Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen vastasi valtuutettujen kysymyksiin valtuuston perinteisellä kyselytunnilla. Kuva: Mika Heijari Journalistiliiton valtuuston kevätkokouksen perinteisellä kyselytunnilla kysyttiin liiton johdolta muun muassa häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ehkäisemisestä, palkka-avoimuudesta ja tasa-arvon edistämisestä työpaikoilla. Valtuutetut halusivat tietää, miten liitto aikoo toimia, jotta epäasiallinen kohtelu ei jatku työpaikoilla. He toivoivat liiton edistävän alan työkulttuuria. Keskustelussa muistutettiin myös siitä, että häirinnästä pitää voida uskaltaa kertoa. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään, että kertominen tuo itselle hankaluuksia. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen kertoi, että liitto on ollut mukana selvittämässä alalla esiintyvää häirintää. ”Työnantajalla on velvoite puuttua häirintään ja ryhtyä toimiin. Häirintäyhteyshenkilöitä on alkanut tulla työpaikoille. Vielä pitäisi kuitenkin tapahtua iso muutos, että häirintään puututaan tiukasti”, Savolainen sanoi. Liitto on tehnyt työpaikoille ohjeen, joka antaa ohjeita siihen, miten toimia häirintätilanteissa. Se sisältää ohjeita myös esihenkilöille ja työyhteisöille. Häirinnästä ja sen estämisestä puhutaan myös liiton luottamushenkilökoulutuksissa. ”Tämä vaatii silti jatkuvaa muistutusta”, Savolainen sanoo. Puheenjohtaja Hanne Aho muistutti, että jokaisen pitää saada tehdä työtä työpaikallaan rauhassa ja turvallisesti. ”Liitto aikoo ottaa tämän esille työnantajajärjestön kanssa. Haluamme käydä läpi, mitä työpaikoilla on tehty ja tehdään häirinnän estämiseksi.” Liiton omia tilaisuuksia varten on tehty ohje turvallisen tilan periaatteista. Ne löytyvät täältä. Liitto edistää tasa-arvoa työpaikoilla Kyselytunnilla nousi myös kysymyksiä siitä, miten liitto suhtautuu palkka-avoimuuden edistämiseen jäsenten työpaikoilla ja mitä liitto aikoo tehdä sen eteen. Kysymyksiin vastannut edunvalvontajohtaja Petri Savolainen totesi, että liitossa on vuosia tehty tasa-arvotyötä. Palkka-avoimuutta pitää kuitenkin lisätä ja naisten euro ei vieläkään ole täysi. Alan töissä ollaan kuitenkin melko tasapalkkaisia, ja kehitys on mennyt parempaan suuntaan. ”Asian voi nähdä myös laajempana kuin perinteisenä ’miehet vastaan naiset’-asetelmana. Kuten määräaikaiset vastaan vakituiset tai freelancerit”, Savolainen totesi. Palkka-avoimuuden avulla perusteettomat palkkaerot saadaan näkyviin. Samasta tai samanarvoisesta työstä kuuluu sama palkka. Palkka-avoimuuden etenemisessä lähiaikoina Savolainen oli skeptinen. ”Se johtuu palkka-avoimuusdirektiivin kansallisen implementoinnin aikataulusta, jonka takaraja on kesäkuussa 2026. Suomen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus edistää palkka-avoimuutta EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti.” Valtuutetut kysyivät myös, voiko liitto edistää sitä, että työnantajat noudattavat yhdenvertaisuuslain velvoitteita yhdenvertaisuuden edistämisestä työpaikalla. Petri Savolaisen mukaan liitto kannustaa olemaan tarvittaessa yhteydessä tasa-arvovaltuutettuun. ”Myös liiton puoleen voi aina kääntyä”. Joillain työpaikoilla tasa-arvosuunnitelmien tekemiseen on kulunut luvattoman paljon aikaa. Lisäksi oltiin huolissaan siitä, miten lehtiyhtiöiden laajemmat irtisanomiset vaikuttavat journalistiseen työhön. Esimerkiksi kun asiakaspalvelusta leikataan, tilauksia koskevat kyselyt valuvat toimituksiin. Savolaisen mukaan tästä pitää kysyä työnantajalta ja muistuttaa, että journalistit tekevät työpaikallaan journalismia. Avainsanat: Hanne Aho Journalistiliitto Petri Savolainen valtuusto