Ehdoista on sovittu journalistien työehtosopimuksissa. Vuosiloman rajaaminen 30 työpäivään vaikuttaa esimerkiksi lehdistössä ja Yleisradiossa, joissa lomaoikeus on lakisääteistä pidempi. Lisäksi loppiaisen ja helatorstain palkattomuus, heikennykset sairausajan palkkaan sekä ylityö- ja sunnuntaikorvauksiin vaikuttaisivat lähes kaikkiin media-alalla työskenteleviin.- Lomaheikennys huomioiden vaikutus media-alalla olisi tuntuvasti suurempi kuin hallituksen tavoittelema viiden prosentin tuottavuusnousu, sanoo edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.Työehtojen heikennyksiä on perusteltu työllisyyssyillä. On hyvin vaikea nähdä, miten hallituksen työmarkkinalinjaukset lisäisivät media-alan työllisyyttä. Journalisteja on irtisanottu parinsadan hengen vuositahtia seitsemän vuoden ajan. Tuottavuutta on nostettu rajuilla irtisanomisilla, eikä loppua yt-neuvotteluille näy. Jos vuosittaista työaikaa pidennetään arkipyhä- ja lomaleikkauksilla, on ennakoitavissa että työvoimaa tarvitaan nykyistä vähemmän.- Media-alan trendi, jossa työ kasaantuu yhä harvemmille, pahenee, puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.Hallituksen linjausten kaikkia vaikutuksia on ennenaikaista arvioida. Hallitus aikoo muuttaa suomalaista työoikeusjärjestelmää, jossa työntekijää heikompana osapuolena suojellaan lailla. Se puhuu pakottavasta lainsäädännöstä, jolla estetään työmarkkinajärjestöjen sopimusvapautta. Hallitus kävelee näin ollen työehtosopimusten yli.Journalistiliiton neuvottelemat työehtosopimukset ovat voimassa ensi vuoden syksyyn. Syksyllä neuvotellaan myös lähes kaikkien muiden suomalaisten työehdoista. Hallituksen kaavailemat muutokset tulisivat voimaan kun nykyiset työehtosopimukset päättyvät.- Neuvotteluista tulee vaikeat. Hallitus muutti ilmoituksellaan neuvotteluilmapiirin. Se on harmi. Media-ala olisi tarvinnut sanelun asemasta sopimista, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho. Avainsanat: TES-asia Työelämä Työllisyys