Mielenosoituksista ja muista julkisilla paikoilla tapahtuvista joukkokokoontumisista raportoiminen on osa journalismin keskeistä yhteiskunnallista tehtävää. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä on todettu usein, että median rooli on toimia vallan vahtikoirana. Jäsenvaltioiden kuten Suomen on puolestaan turvattava tämä oikeus. Poliisin antamaa poistumiskäskyä on kuitenkin journalistinkin noudatettava mielenosoituksissa ja vastaavissa tilanteissa. Poliisin on tilanteessa kyettävä harkitsemaan, mitä turvallisuuden varmistaminen edellyttää, mutta kuitenkin niin, että toimenpide on oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Harkintaa joudutaan tekemään tapauskohtaisesti. On olennaista, että viranomainen ei tahallaan pyri estämään mediaa seuraamasta tapahtumia. Esim. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa käsitellyn Smash Asem -tapauksen yhteydessä todettiin tämän lisäksi, ettei tarkoitus ollut pimittää julkisuudelta sitä, miten poliisi toimi mielenosoittajia kohtaan. Näin ollen valokuvaaja voitiin turvallisuussyihin vedoten poistaa alueelta, jonka poliisi oli eristänyt. Demokraattisessa yhteiskunnassa on kuitenkin keskeistä, että journalistit voivat toteuttaa tehtävänsä yhteiskunnallisen vallankäytön valvojina. Mikäli journalistista työtä tekevä epäilee poliisin toimineen virheellisesti, voi asian saattaa tutkittavaksi tekemällä kantelun. Mainitun Smash Asem -tapauksen jälkeen todettiin, että on kuitenkin syytä jatkaa keskustelua siitä, miten journalistisen työn tekeminen voidaan turvata samalla, kun huolehditaan yleisestä turvallisuudesta. Tässä keskustelussa journalistit ovat keskeisessä roolissa. Tytti Oras, lakimies, Suomen Journalistiliitto Lue myös toimittajan ja poliisin eriävistä näkemyksistä Suomi ensin -leirin purkupaikan tapahtumista. Avainsanat: blogi Journalismi lainsäädäntö lehdistönvapaus Sananvapaus smash asem