Uutiset / 03.10.2023

Hallitus ajaa heikennyksiä työehtoihin – katso, miten sinun työsi muuttuisi

Uuden hallituksen ohjelmassa on useita työelämää heikentäviä esityksiä. Jos ne toteutuvat, moni niistä vaikuttaa Journalistiliiton jäseniin. Esittelemme niistä olennaisimmat.

Löydät listan tästä pdf-muodossa: Hallitus ajaa heikennyksiä työehtoihin.

Määräaikainen työsuhde vuodeksi ilman erityistä perustetta

Media-alalla on paljon määräaikaisuuksia. Aiemmin jokaiseen määräaikaisuuteen on vaadittu syy. Jatkossa työnantaja voisi solmia määräaikaisen työsopimuksen, vaikka määräaikaisuudelle ei olisi mitään syytä. Toteutuessaan tämä lisäisi erityisesti nuorten työntekijöiden epävarmuutta työn jatkumisesta.

Irtisanomiseen ei tarvita enää painavaa syytä

Nykyään työntekijän saa irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä. Jatkossa painavaa syytä ei tarvittaisi. Muutos lisäisi työntekijöiden irtisanomisia ja toisi epäselvyyttä työelämään.

Helpommat irtisanomiset ja lomautukset

Alle 50 työntekijän yrityksissä voisi jatkossa irtisanoa ja lomauttaa ilman muutosneuvotteluja. Suuremmissakin yrityksissä neuvotteluajat puolittuisivat.

Myös takaisinottovelvoite poistuisi alle 50 työntekijän työpaikoilla. Irtisanottua ei siis tarvitsisi palkata takaisin, kun taloudellinen tilanne parantuu. Tilalle voi palkata toisen, esimerkiksi halvemman työntekijän. Meidän alallamme on paljon muutosneuvotteluja ja pieniä työpaikkoja. Muutokset heikentäisivät merkittävästi media-alan työntekijöiden asemaa.

Ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi

Ensimmäisestä sairauspäivästä halutaan palkaton. Seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa työnantaja haluaa varmasti panna media-alan ammattilaiset maksamaan sairastumisestamme.

Ansiosidonnaisen työssäoloehto tuplaantuu

Hallitus haluaa pidentää työttömyysturvan työssäoloehtoa 12 kuukauteen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ansiosidonnaisen saamiseksi työtä on tehtävä kokonainen vuosi. Tällä hetkellä siihen riittää puoli vuotta. Suunnitelma vaikeuttaa pätkätyöläisten asemaa. Pätkätöitä tehdään Journalistiliiton aloilla paljon.

Ansiosidonnaisen suojaosat ja lapsikorotukset pois

Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka voi tienata ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Nyt suojaosa on enintään 300 euroa kuukaudessa. Tämän voi tienata ilman, että ansiopäivärahan määrä laskee. Alallamme monet tekevät freelance-töitä myös työttömyysjaksoilla.

Ansiosidonnaisen lapsikorotuksen poistuminen vievät lapsiperheeltä 140–300 euroa kuukaudessa.

Ansiosidonnainen laskee

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa on myös määrä heikentää. Ansiopäivärahan määrä laskisi 80 prosenttiin, kun työttömyyttä on kestänyt kaksi kuukautta. Kahdeksan kuukauden jälkeen määrä laskisi 75 prosenttiin.

Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan

Media, kirjallisuus ja viestintä ovat aloja, joiden työntekijöiden on jatkuvasti päivitettävä osaamistaan. Moni on hyödyntänyt vuorotteluvapaata ja aikuiskoulutustukea, jotka on nyt tarkoitus lakkauttaa. Samalla katoaa monelta nuorelta ja työttömältä mahdollisuus päästä työn syrjään kiinni vuorotteluvapaan sijaisena.

Lakko-oikeuden rajaus

Lakko-oikeuden rajaamisen jälkeen olisi laitonta vastustaa lainsäädäntömuutoksia. Lakkosakkoja määrättäisiin jatkossa myös työntekijöille henkilökohtaisesti.

Paikallinen sopiminen myös järjestäytymättömiin yrityksiin

Yritysten pitää nykyään noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta, jossa määrätään muun muassa lomat ja vähimmäispalkat. Jos yritys kuuluu työnantajaliittoon, se voi sopia työntekijöitä edustavan luottamushenkilön kanssa poikkeuksia työehtosopimukseen. Liittoon kuulumattoman yrityksen taas on noudatettava työehtosopimusta sellaisenaan.

Hallitus haluaa, että paikallinen sopiminen olisi mahdollista kaikissa yrityksissä. Riskinä on, että työpaikoilla aletaan sopia poikkeuksia, vaikka siellä ei ole osaamista työehtosopimuksista ja työlainsäädännöstä. Riskinä on myös työnantajien järjestäytymisinnon heikkeneminen. Jos työnantajat eivät järjestäydy, työehtosopimus ei enää ole yleissitova. Se tarkoittaisi, että työntekijät eivät enää saisi automaattisesti lomia ja palkankorotuksia, vaan niistä pitäisi joka työpaikalla neuvotella erikseen.

Palkankorotuksille yläraja

Valtakunnansovittelijaa estettäisiin sallimasta korkeampia palkankorotuksia kuin mitä vientiliitot ovat työehtosopimuksissaan sopineet. Se tarkoittaa, että esimerkiksi teknologia-alan ja kemian alan palkankorotukset määrittelisivät koko muun Suomen palkankorotustason. Kemianteollisuus ei liity mitenkään Journalistiliiton jäseniin, mutta jatkossa meidän palkankorotuksemme olisivat sidoksissa kemianteollisuuden päätöksiin.


Katso myös

Kaikki uutiset

Suomen Leijonan ritarimerkki Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolaiselle

Merkin myöntämisen perusteina ovat olleet muun muassa Savolaisen ansiokas työ itsensätyöllistäjien edunvalvonnassa.  Hän on yhteiskunnallisesti laajasti verkottunut ja on mukana useissa luottamustoimissa.

Painopisteitä 2025: tes, freetyö, neuvottelutuki, uusi tekijänoikeusstrategia

Liitto neuvottelee kesään 2025 mennessä kaikki media-alan työehtosopimukset. Kierros alkaa ennen joulua elokuva- ja televisiotuotannon työehtosopimusneuvotteluilla.

Liiton jäsenmaksut ensi vuonna ennallaan – työsuhteisen freen maksu uudistuu

Työsuhteisten freelancerien jäsenmaksu uudistuu ensi vuoden alusta alkaen. Uudistuksesta päätettiin liiton kevään valtuustossa. Maksu on 1.1.2025 lähtien kiinteä, 39 euroa kuukaudessa. Tähän asti työsuhteisten freelancereiden jäsenmaksu on ollut 1,4 prosenttia bruttotuloista.