New York (IPS – Jonathan Rozen*) Sananvapaus internetissä horjuu. Vuonna 2016 raportoitiin 56 netin sulkemistapausta eri puolilta maailmaa, kun määrä edellisvuonna oli 15, ilmenee #KeepItOn-kampanjan raporteista. Sulkemiset ovat kohtalokkaita tiedonvälitykselle Afrikassa, jossa kuusi maata turvautui niihin viime vuonna. ”Netti on nykyisin journalismille yhtä tärkeä kuin ilma jota hengitämme. Nykyaikaista journalismia ei ole ilman verkkoa”, etiopialainen toimittaja Befeqadu Hailu sanoo. Hän kuuluu Zone 9 bloggers -ryhmään, joka pidätettiin keväällä 2014 syytettynä terrorismista. Netti pimenee Afrikassa usein vaalien alla tai kasvaneiden poliittisten jännitteiden aikaan, jolloin asiallisen tiedon saanti olisi erityisen tärkeää asukkaille. Etiopiassa toistuvia katkoja Etiopiassa netti suljettiin touko-kesäkuussa kymmenen päivän ajaksi, mikä oli kolmas kerta vuoden sisällä. Sulut liittyvät viranomaisten medianvastaiseen kampanjaan, jonka tiimoilta ainakin yhdeksän toimittajaa on yhä telkien takana. Valtiollisella Ethio-Telecomilla on monopoli sekä verkko- että puhelinpalveluissa, joten hallitus voi katkaista yhteydet milloin mielii. ”Toimintamme oli äärimmäisen vaikeaa kymmenpäiväisen sulun aikana”, Addis Standard -lehden päätoimittaja Tsedale Lemma kertoo WhatsAppin välityksellä. Sulku oli alkupäivät täydellinen, mutta sitten laajakaistayhteys palasi. Koska se on lähinnä isojen yritysten käytössä, Lemma kertoo joutuneensa juoksemaan hotellista toiseen. ”Ne eivät ole turvallisia yhteyksiä”, hän sanoo. Kongon tasavallan ”kaapelivika” Nettiyhteydet olivat 15 päivää poikki kuukautta ennen vaaleja kesäkuussa Kongon tasavallassa. Virallisen selityksen mukaan kalastusalus oli vaurioittanut vedenalaisia kaapeleita. Toimittajien työ vaikeutui huolimatta siitä, että yksityiset puhelinyhtiöt pystyivät tarjoamaan satelliittiyhteyksiä. ”Luotettavan nettiyhteyden puuttuessa kentällä toimivat toimittajat ja kirjeenvaihtajat eivät saa juttujaan ulos”, eräs nimettömänä Brazzavillestä viestittänyt kollega sanoo. Nettiin kirjoittavien tilanne on vaikein, mutta myös lehtien ja radion ja toimittajien tiedonhankinta vaikeutuu merkittävästi, hän jatkaa. Kamerunin uutiset maantiekuljetukseen Kahdella englanninkielisellä alueella Kamerunin länsiosissa nettiyhteys oli poikki 93 päivän ajan tammi-huhtikuussa. Sulku toteutettiin hallituksen ja yksityisten puhelinoperaattorien yhteistyöllä. CPJ:n valmisteilla olevan raportin mukaan viranomaisten tukahduttamiskampanjaan kuului myös toimittajien pidätyksiä valtionvastaiseen toimintaan vedoten. Ainakin kahdeksan toimittajaa pidätettiin, ja kuusi heistä oli telkien takana vielä elokuun jälkipuoliskolla. Journalistien päivittäinen työ kävi hyvin vaikeaksi. Rangaistusten pelko ja osittainen nettisulku vaikeuttivat yhteydenpitoa maan eri osien välillä, eikä sortotoimista saanut raportoida. ”Tiedonsiirrossa jouduttiin turvautumaan maantiekuljetukseen, mikä viivytti uutisointia päivillä ja jätti ihmiset huhujen armoille”, nimettömänä pysyvä toimittaja englanninkieliseltä alueelta kertoo. Valvonta ajaa salaamaan ”On vaikea tarttua puhelimeen, kun tietää että sitä kuunnellaan. Nykyisin monen olo ei ole turvallinen edes henkilökohtaisissa tapaamisissa”, etiopialainen Lemma kertoo. Kun viranomaisten otteet netissä kovenevat, toimittajille jää yhä vähemmän turvallisia viestintäkanavia. Salausmahdollisuuden tarjoavat somevälineet, kuten WhatsApp ja Signal, tuovat hiukan helpotusta. Valvonta pakottaa toimittajat ajattelemaan ja toimimaan kuin vakoojat, CPJ:n tekninen asiantuntija Tom Lowenthal otsikoi katsauksensa vuonna 2015. Hän painottaa salaustekniikoiden merkityksen kasvua sekä kontakteissa että jutunteossa. Ilman noita keinoja yhteydenpito lähteisiin rajoittuu ja itsesensuuri nostaa päätään. Vastarinta voimistuu 30 valtion muodostama Freedom Online Coalition, johon myös Suomi kuuluu, ilmaisi keväällä huolensa siitä, että valtioiden puuttuminen netin vapauteen yltyy. Se kehotti valtioita luopumaan suluista ja muistutti, että niistä koituu miljoonien eurojen taloudelliset tappiot. Afrikassa IP-osoitteet jakava African Network Information Centre (Afrinic) sai huhtikuussa aloitteen, jossa sitä kehotetaan epäämään uudet IP-osoitteet vuodeksi mailta, jotka määräävät netin suljettavaksi. Aloitteet hyväksyminen kaatui afrikkalaisten valtioiden vastarintaan, mutta Afrinic antoi lausunnon, jossa hallituksia kehotetaan luopumaan netin sulkemisesta politiikan välineenä. YK:n ilmaisunvapauden erikoisraportoija David Kay ja muut netin vapautta puolustavat ovat vedonneet myös operaattoreihin, että ne torjuisivat hallitusten sulkemiskehotukset yrityksinä rajoittaa ihmisoikeuksia. *kirjoittaja on Committee to Protect Journalists -järjestön (CPJ) tutkija Avainsanat: IPS Kansainvälinen Sananvapaus Verkko