Journalistiliiton erityistehtävänä on puolustaa journalismia ja sen eettisiä sääntöjä. Liitto edistää sananvapautta.
Journalistiliiton jäsenenä saat palveluja ja etuja, jotka hyödyttävät työssä ja vapaalla. Autamme, kun tarvitset neuvoa työehtoasioissa, haluat oppia uutta tai tarvitset vastapainoa työlle.
Journalistiliitto puolustaa reiluja työehtoja ja kestävää työelämää media-alalla. Liiton erityistehtävänä on puolustaa journalismia ja sen eettisiä sääntöjä.
Täältä löydät Journalistiliiton uusimmat tiedotteet, kannanotot, lausunnot, tutkimukset ja tulevat tapahtumat.
Journalistiliitto on jäsentensä perustama ja johtama, vahva ja itsenäinen ammattiliitto. Voit toimia liitossa omalla työpaikallasi, alueellisissa ja valtakunnallisissa yhdistyksissä, liiton valtuustossa ja hallituksessa sekä myös kansainvälisesti.
Uuden hallituksen ohjelmassa on useita työelämää heikentäviä esityksiä. Jos ne toteutuvat, moni niistä vaikuttaa Journalistiliiton jäseniin. Esittelemme niistä olennaisimmat.
Löydät listan tästä pdf-muodossa: Hallitus ajaa heikennyksiä työehtoihin.
Media-alalla on paljon määräaikaisuuksia. Aiemmin jokaiseen määräaikaisuuteen on vaadittu syy. Jatkossa työnantaja voisi solmia määräaikaisen työsopimuksen, vaikka määräaikaisuudelle ei olisi mitään syytä. Toteutuessaan tämä lisäisi erityisesti nuorten työntekijöiden epävarmuutta työn jatkumisesta.
Nykyään työntekijän saa irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä. Jatkossa painavaa syytä ei tarvittaisi. Muutos lisäisi työntekijöiden irtisanomisia ja toisi epäselvyyttä työelämään.
Alle 50 työntekijän yrityksissä voisi jatkossa irtisanoa ja lomauttaa ilman muutosneuvotteluja. Suuremmissakin yrityksissä neuvotteluajat puolittuisivat.
Myös takaisinottovelvoite poistuisi alle 50 työntekijän työpaikoilla. Irtisanottua ei siis tarvitsisi palkata takaisin, kun taloudellinen tilanne parantuu. Tilalle voi palkata toisen, esimerkiksi halvemman työntekijän. Meidän alallamme on paljon muutosneuvotteluja ja pieniä työpaikkoja. Muutokset heikentäisivät merkittävästi media-alan työntekijöiden asemaa.
Ensimmäisestä sairauspäivästä halutaan palkaton. Seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa työnantaja haluaa varmasti panna media-alan ammattilaiset maksamaan sairastumisestamme.
Hallitus haluaa pidentää työttömyysturvan työssäoloehtoa 12 kuukauteen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ansiosidonnaisen saamiseksi työtä on tehtävä kokonainen vuosi. Tällä hetkellä siihen riittää puoli vuotta. Suunnitelma vaikeuttaa pätkätyöläisten asemaa. Pätkätöitä tehdään Journalistiliiton aloilla paljon.
Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka voi tienata ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Nyt suojaosa on enintään 300 euroa kuukaudessa. Tämän voi tienata ilman, että ansiopäivärahan määrä laskee. Alallamme monet tekevät freelance-töitä myös työttömyysjaksoilla.
Ansiosidonnaisen lapsikorotuksen poistuminen vievät lapsiperheeltä 140–300 euroa kuukaudessa.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa on myös määrä heikentää. Ansiopäivärahan määrä laskisi 80 prosenttiin, kun työttömyyttä on kestänyt kaksi kuukautta. Kahdeksan kuukauden jälkeen määrä laskisi 75 prosenttiin.
Media, kirjallisuus ja viestintä ovat aloja, joiden työntekijöiden on jatkuvasti päivitettävä osaamistaan. Moni on hyödyntänyt vuorotteluvapaata ja aikuiskoulutustukea, jotka on nyt tarkoitus lakkauttaa. Samalla katoaa monelta nuorelta ja työttömältä mahdollisuus päästä työn syrjään kiinni vuorotteluvapaan sijaisena.
Lakko-oikeuden rajaamisen jälkeen olisi laitonta vastustaa lainsäädäntömuutoksia. Lakkosakkoja määrättäisiin jatkossa myös työntekijöille henkilökohtaisesti.
Yritysten pitää nykyään noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta, jossa määrätään muun muassa lomat ja vähimmäispalkat. Jos yritys kuuluu työnantajaliittoon, se voi sopia työntekijöitä edustavan luottamushenkilön kanssa poikkeuksia työehtosopimukseen. Liittoon kuulumattoman yrityksen taas on noudatettava työehtosopimusta sellaisenaan.
Hallitus haluaa, että paikallinen sopiminen olisi mahdollista kaikissa yrityksissä. Riskinä on, että työpaikoilla aletaan sopia poikkeuksia, vaikka siellä ei ole osaamista työehtosopimuksista ja työlainsäädännöstä. Riskinä on myös työnantajien järjestäytymisinnon heikkeneminen. Jos työnantajat eivät järjestäydy, työehtosopimus ei enää ole yleissitova. Se tarkoittaisi, että työntekijät eivät enää saisi automaattisesti lomia ja palkankorotuksia, vaan niistä pitäisi joka työpaikalla neuvotella erikseen.
Valtakunnansovittelijaa estettäisiin sallimasta korkeampia palkankorotuksia kuin mitä vientiliitot ovat työehtosopimuksissaan sopineet. Se tarkoittaa, että esimerkiksi teknologia-alan ja kemian alan palkankorotukset määrittelisivät koko muun Suomen palkankorotustason. Kemianteollisuus ei liity mitenkään Journalistiliiton jäseniin, mutta jatkossa meidän palkankorotuksemme olisivat sidoksissa kemianteollisuuden päätöksiin.