoitaa työajalla. Pressiklubin hallituksen kokouksia on noin kymmenen vuodessa riippuen järjestettävien tapahtumien määrästä. Kokoukset kestävät tunnin verran, ja paljon asioita sovitaan myös sähköpostitse. Lisäksi aikaa kuluu klubin tapahtumien järjestämiseen, niistä ilmoittamiseen sekä ilmoittautumisten ja osallistumismaksujen keräämiseen. Hallituksen jäsenet jakavat vastuuta, ja isompia tapahtumia suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Palkkio: Pressiklubin luottamustehtävistä ei makseta ansionmenetyskorvausta eikä kokouspalkkiota. Koulutus: Tehtävän oppii tekemällä, mutta yksin ei tarvitse tehdä, ja aluksi voi osallistua tilaisuuksiin “oppimismielessä”. Pressiklubi Julkisen sanan neuvosto JSN Avaa Sulje Julkisen sanan neuvosto (JSN) on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Julkisen sanan neuvosto arvioi hyvää journalistista tapaa tulkitsemalla Journalistin ohjeita, jotka koskevat kaikkea journalistista työtä. Neuvosto käsittelee myös toimittajan menettelyä tietojen hankinnassa. JSN ei ole tuomioistuin eikä se käytä julkista valtaa. Sen päätöksiä seurataan silti tarkoin. Neuvostoon kuuluu työsuhteisen puheenjohtajan lisäksi kahdeksan median edustajaa ja viisi yleisön edustajaa. Median edustajat valitsee JSN:n kannatusyhdistys Jusanek, johon kuuluu neuvoston taustayhteisöjä. Ne ovat media-alan yrityksiä ja järjestöjä, kuten Suomen Journalistiliitto. Yleisön edustajat valitsee neuvosto avoimen haun perusteella. Median edustajia ehdottavat neuvostoon JSN:n taustayhteisöt. Journalistiliitto ehdottaa kolmea jäsentä ja heidän henkilökohtaisia varajäseniään. Julkisen sanan neuvoston jäsen, varajäsen ja varapuheenjohtaja Valinta ja kelpoisuus: Journalistiliiton ehdokkaiden JSN:n jäseniksi tulee olla liiton jäseniä sekä perehtyneitä ammattietiikkaan ja Journalistin ohjeisiin. Jäsenten valinnassa liitto painottaa lisäksi koko neuvoston monipuolista ja tasapainoista kokoonpanoa. Neuvosto valitsee keskuudestaan 1., 2. ja 3. varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. 3. varapuheenjohtaja valitaan yleisön edustajista. Tehtävät: Neuvoston jäsenet/varajäsenet osallistuvat 8–10 kertaa vuodessa pidettäviin kokouksiin, joissa neuvosto ratkaisee 6–9 kantelua kussakin. Neuvosto muotoilee yhdessä ratkaisujen julkiseksi tulevan tekstin lopullisen version. Neuvoston puheenjohtaja päättää, mitkä kantelut otetaan käsittelyyn. Neuvoston varapuheenjohtajat ratkaisevat kantelijoiden puheenjohtajan päätöksiin tekemät muutoksenhaut ja sijaistavat tarvittaessa puheenjohtajaa tämän ollessa esteellinen. He myös esittävät neuvostolle ehdotuksensa yleisön edustajiksi rekrytointihaastattelujen pohjalta. Neuvosto valitsee sen yleisöjäsenet. Ajankäyttö: Julkisen sanan neuvoston jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä kausi alkaa kalenterivuoden alusta ja kestää kolme vuotta. Neuvoston jäsenistä vaihtuu joka vuosi osa. Julkisen sanan neuvosto kokoontuu Helsingissä. Kokoukset pidetään päiväsaikaan, ja ne kestävät kerrallaan useita tunteja. Ennen kokousta jäsenet perehtyvät ennalta kokouksessa käsiteltäviin kanteluihin. Neuvoston käsittelyyn päätyy vuodessa noin 50–60 kantelua. Palkkio: Yleensä työnantaja maksaa neuvoston jäsenen palkan kokouspäivältä. Neuvosto maksaa kokouspalkkion ja matkakulut. Kokouspalkkio on 100 euroa työsuhteisille ja 200 euroa freelancereille. Koulutus: Uudet jäsenet ja varajäsenet perehdytetään tehtäviinsä ennen ensimmäistä kokousta, jota myös uudet varajäsenet pääsevät seuraamaan. Julkisen sanan neuvosto Alfred Kordelinin säätiö Avaa Sulje Alfred Kordelinin säätiö tukee suomalaista tiedettä, taidetta ja kansanvalistusta vuosittain yli kuudella miljoonalla eurolla. Lisäksi säätiö jakaa vuosittain lukuisia palkintoja. Säätiön kansanvalistuksen apurahoja myönnetään yksityishenkilöille ja yhteisöille hankkeisiin, jotka vahvistavat tutkitun ja asiantuntijuuteen perustuvan tiedon asemaa. Apurahoilla vahvistetaan kriittistä ajattelua, moniäänisyyttä ja demokratiaa. Kordelinin säätiön neljän jaoston asiantuntijat arvioivat jaostoille kohdistettuja hakemuksia ja valmistelevat esityksen apurahojen saajista säätiön hallitukselle. Jäseniä jaostoihin esittävät säätiön 18 sääntömääräistä taustayhteisöä. Journalistiliitto on yksi taustayhteisöistä. Alfred Kordelinin säätiön kansanvalistuksen jaoston jäsen Valinta ja kelpoisuus: Jaostojen jäsenistä päättää säätiön hallitus säätiön nimitystoimikunnan esityksestä. Esitykset nimitystoimikunnalle tekevät säätiön taustayhteisöt. Jaoston jäsenen täytyy olla Journalistiliton jäsen. Säätiön sääntöjen mukaan jaostojen jäseniksi voidaan valita vain henkilöitä, jotka ovat aikaisemmalla toiminnallaan osoittaneet harrastavansa suomalaiskansallista kulttuuria. Jaoston jäsen toimii tehtävässään säätiön parhaaksi ja sen tavoitteiden edistämiseksi, hyödyntäen tehtävässään alansa asiantuntemusta. Tehtävät: Apurahahakemusten arvioiminen yhdessä muiden asiantuntijajäsenten kanssa, kokouksiin osallistuminen sekä apurahaesitysten valmistelu säätiön hallitukselle. Ajankäyttö: Jaoston jäsenen ja varajäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hakemuksia on arvioitavana noin 100–200 kappaletta vuosittain. Hakemusten määrä vaihtelee sen mukaan, miten säätiö kohdistaa toimintaansa. Noin sadan hakemuksen arviointiin menee kokoaikaisesti vajaa viikko, työn ohella pari viikkoa. Palkkio: Säätiö maksaa palkkion apurahahakemusten arviointityöstä ja kokouksista. Jaoston jäsenen kokouspalkkio on 360 euroa. Hakemusten käsittelypalkkio on 500 euroa hakemusmäärälle 10–50 kpl ja tämän määrän ylittävistä hakemuksista 6 euroa/kpl (2024). Koulutus: Säätiö perehdyttää asiantuntijajäsenet tehtäviinsä. Alfred Kordelinin säätiö *Muita luottamustehtäviä ei koske työehtosopimuksissa sovittu oikeus osallistua niihin työajalla.