Kannanotot / 08.07.2024

Vapaa tiedonvälitys ei toteudu Gazassa: journalistien tappamisen on loputtava  

Noin sata Toimittajat ilman rajoja (RSF) -järjestön ja Journalistiliiton jäsentä kokoontui Helsingin Kansalaistorille kuvaukseen 19. kesäkuuta symboloimaan Gazan sodassa surmansa saaneita kollegojaan. Kuvaus on osa syksyllä käynnistyvää kansainvälistä kampanjaa, jonka tavoite on kirkastaa journalistisen työn merkitystä Gazan hädän ilmentäjänä. Kuva: Markus Pentikäinen

Konflikti Gazassa on tuottanut mittaamattoman määrän kärsimystä ja tuhoa siviiliväestölle yhdeksän viime kuukauden aikana.

Gazasta on muodostunut tiedonvälityksen musta-aukko. Humanitaarisen katastrofin todellista laajuutta ja inhimillistä hätää ei voi ymmärtää ilman journalistien aktiivista raportointia. Siksi on välttämätöntä taata edellytykset journalistien mahdollisimman vapaalle ja turvalliselle toiminnalle sotimisesta riippumatta.

Tätä edellyttää myös kansainvälinen oikeus. Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto on antanut päätöslauselman journalistien suojelemisesta sodan aikana. Yhdeksän vuotta sitten hyväksytty päätöslauselma 2222 korostaa sitä, että journalisteihin kohdistuvat surmat on tutkittava ja kyettävä viemään oikeuden käsiteltäväksi.

Journalisteihin kohdistuva väkivalta ja tappaminen ovat hyökkäyksiä yleisön tiedonsaantioikeutta vastaan. Tilanne Gazassa on täysin kestämätön. Tapettujen journalistien määrä jatkaa kasvuaan. Yli sata journalistia on jo kuollut konfliktin aikana.

Toimittajat ilman rajoja (RSF) ja Journalistiliitto vaativat sodan osapuolia tekemään kaikkensa ajantasaisen tiedonvälityksen turvaamiseksi Gazassa. Ilman päivittäistä journalistista raportointia kukaan meistä ei voi riittävällä tavalla ymmärtää, mitä sodankäynnin keskellä tapahtuu juuri nyt. Sodan tapahtumia on voitava arvioida ajantasaisesti – ei vasta sen jälkeen, kun taistelut ja väkivalta ovat lakanneet.

Toimittajat ilman rajoja – Suomi ry
Suomen Journalistiliitto


Katso myös

Kaikki uutiset

Järjestöt vetoavat tietokirjallisuuden valtionrahoituksen kasvattamiseksi

Valtion kirjallisuuden tukemiseen kohdistamista kirjastoapurahoista 90 prosenttia jaetaan kaunokirjallisuuden ja 10 prosenttia tietokirjallisuuden tekijöille. Valtaosa Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta on tietokirjallisuutta; tällä hetkellä tietokirjojen osuus on noin 70 prosenttia.

Suoratoistopalveluiden investointivelvoitteen on tuotava työtä Suomeen 

Journalistiliitto vaatii, että av-alan investointivelvoite rakennetaan niin, että se lisää kotimaista tuotantoa, työllisyyttä ja turvaa tekijöiden oikeudet. Liiton mukaan pelkkä velvoitteen käyttöönotto ei riitä, jos raha ei ohjaudu aidosti Suomeen tehtävään työhön.

Keskusjärjestöt vetoavat päättäjiin lukutaidon pelastamiseksi

Järjestöjen yhteisen julkilausuman mukaan lukutaidon kriisi on yhteiskunnan kestävyyskyvyn kannalta valtava ongelma, johon on pikaisesti haettava korjaustoimia. Journalistiliitto on mukana vetoomuksessa.