TYÖEHDOT KIRJALLISESTI Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimuksen tekeminen kirjallisesti kannattaa, jotta työn tekemisen ehdot ovat sekä työnantajalle että työntekijälle selvät. Työsopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi (=vakituinen työsopimus), ellei määräaikaisuudelle ole perusteltua ja hyväksyttävää syytä. Hyväksyttäviä syitä määräaikaiselle työsopimukselle ovat mm. sijaisuudet, tilapäiset työtehtävät ja projektit tai opiskeluun liittyvä harjoittelu. Jos työntekijä itse ehdottaa määräaikaisen työsopimuksen tekemistä, määräaikaisuudelle ei kuitenkaan tarvita mitään perustetta. Määräaikaisia sopimuksia voi tehdä useitakin peräkkäin kunhan jokaiseen määräaikaiseen sopimukseen on olemassa lain tarkoittama perusteltu syy. Määräajan päättyessä päättyy myös työsuhde. Jos määräaikainen työsopimus on tehty ilman perusteltua syytä, pidetään sitä toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyy vasta irtisanomisen jälkeen. Irtisanomisajoista sovitaan toisinaan jo työsopimusta tehtäessä. Jollei mitään ole sovittu, irtisanomisaika määräytyy TESsin tai työsopimuslain määräysten perusteella. Työsuhdeturvamääräykset suojaavat työntekijää laittomilta irtisanomisilta. Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, irtisanomiselle on aina löydyttävä asiallinen ja painava syy. TYÖSOPIMUKSEN VÄHIMMÄISSISÄLTÖ Kirjallisen työsopimuksen on sisällettävä työnteon keskeiset ehdot. Keskeisiä ehtoja ovat pääasialliset työtehtävät, palkka, työaika, vuosilomat sekä sovellettava työehtosopimus. Jos keskeisiä ehtoja ei ole kirjattu työsopimukseen, työnantajan on annettava ko. asioista erillinen selvitys. Osa-aikaisten ja määräaikaisten työntekijöiden kannattaa muistaa, ettei työnantaja saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa heihin epäedullisempia ehtoja kuin muihin työntekijöihin. Työsuhde saattaa kestää päivän tai useita kuukausia ja työaika saattaa olla vaikkapa vain pari tuntia päivässä. Radio- ja tv-työssä työsuhteisia ovat myös tuntityö- ja ohjelmatyösopimuksella työskentelevät, vaikka tällaisilla sopimuksilla työskenteleviä henkilöitä käytännössä kutsutaankin freelancereiksi. TYÖEHTOSOPIMUS ELI TES JA LAKI Työsuhteessa ovat turvana alan TES ja yrityskohtaiset paikalliset sopimukset. Jos työskentelet yrityksessä, joka ei ole velvollinen noudattamaan TESsiä, työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön sekä tekemäsi työsopimuksen perusteella. Vaikka työsopimuksen määräykset yleensä sitovat, toisinaan TES tai laki saattavat syrjäyttää työntekijälle epäedullisen työsopimusehdon. Esimerkiksi yleissitovan TESsin vähimmäispalkkamääräyksiä ei voida sopimallakaan alittaa. TESsiä paremmista työehdoista taas voi aina itse sopia, TESsin piiriin kuuluville kun on sovittu valmiiksi ainoastaan vähimmäisehdot, jotka ovat lähes aina lakisääteisiä ehtoja paremmat. Moniin epäkohtiin löytyy haluttaessa korjaus jo nykyisistä sopimuksista, kun niitä vain noudatetaan. Yritysten tarjoamista vaihtelevista sosiaalieduista saa tietoa esimieheltä tai luottamusmieheltä. TEKIJÄNOIKEUDET Toimitustyössä syntyy monenlaista materiaalia, joka ylittää teoskynnyksen ja joka on tekijänoikeudellisesti suojattua. Tekijänoikeuslaki suojaa luovuus- ja omaperäisyys- kriteerin täyttäviä teoksia kuten kirjallisia teoksia ja valokuvia. Suojaamatonta materiaalia ovat esimerkiksi pikku-uutiset, erilaiset faktaluettelot, ideat ja tiedot. Yksinomaan se, että työhön on uhrattu paljon aikaa, ei luo työn tulokselle tekijänoikeudellista suojaa. Tekijänoikeudet kuuluvat teoksen tekijälle riippumatta siitä, missä olosuhteissa (työsuhteessa vai vapaa-ajalla) teos on tehty. Jos työpaikalla on yhteisesti sovittu tekijänoikeuksista, tekijänoikeuksien luovutuksen laajuus ja luovutuksesta saatavat korvaukset määräytyvät tehdyn tekijänoikeus-sopimuksen perusteella. Jos paikallisia sopimuksia ei ole tehty, sovellettaviksi tulevat tekijänoikeuksia koskevat TES-määräykset. Tällaisia määräyksiä on mm. lehdistön työehtosopimuksessa. Jos työskentelet alalla, jolla ei ole voimassaolevia työehtosopimuksia eikä tekijänoikeuden luovutuksesta ole sovittu työsopimuksellakaan mitään, työnantajalla on lähtökohtaisesti oikeus käyttää teoksia tavanomaisessa toiminnassaan. Teoksia käytettäessä tulee kuitenkin huomioida journalistin ohjeet, tekijän moraalisten oikeuksien kunnioittaminen (kuten nimen ilmoittaminen) sekä kolmannen (kuten haastateltavan) oikeudet. Tekijänoikeuslain mukaan tekijä päättää teoksen käytöstä, antaa käyttölupia ja valvoo moraalisia oikeuksia. Mikäli tekijänoikeuksista ei ole sovittu mitään, liittojen välinen toimitus- ja myyntiehtosopimus lähtee liikkeelle ensijulkaisuoikeudesta ja vapaasta käyttöoikeudesta ostajan omassa toiminnassa. Tämän vuoksi freelancereitten tulee itse huolehtia siitä, että kussakin toimeksiannossa sovitaan myös tekijänoikeuksista riittävän tarkasti. Konserni- ja multimediakehityksen myötä toimituksellisen materiaalin sopimusten mukaisen käytön seuranta on aiempaa tärkeämpää. Nythän moni entinen lehtiyritys omistaa ainakin paikallisradion ja hyvin monilla lehdillä on myös omat verkkoversionsa. OIKEUS KOULUTUKSEEN Lehdistössä työskentelevät toimitukselliset toimihenkilöt ovat oikeutettuja kahden päivän koulutukseen joka vuosi. Työnantaja kustantaa tämän koulutuksen. Koulutuksesta on aina sovittava esimiehen kanssa. Yleisradiossa ja MTV:ssä myönnetään palkallisia kouluttautumislomia. Lomia voidaan hakemuksesta myöntää Ylessä työskenteleville, jotka ovat päätoimisesti olleet alalla vähintään kymmenen vuotta. Näistä Yleisradiossa vähintään viisi. MTV:ssä oikeus hakea jatkokoulutuslomaa on ohjelmatyöntekijällä, joka on työskennellyt yhtiössä yli kolme vuotta. VAIKUTTAMISKANAVIA JA AVUN ANTAJIA Työtekijän pitäisi sopia kaikista asioista ensisijaisesti oman esimiehensä kanssa. Ongelmatilanteissa apua saa mm. luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta ja Journalistiliitosta. Luottamusmiehen tärkeimpiä tehtäviä ovat työehtosopimusten ja lakien noudattamisen valvonta, erimielisyyksien ratkaiseminen, yleinen jäsenten edunvalvonta ja työrauhan ylläpitäminen. Luottamusmies auttaa, jos työpaikalla syntyy erimielisyyksiä palkka-, työaika-, loma- tai tekijänoikeusasioista. Hän voi ottaa esiin melkein minkä tahansa työpaikan ongelman. Luottamusmiehen asemaan liittyy mm. sopimusten tulkintaoikeus, neuvotteluoikeus, tiedonsaantioikeus ja oikeus tehdä paikallisia sopimuksia. Luottamusmieheltä kannattaa kysyä apua ja neuvoja jo ennen kuin asiat kärjistyvät erimielisyyksiksi. Työtekijöitä työsuojeluasioissa edustava työsuojeluvaltuutettu valvoo, ettei työ vaaranna tai vahingoita tekijöidensä terveyttä. Tehtävät vaihtelevat ylityövalvonnasta riskien kartoitukseen ja ilmapiiriasioihin. Tärkeitä alueita ovat myös jaksaminen ja työhyvinvointi. Vastuu työturvallisuudesta on ensisijaisesti aina työnantajalla. Yrityksen tulee järjestää työterveyshuolto ja pitää työsuojelun toimintaohjelma ajan tasalla. Työnantajan on tarkkailtava työympäristöä jatkuvasti ja järjestelmällisesti, selvitettävä työstä aiheutuvat haitat ja vaarat sekä arvioitava niiden riskit työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Jokainen on myös itse oma edunvalvojansa. Omalla vastuulla ovat pitkälti esimerkiksi sopimusten ja työaikojen noudattaminen sekä erilaisten lisien ja ylitöitten korvaamisen valvonta. Jos palkan määrä tai sen oikeudenmukaisuus epäilyttää, ota yhteyttä luottamusmieheen asian selvittämiseksi. Molemminpuolinen jousto työelämässä ei ole pahaksi, mutta yksipuolinen joustaminen johtaa pahaan vääristymään, joka on vaikea korjata voimien vähetessä. Työelämässä voi ja kannattaa pitää puoliaan. Osa ongelmista on niin mutkikkaita, ettei luottamusmies pysty niitä ratkomaan. Kyse saattaa olla vaikkapa lainsäädännön yksityiskohdista tai ennakkotapauksista. SJL:n jäsenten käytössä ovat liiton juristien ja työehtoasiamiesten palvelut. Tukea voi saada myös omalta yhdistykseltä tai ammattiosastolta. Osaston rooli on hyvin keskeinen työpaikkatason edunvalvonnassa. TYÖNTEKIJÄT OVAT MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ TYÖPAIKKAA Työpaikan yhteistoimintaa ei tulisi nähdä kapeasti vain YT-menettelynä. Arkisessa työelämässä henkilöstöllä on monia mahdollisuuksia vaikuttaa eri tasoilla. Yhteistoiminta on vuorovaikutusta. Henkilökohtaisesti esimiehen kanssa voi tarkastella omaa työtään vaikkapa säännöllisissä kehityskeskusteluissa. Selkeä tehtävien ja vastuiden sopiminen on välttämätöntä jo oikean palkan määrittämiseksi. Myös henkilökohtaisissa keskusteluissa voi käyttää apuna luottamusmiestä. Toimituksilla on yleensä omat säännölliset tapaamisensa, joiden aikana henkilöstö voi ottaa esiin haluamiaan asioita. Yhteisesti käsiteltäviä asioita ovat mm. henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. Osa YT-lain mukaisista henkilöstön kanssa käsiteltävistä asioista on tiedotusasioita, osa henkilöstöön vaikuttavia muutoksia tai suunnitelmia, jotka edellyttävät YT-menettelyä. Yritystasolla työntekijät voivat vaikuttaa hallinnon ja työryhmien henkilöstöedustajien sekä YT-neuvottelukunnan kautta. YT-lain mukaan henkilöstön kanssa on käsiteltävä erilaiset henkilöstöön vaikuttavat oleelliset muutokset. Näitä voivat olla mm. tehtävien siirrot, työtilojen järjestelyt tai työmenetelmien muutokset. YT-menettelyssä työnantajan pitää ennen omia päätöksiään keskustella toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden kanssa, joita asia koskee. Henkilöstölle tärkeitä yhteisen suunnittelun kohteita ovat työtavat ja -vuorot, työntekijämäärä, työajat, -tilat ja -välineet sekä koulutus. Työsuojelu on myös osa yrityksen yhteistoimintaa. Yrityksen tulee tiedottaa henkilöstölle mm. taloudellisesta tilanteesta ja odotetussa kehityksessä tapahtuneista poikkeamista. Henkilöstösuunnitelmasta pitäisi näkyä oman työvoiman tarpeen lisäksi alihankinnan ja freelance-työn tarve. HYVÄ JOURNALISTINEN TAPA Toimittajaa tai kuvaajaa ei saa velvoittaa hyvää journalistista tapaa tai hänen ammattikunniaansa loukkaaviin tehtäviin. Myöskään vastoin vakaumustaan ei tarvitse kirjoittaa. Jos tällaisista työtehtävistä kieltäytyy, se ei saa johtaa painostustoimiin. Julkaisun/lehden linjaa on noudatettava. Kustantajan on määriteltävä linja riittävän selkeästi ja kirjallisesti. Toimittajalla ja kuvaajalla ei ole oikeutta käyttää lehden toimituksellisia palstoja mainontaan eikä heitä saa siihen velvoittaa. ENTÄ JOS TYÖ LOPPUU Jos työ loppuu työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, irtisanomisperusteen laillisuuden voi tarkistuttaa luottamusmiehellä. Työttömyyspäivärahaan on oikeus työvoima-toimistoon ilmoittautuneella kokoaikatyötä hakevalla työkykyisellä työttömällä henkilöllä joka on työmarkkinoiden käytettävissä ja jolle ei ole voitu osoittaa työtä tai koulutusta. Työttömyyspäivärahaa voi saada aikaisintaan viiden arkipäivän omavastuuajan jälkeen. Työnantajan lopputilin yhteydessä maksamat, palkkaan rinnastettavat etuudet (kuten tukipaketti tai eroraha) jaksotetaan, eikä jaksotusajalta voi saada työttömyyskorvausta. Kokoaikatyön päättymisen perusteella maksettava lomakorvaus tai lomaraha ei kuitenkaan vaikuta siihen, mistä lukien ansiopäivärahaa voidaan maksaa. Myös irtisanoutuminen siirtää työttömyyspäivärahan omavastuuaikaa eteenpäin. Ansioon suhteutetun päivärahan suuruus määräytyy työttömyyttä edeltäneiden 26 työssäoloviikon palkan mukaan. Päivärahan suuruuden laskee työttömyyskassa. Työttömyysturvan tasoon vaikuttavat: työttömyyskassan jäsenyysaika työssäoloaikana työttömyyttä edeltänyt ansiotaso työsuhteen päättymistapa irtisanomisen yhteydessä mahdollisesti tehdyt sopimukset