Vastaajat valitsivat 1-3 itselleen tärkeintä syytä kuulua Journalistiliittoon. Graafissa kesken jäävät lauseet: ”Saan hyödyllistä tietoa mm. työehdoista ja palkkiotasosta”, ”Jäsenyys kertoo muillekin, että olen vakavasti otettava ammattilainen” ja ”Voin vaikuttaa omaan työhöni ja työyhteisööni liittyviin asioihin”. Kuva: Journalistiliiton jäsenten mielestä liitto on kuluneen kahden vuoden aikana parantanut toimintaansa eritoten ammattietiikan vaalimisessa, koulutuksissa ja Journalisti-lehden laadussa. Kahden vuoden välein tehtävä Journalistiliiton järjestökuvatutkimus osoittaa, että jäsenten kuva liitosta on muuttunut entistä myönteisemmäksi. Liitto koetaan tarpeelliseksi, asiantuntevaksi ja luotettavaksi. - Erityisen kiinnostavia ovat alle 30-vuotiaiden jäsenten arviot liiton toiminnasta, sanoo liiton palvelujohtaja Simon Huldén. Nuorilla on liitosta positiivinen kuva ja he ovat myös sitoutuneita liittoon ja sen edustamiin asioihin. Jäsenet arvostavat liiton tuomaa turvaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta Jäsenet pitävät tärkeimpänä liiton tehtävänä laki- ja työehtoneuvontaa sekä edunvalvontaan liittyviä asioita. Tärkeänä pidetään myös liiton tuomaa turvaa ja jäsenyyden tuomaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Eniten on noussut arvosana, jonka jäsenet antoivat lähestyttävyydestä. – Ihmiset kokevat tärkeäksi kuulua ammattiyhteisöön. Tämä käy selvästi ilmi kyselyn avovastauksissa, joissa jäsenet kertovat, miksi kuuluvat liittoon. Jäsenemme ovat sitoutuneita ja kokevat, että side liittoon on vahva, Simon Huldén toteaa. Ammattietiikan vaaliminen ja edistäminen saivat parempia arvosanoja kuin aiemmin. – Tämä on tärkeää, sillä eettisiä kysymyksiä ja lehdistönvapautta haastetaan koko ajan esimerkiksi maalittamalla journalisteja ja salaamalla asiakirjoja, sanoo liiton puheenjohtaja Hanne Aho. Freelancerien ja pätkätyöläisten hyväksi tehtävä töitä Järjestökuvatutkimus kertoo, että liitolla on myös kehitettävää. Jäsenet kokevat, että eniten kaipaavat parantamista pätkätöitä tekevien edunvalvonta ja itsensätyöllistäjien sekä freelancerien aseman parantaminen. - Liitto on tunnistanut nämä kehittämiskohteet, sanoo liiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. Savolaisen mukaan liitto toimii monella rintamalla. Journalistiliitto ajaa EU-komission tavoitetta kehittää itsensätyöllistäjien kollektiivista neuvotteluoikeutta sekä lobbaa freelancereille parempia tekijänoikeuskorvauksia. Viime vuonna liitto myös esimerkiksi auttoi perimään freelancer-jäsenille kuuluvia, maksamatta jääneitä palkkioita yli 32 000 euroa. - Alkusyksyllä saamme freelancereille tehdyn työmarkkinatutkimuksen tulokset, jonka avulla pystymme täsmentämään kehityskohteita. Teemme toki koko ajan työtä ja lobbausta freelancerien etujen parantamiseksi, monesti nämä vaativat pitkäjänteistä työtä, Savolainen kuvaa. - Tavoitteena on, että niin vakiväellä kuin freelancereillakin työehtojen pitää olla samat, sanoo Hanne Aho. Toinen kehityskohde on liitosta innostuneiden nuorten saaminen mukaan toimintaan. – Nuoret ovat ilmaisseet haluavansa mukaan, mikä on hieno asia ja koko ammattiyhdistyskentällä melko poikkeuksellista. Tässä onkin hyvä paikka arvioida, miten se onnistuu parhaiten, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho. Tarvittaessa voit suurentaa uutisen grafiikat tästä. Tutkimuksen faktat: Järjestökuvatutkimukseen vastasi 1932 Journalistiliiton jäsentä, vastausprosentti oli 19,6. Tutkimus tehtiin 6.4. – 20.4.2021, jäsenet saivat linkin kyselyyn sähköpostissaan. Tutkimuksen toteutti Infontain Oy. Uutinen aiemman, vuoden 2019 tuloksista täällä. Avainsanat: Freelancer Hanne Aho Journalisti Journalistiliitto järjestökuvatutkimus Petri Savolainen Simon Hulden tutkimus