Harjoittelijoiden työehdoista kysytään paljon alalla kuin alalla. Työharjoittelu on osa normaalia työssä oppimista ja oikein käytettynä toimii sekä opiskelijan että yrityksen hyväksi. Harjoittelussa opiskelija oppii uusia taitoja ja saa työkokemusta, yritys saa tietoa työelämän muutoksesta ja työntekijöiden tarpeista ja osaamisesta sekä mahdollisesti itselleen uuden työntekijän. Harjoittelu voi olla myös huonoa. Elokuva- ja tv-alalla kerrotaan tarinoita harjoittelijoiden hyväksikäytöstä yrityksen työvoimana ilman asiallista opetusta ja työnteon ohjausta. Samanlaisia kertomuksia kuulee muiltakin aloilta. Väärin käytettynä harjoittelu voi olla yksi tapa maksaa työntekijälle pientä palkkaa. Tämä on kuitenkin työnantajalle riski, sillä jos kyse ei ole harjoittelusta, vaan ammatissa työskentelevästä työntekijästä, harjoittelua voi seurata jälkikäteen iso palkkasaatavavaatimus, kun palkka alittaa työehtosopimuksen vähimmäispalkat. Työelämässä on monenlaista harjoittelua. Harjoitteluun lähtemistä miettiessään henkilön kannattaa selvittää, mistä harjoittelussa on kyse, miten yritys hoitaa harjoittelunohjauksen, minkä luonteista harjoittelu on ja mitkä ovat hänen oikeutensa harjoittelun aikana. On hyvä olla myös tietoinen termeistä, kuten työsuhde, oppilaitosharjoittelu ja työssäoloehto. Työsuhteinen harjoittelija on oikeuksiltaan ja velvoitteiltaan yrityksessä samassa asemassa kuin sen muut työntekijät. Media-alalle yhteisiä harjoitteluehtoja ovat nämä: Harjoittelu on työsuhteista Työehtosopimuksissa on sovittu harjoittelijapalkoista, palkat nousevat yleensä harjoittelun edetessä Harjoittelusta maksetaan vähintään Kelan työttömyyspäivärahaan työssäoloehdon täyttävä palkka, mutta tesseissä sovitut harjoittelijapalkat ovat sitä korkeampia Täydestä työsuorituksesta maksetaan täysi palkka – esim. sijaisena tai itsenäisesti tehtävässä toimiva harjoittelija saa tessin mukaista palkkaa Korkeakoulututkinnon suorittaneelle ei voida maksaa harjoittelijapalkkaa 6 – 12 kk alalla työskennelleelle ei voida maksaa harjoittelijapalkkaa PALKATON HARJOITTELU Palkaton harjoittelu on aina sovittu joko virallisen oppilaitoksen tai TE-toimiston kautta, sopimus tehdään yrityksen ja oppilaitoksen tai TE-toimiston välillä. Oppilaitoksen kautta sovitussa harjoittelussa oppilaitos ja yritys tekevät sopimuksen harjoittelusta, joka on osa opintoja. Harjoittelun luonne on aina opetuksellista. Oppilaitosharjoittelussa harjoittelija voi saada esim. opintotukea elämiseensä. TE-toimiston kautta sovittu harjoittelu tai pikemminkin työkokeilu on myös ohjattua harjoittelua ja siihen osallistuva henkilö voi saada työmarkkinatukea tai ansiopäivärahaa. Työkokeilussa TE-toimisto ja yritys tekevät kirjallisen sopimuksen työkokeilusta. Harjoittelun kaltaista voi olla myös Kelan myöntämä työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (työkokeilu, työhönvalmennus sekä työkokeilun ja työhönvalmennuksen yhdistelmä). Kuntoutuksen ajalta henkilöllä saattaa olla oikeus kuntoutusrahaan. Kela korvaa myös kuntoutukseen tehtyjä matkoja. Oppilaitosharjoittelu ja työkokeilu eivät ole työsuhteista työtä. Yrityksen vakuutusturva ja työterveys eivät siis koske tällaisessa harjoittelussa työskentelevää henkilöä. Jotkut työnantajat saattavat tarjota lounaan palkattomille harjoittelijoille työpäivän aikana. Tässä kohtaa kuitenkin tulisi pohtia sitä, onko kyseessä työsuhteen tunnusmerkki, sillä työ on vastikkeellista. Tilannetta kannattaa pohtia etenkin, jos harjoittelija tosiasiassa työskentelee itsenäisesti työssä ja hänellä ei ole asianmukaista harjoittelun ohjaajaa. PALKALLINEN HARJOITTELU Palkallinen harjoittelu on aina työsuhteista ja harjoittelija on yrityksessä samassa asemassa muiden työntekijöiden kanssa. Hän myös työskentelee normaalisti esim. työvuoroissa samalla tavalla kuin muut työntekijät. Tärkeintä on se, että harjoittelija saa ohjausta harjoitteluaikanaan ja hän ei tee työtä yhtä itsenäisesti kuin ammattityöntekijä. Voi kuitenkin olla, että harjoittelun edetessä ohjaus kevenee ja työntekijä voi työskennellä melko itsenäisesti, kun hän on harjoitellut tehtävässä joitain kuukausia. PALKALLINEN HARJOITTELIJA ELOKUVA- JA TV-TUOTANNOSSA Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksessa on kirjaus harjoittelijan palkasta, mutta alalla toimii myös paljon järjestäytymättömiä työnantajia, joiden harjoittelijasopimukset voivat sisältää miltei mitä vain ehtoja. Harjoittelusta ei ole säädetty laissa mitään, sillä työsuhteista harjoittelijaa koskee sama lainsäädäntö kuin muitakin työntekijöitä. Laissa ei ole määräyksiä myöskään palkan suuruudesta, joten harjoittelusta kiinnostunut neuvottelee itse palkastaan, ellei sitten harjoittele alalla, jossa soveltuu jokin työehtosopimus. Harjoittelijoita koskevaa säännöstöä ei ole myöskään esim. työaikaan liittyen, joten kukin harjoittelija sopii työsopimuksessaan työnsä ehdoista. Elokuva- ja tv-tuotantoja koskevassa tessissä on sovittu, että harjoittelijalle on nimetty ohjaaja. Harjoittelija siis työskentelee ohjauksessa ja hän ei voi itse olla vastuussa työstään. Työehtosopimuksen mukaan harjoittelijalle maksetaan vähintään 75 % palkkaryhmän 1 palkasta, mikä vuonna 2022 tarkoittaa 1482,03 euron kuukasipalkkaa. Harjoittelijoita voidaan käyttää vain palkkaryhmien 1 ja 2 tehtävissä, sillä oletuksena on, että palkkaryhmien 3 ja 4 tehtäviä tekevillä työntekijöillä on jo riittävästi alan kokemusta ja tehtävään sopiva koulutus. Jos harjoittelija työskentelee järjestäytymättömässä yrityksessä, palkaksi kannattaa sopia tuo alan mukainen kuukausipalkka tai vähintään työssäoloehdon täyttävä palkka (vuonna 2022 1283 e/kk). Näin esimerkiksi alan vaihtaja tai muuten työttömänä työnhakijana ollut työsuhteinen harjoittelija kerryttää työssäoloehtoa myös harjoittelunsa aikana. Elokuva- ja tv-alalla on paljon myös työsuhteisia harjoittelijoita, joille maksetaan kuukausipalkkaa 500 – 700 euroa. Kyseinen palkka voi olla mahdollinen, jos henkilö opiskelee alaa oppilaitoksessa ja saa samalla esimerkiksi opintotukea. Olennaista on, että henkilö saa oman ohjaajan, eikä tee työtä itsenäisesti. YLEISRADIO JAOTTELEE HARJOITTELIJAT Ammatillisen tutkinnon opiskelijat – Harjoittelu toteutetaan ensisijaisesti oppisopimuskoulutuksena. Opiskelijalle maksetaan kuukausipalkkana vähintään opintotukikuukautena sallittu määrä (vuonna 2022 870 e/kk). Palkka nousee harjoittelun keston myötä ja on kolmen kuukauden jälkeen 55 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Kun harjoittelija sijaistaa ammattityöntekijää, hänelle maksetaan tehtäväkohtainen palkka täysimääräisenä. Ylessä ammatillisen tutkinnon opiskelijan harjoittelu voi olla myös palkatonta oppilaitoksen pyynnöstä, mutta tässä tapauksessa ei muodostu työsuhdetta, vaan harjoittelu perustuu Ylen ja oppilaitoksen väliseen koulutussopimukseen. Palkattomille harjoittelijoille Yle tarjoaa aterian vähintään kuuden tunnin päivinä. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden harjoittelu – Harjoittelu on aina työsuhteista ja siitä maksetaan palkkaa vähintään Kelan ansiopäivärahan työssäoloehdon mukainen vähimmäispalkka (vuonna 2022 1.283 e/kk). Palkka nousee harjoittelun keston mukaan ja on kolmen kuukauden jälkeen vähintään 55 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Jos harjoittelija sijaistaa ammattityöntekijää, hänelle maksetaan vähintään tehtäväkohtainen palkka täysimääräisenä. Sen sijaan esim. oppilaitoksen varsinaiseen opetukseen kuuluvana tehtävät projektit tai työn seuraaminen eivät muodosta työsuhdetta ja ovat palkattomia. Työelämään tutustuminen – Peruskoulun oppimäärään sisältyvä työelämään tutustuminen ei muodosta työsuhdetta ja on palkatonta. Yhtiö tarjoaa ilmaisen aterian. Vailla media-alan koulutusta oleville suunnattu harjoittelu – Tätä kohtaa voidaan soveltaa työelämään tutustumisen tai harjoittelun luontoisessa työsuhteessa työntekijöihin, joilla ei ole media-alan opiskelupaikkaa, ei media-alan tutkintoa eikä aikaisempaa relevanttia työ- tai harjoittelukokemusta. Palkka on vähintään Kelan ansiopäivärahan työssäoloehdon mukainen vähimmäispalkka (vuonna 2022 1.283 e/kk). Harjoittelun kestettyä kuusi kuukautta palkka on vähintään 80 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Harjoitteluaika on enintään yksi vuosi. Mikäli harjoittelija on suorittanut korkeakoulututkinnon, on hänelle maksettava vähintään tehtäväkohtainen palkka täysimääräisenä. Harjoittelijan toimiessa poissaolevan työntekijän sijaisena on hänelle maksettava vähintään tehtäväkohtainen palkka täysimääräisenä HARJOITTELIJA ELOKUVA- JA TV-ALALLA Harjoittelija on elokuva- ja TV-alalla työtä aloitteleva henkilö, jonka työn ohjaamisesta vastaa tähän tehtävään nimetty henkilö. Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että ammattiryhmää kohden käytetään enintään yhtä harjoittelijaa. Harjoittelija ei voi olla vastuussa sen ammattiryhmän työstä, jota hän harjoittelee. Harjoittelijalle maksetaan 75 % Pr 1:n palkasta (vuonna 2022 vähintään 1482,03 e/kk). Harjoittelijapalkkamääräystä ei voi käyttää palkkaryhmissä 3 ja 4. Harjoittelusta sovitaan kirjallisesti tai suullisesti. Jos harjoittelusta on sovittu suullisesti, työnteon keskeiset ehdot selvitetään harjoittelijalle kirjallisesti. Harjoittelijapalkkaa ei voida maksaa henkilölle, jolla on alalle soveltuva korkeakoulututkinto ja työkokemusta kyseessä olevasta tehtävästä vähintään kuusi kuukautta taikka henkilölle, jolla on työkokemusta kyseessä olevasta tehtävästä vähintään yksi vuosi. Työkokemuksen tulee olla kertynyt ammattituotannosta ja se pyydettäessä osoitetaan työtodistuksilla, jotka työntekijä toimittaa työnantajalle hyvissä ajoin ennen työsopimussuhteen alkamista. Palkkamääräyksiä voidaan soveltaa opintoihin liittyvään työharjoitteluun. Lue täältä: Harjoittelupalkat Journalistiliiton sopimusaloilla Lue täältä: Reilun harjoittelun pelisäännöt