Uutiset / 22.09.2016

Media-ala haluaa YK:hon journalistien turvallisuuden erikoislähettilään

Kansainväliset sananvapausjärjestöt ovat esittäneet, että että journalistien turvallisuutta valvomaan nimitetään YK:n pääsihteerin erikoislähettiläs. Syynä tähän on journalisteihin kohdistuva väkivalta ja sen jääminen rankaisematta.

Yli sata sananvapausjärjestöä on vedonnut YK:n pääsihteeri Ban Ki-mooniin erikoislähettilään nimityksen puolesta. Järjestöt pitävät erikoislähettilään nimitystä tärkeänä sananvapauden toteutumiselle. Se kiinnittäisi myös nykyistä vahvemmin huomion journalistien työssään kokemiin riskeihin. Läheinen yhteistyö pääsihteerin kanssa antaisi lähettiläälle poliittista painoarvoa ja oikeuttaisi konkreettiset toimet journalistien suojelemiseksi. Lisäksi YK:n alajärjestöjen olisi kytkettävä erikoislähettilään toimintasuunnitelma omaan työhönsä. Erikoislähettilään nimittäminen edellyttäisi, että YK:n yleiskokous tai turvallisuusneuvosto antaisi pääsihteerille siihen valtuudet.

Journalistiliitto ja Ylen ohjelmatyöntekijät ovat yhdessä Yleisradion, MTV Oy:n ja Viestinnän keskusliiton kanssa nyt vedonneet ulkoministeri Timo Soiniin ja Suomen YK-lähettilääseen, jotta Suomi ryhtyisi aktiivisesti edistämään aloitetta. 

Erikoislähettilään nimittäminen edellyttäisi, että YK:n yleiskokous tai turvallisuusneuvosto antaisi pääsihteerille siihen valtuudet.

Aloite on edennyt YK:ssa kovin hitaasti, koska jäsenvaltiot eivät ole ryhtyneet ajamaan sitä. Erityisesti maat, joissa rankaisemattomuus on yleistä, ovat vastahakoisia.

Committee to Protect Journalists (CPJ) on tilastoinut vuodesta 1992 lähtien yhteensä 1211 työtehtävissä tapettua ammattikunnan jäsentä. CPJ:n mukaan yhdeksän kymmenestä tappajasta on yhä vapaana. Surmiin syyllistyneiden joukossa ei ole ainoastaan kapinallisia ja terroristeja vaan myös vallassa olevia hallituksia.

Voit allekirjoittaa RSF:n kansainvälisen vetoomuksen täällä.


Katso myös

Kaikki uutiset

Leikkaukset media-alalla rapauttavat Suomen kokonaisturvallisuutta

Journalistiliitto varoittaa Yleisradioon kaavailtujen ja muiden media-alalle kohdistuvien leikkausten vaikutuksista Suomen kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.

”Modernit sodat alkavat usein informaatiovaikuttamisella. Onko Suomella varaa nakertaa omaa huoltovarmuuden infrastruktuuriaan heikentämällä median toimintaedellytyksiä”, kysyy Suomen Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Valtuuston kyselytunnilla keskustelua häirinnästä, palkka-avoimuudesta ja tasa-arvosta

Helsingissä koolla oleva valtuusto keskusteli häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta työpaikoilla – ja siitä, miten siihen voitaisiin puuttua.

Osastot saavat lisää rahaa toimintaansa

Journalistiliiton valtuusto päätti korottaa niin kutsuttua osastopalautuksen perusavustusta 30 prosenttia vuoden 2025 alusta.