Uusimmat

Lakimies Tytti Oras: ”Tiedustelulaki voi johtaa lähdesuojan murtumiseen”

”Tulevaisuudessa täytynee varautua siihen, että viranomaiset saattavat saada tiedon journalistin ja lähteen keskinäisestä viestinnästä”, kirjoittaa SJL:n lakimies Tytti Oras.

Sotilas- ja siviilitiedustelua koskeva laaja lainsäädäntöpaketti on nyt eduskunnan käsittelyssä. Journalistiliitto on ottanut lausunnossaan Eduskunnan puolustusvaliokunnalle kantaa esitetyn lainsäädännön epätäsmällisyyksiin ja seikkoihin, jotka voivat käytännössä johtaa journalistin lähdesuojan murtumiseen.

On esimerkiksi edelleen auki, voiko tiedustelun valvonta olla tehokasta esityksen mukaisilla resursseilla ja miten yksilön oikeusturva voidaan taata, jos tietoliikennetiedustelun kohteeksi päätymisestä ei tarvitse aina edes ilmoittaa.

Lähdesuoja tarkoittaa toimittajan oikeutta olla paljastamatta lähdettä esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä. Lähdesuoja turvaa journalistista tiedonhankintaa ja mahdollistaa yhteiskunnallisen keskustelun. Journalistin ohjeiden mukaan journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.

Tiedustelutiedon hankkimista ja hyväksikäyttämistä rajoitetaan kyllä lakiesityksissä erinäisin lähdesuojaa turvaavin kielloin. Tiedustelua ei saa nimenomaisesti kohdentaa lähdesuojan alaiseen tietoon. Toisaalta tiedustelukielto ei kuitenkaan koske kaikkea toimittajan viestintää, joten käytännössä on mahdollista, että lähdesuojan piiriin kuuluvia tietoja päätyy viranomaiselle. Tällainen tieto olisi useimmissa tapauksissa viipymättä hävitettävä.

Hävittämisvelvollisuus ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että luottamuksellinen tieto on tuolloin jo päätynyt vääriin käsiin. Jos tietoliikennetiedustelussa ”vahingossa” saatu viesti on luettu, sitä ei enää voi tehdä lukemattomaksi.

Tulevaisuudessa täytynee siis varautua siihen, että viranomaiset saattavat saada tiedon journalistin ja lähteen keskinäisestä viestinnästä. Oma pohdintansa siis on, minkälaisen suojan journalisti voi lähteelleen luvata.

Lähdesuoja ei ole ollut täysin aukoton tähänkään saakka. Tutkiessaan rikosepäilyjä poliisilla on ollut tietyin edellytyksin mahdollisuus muun muassa kuunnella puheluita. Jatkossa journalistin viesti saattaa jäädä tiedusteluviranomaisen haaviin kuitenkin myös tilanteessa, jossa viestinnän osapuolta ei edes epäillä rikoksesta.

Tiedusteluvaltuutetulle voi jatkossa ilmoittaa, jos epäilee joutuneensa lain vastaisen tiedustelun kohteeksi. Journalistilla ei kuitenkaan olisi kaikissa tapauksissa oikeutta tietää itseensä kohdistuneista tiedustelutoimista.

Tytti Oras

Lakimies

Suomen Journalistiliitto