Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen vastasi valtuutettujen kysymyksiin. Kuva: Mika Heijari Kuva: Journalistiliiton valtuuston kevätkokouksen kyselytunnilla käytiin keskustelua ajankohtaisista asioista. Valtuutettuja kiinnostivat muun muassa sananvapauskysymykset, mediaomistusten keskittyminen sekä Barents Press -tapahtuma. Valtuutettu Ville Hänninen (SFJ) kysyi, millainen on Journalistiliiton linja sananvapauden edistämisessä. Kysymykseen vastannut puheenjohtaja Hanne Aho muistutti, että liitto tukee jäseniään kaikissa sananvapauteen liittyvissä tilanteissa. ”Se on ollut linja sata vuotta, ja siihen panostettu. Suomen ja muiden Pohjoismaiden linja on selvä: tuemme ja autamme muita”. Ahon mukaan työ on entistä tärkeämpää, kun sananvapaustilanne maailmalla on koko ajan huonontunut, myös Suomessa. ”Meidän pitää valvoa tätä koko ajan. Tuomioistuimet ovat tuominneet toimittajien uhkailijoita. Liitto on lisännyt tietoisuutta uhkailusta, ja lainsäädäntöä on myös muutettu.” Liiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko muistutti, että liitto on avustaa kansainvälisesti journalisteja sekä maailmalla että Suomessa. ” Haluamme maailmalta tulleet kollegat osaksi yhteisöämme. Esimerkkinä toiminnasta Journalistiliiton valtuusto teki aloitteen journalistien turvaresidenssistä. Nyt se aloittaa toimintansa.” Mediaomistusten keskittyminen uhkaa sananvapautta Mediaomistusten keskittyminen huolestutti valtuutettu Jukka Koivulaa (KSJ), joka kysyi mitä liitto voi tehdä asialle. Liiton puheenjohtaja Hanne Aho muistutti, median keskittyminen johtuu median talousvaikeuksista. Tämän takana taas on sekä median murros, mutta myös valtion tekemät toimet. ”Posti nostaa kuluja niin korkealle, että lehtien jakelu äärimmäisen kallista.” Ahon mukaan muissa Pohjoismaissa valtio tukee muun muassa jakelua. Tämän lisäksi arvonlisäverot ovat alemmat ja tuet kymmeniä miljoonia euroa. Yhteensä mediatukien arvo on satoja miljoonia isompi kuin Suomessa. ”Poliitikot ymmärtävät ja tunnustavat tilanteen, mutta mitään ei ole saatu aikaiseksi”. Barents Pressin tulevaisuus turvattava Sari Pelttari-Heikka (PoJo) palasi Joensuussa pari viikkoa sitten järjestettyyn journalistien kansainväliseen Barents Press -tapahtumaan. Ulkoministeriö pyrki puuttumaan journalistien tapaamiseen, koska sinne oli saapumassa myös venäläisiä toimittajia. Tilaisuuden järjestäminen käy yhä hankalammaksi, kun valtiokin rajoittaa yhteistyötä naapureiden kanssa. Tulisiko huolestua, ja miten jatkossa voidaan pitää yhteyksiä venäläisiin demokratiaa tukeviin journalisteihin, Pelttari-Heikka tiedusteli. Puheenjohtaja Hanne Ahon mukaan tilanne on huolestuttava. ”Kuka tukee demokratiaa edistäviä journalisteja Venäjällä, jos emme me?” Journalistiliitolla on oltava jatkossakin vahvat siteet riippumattomiin venäläistoimittajiin. Yhteistyötä pitää kehittää ja vahvistaa. Myös kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko muistutti Barents Pressin ja liiton merkityksestä. ”Suomalaisilla journalisteilla on paljon annettavaa kansainvälisesti. Meillä on vastuu ja kyky olla sananvapauden valonkantajia.” Kyselytunnilla keskusteltiin myös luottamuksesta Journalistiliiton ja työnantajan välillä, liiton oikeusturvavakuutuksesta, määräaikaisuuksien ketjuttamisesta ja sen vaikutuksesta lomiin sekä etätöistä ja työnantajan harjoittamasta sanelupolitiikasta. Avainsanat: Barents Press Hanne Aho Journalistiliitto kevätvaltuusto kyselytunti median keskittyminen Salla Nazarenko Sananvapaus valtuusto