Uutiset / 22.09.2016

Media-ala haluaa YK:hon journalistien turvallisuuden erikoislähettilään

Kansainväliset sananvapausjärjestöt ovat esittäneet, että että journalistien turvallisuutta valvomaan nimitetään YK:n pääsihteerin erikoislähettiläs. Syynä tähän on journalisteihin kohdistuva väkivalta ja sen jääminen rankaisematta.

Yli sata sananvapausjärjestöä on vedonnut YK:n pääsihteeri Ban Ki-mooniin erikoislähettilään nimityksen puolesta. Järjestöt pitävät erikoislähettilään nimitystä tärkeänä sananvapauden toteutumiselle. Se kiinnittäisi myös nykyistä vahvemmin huomion journalistien työssään kokemiin riskeihin. Läheinen yhteistyö pääsihteerin kanssa antaisi lähettiläälle poliittista painoarvoa ja oikeuttaisi konkreettiset toimet journalistien suojelemiseksi. Lisäksi YK:n alajärjestöjen olisi kytkettävä erikoislähettilään toimintasuunnitelma omaan työhönsä. Erikoislähettilään nimittäminen edellyttäisi, että YK:n yleiskokous tai turvallisuusneuvosto antaisi pääsihteerille siihen valtuudet.

Journalistiliitto ja Ylen ohjelmatyöntekijät ovat yhdessä Yleisradion, MTV Oy:n ja Viestinnän keskusliiton kanssa nyt vedonneet ulkoministeri Timo Soiniin ja Suomen YK-lähettilääseen, jotta Suomi ryhtyisi aktiivisesti edistämään aloitetta. 

Erikoislähettilään nimittäminen edellyttäisi, että YK:n yleiskokous tai turvallisuusneuvosto antaisi pääsihteerille siihen valtuudet.

Aloite on edennyt YK:ssa kovin hitaasti, koska jäsenvaltiot eivät ole ryhtyneet ajamaan sitä. Erityisesti maat, joissa rankaisemattomuus on yleistä, ovat vastahakoisia.

Committee to Protect Journalists (CPJ) on tilastoinut vuodesta 1992 lähtien yhteensä 1211 työtehtävissä tapettua ammattikunnan jäsentä. CPJ:n mukaan yhdeksän kymmenestä tappajasta on yhä vapaana. Surmiin syyllistyneiden joukossa ei ole ainoastaan kapinallisia ja terroristeja vaan myös vallassa olevia hallituksia.

Voit allekirjoittaa RSF:n kansainvälisen vetoomuksen täällä.


Katso myös

Kaikki uutiset

Suomen Leijonan ritarimerkki Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolaiselle

Merkin myöntämisen perusteina ovat olleet muun muassa Savolaisen ansiokas työ itsensätyöllistäjien edunvalvonnassa.  Hän on yhteiskunnallisesti laajasti verkottunut ja on mukana useissa luottamustoimissa.

Painopisteitä 2025: tes, freetyö, neuvottelutuki, uusi tekijänoikeusstrategia

Liitto neuvottelee kesään 2025 mennessä kaikki media-alan työehtosopimukset. Kierros alkaa ennen joulua elokuva- ja televisiotuotannon työehtosopimusneuvotteluilla.

Liiton jäsenmaksut ensi vuonna ennallaan – työsuhteisen freen maksu uudistuu

Työsuhteisten freelancerien jäsenmaksu uudistuu ensi vuoden alusta alkaen. Uudistuksesta päätettiin liiton kevään valtuustossa. Maksu on 1.1.2025 lähtien kiinteä, 39 euroa kuukaudessa. Tähän asti työsuhteisten freelancereiden jäsenmaksu on ollut 1,4 prosenttia bruttotuloista.