Uutiset / 24.01.2025

Yleisradion irtisanomiset heikentävät maakuntien ääntä

Yleisradio on ilmoittanut muutosneuvottelujen päättymisestä. Neuvottelujen tuloksena työntekijöiden määrä vähenee yhtiössä yli kolmellasadalla. Määrä on suurin kotimaisella media-alalla milloinkaan.

Marraskuussa alkaneet muutosneuvottelut koskivat 1798 työntekijää muun muassa uutis- ja ajankohtaistoiminnassa sekä asia-, kulttuuri- ja viihdeohjelmissa.

Muutosneuvottelujen syynä on eduskunnan päätös leikata Ylen rahoitusta merkittävästi.

”Näin valtava työntekijöiden väheneminen heikentää olennaisesti suomalaisten mahdollisuuksia saada tietoa. Erityisen huolissani olen siitä, miten maakuntien ja alueiden ääni vähenee Yleisradiossa”, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen sanoo.

Suomalainen demokratia vaatii suomalaista mediaa

Ylen maakunnallisista toimituksista vähennetään noin joka kuudes työntekijä.

”Kun noin joka kuudes työntekijä lähtee, maakunnalliset sisällöt Ylen kanavissa väistämättä heikkenevät. Vaarana on se, etteivät kansalaiset enää saa tarpeeksi tietoa maakuntien ja kuntien päätöksenteosta ja elämästä”, Savolainen painottaa.

”Suomalainen demokratia vaatii suomalaista mediaa. Kansainväliset mediajätit Google tai Meta eivät pysty eivätkä edes halua seurata paikallista päätöksentekoa.”

Kun myös kaupallinen media on ahtaalla, uhkana Savolaisen mukaan on, että Suomeen muodostuu katveita, joita mikään media ei enää seuraa sisällöissään.

”Meillä kaikilla on suuri tarve luotettavalle uutisoinnille ja laadukkaille sisällöille.”

Ylen muutosneuvottelut käydään useassa vaiheessa. Nyt päättyneet neuvottelut ovat osa Ylen 50 miljoonan euron kustannussäästöohjelmaa. Vuoteen 2027 mennessä Ylen pitää kuitenkin säästää yhteensä lähes 70 miljoonaa euroa. Irtisanomisten määrä voi siis vielä kasvaa merkittävästi.


Katso myös

Kaikki uutiset

Journalistiliitto: Merkityksellisen journalismin tekeminen vaatii ammattilaisia

Koska tekoäly tekee disinformaation levittämisestä aiempaa helpompaa, tarvitaan investointeja niin journalistiseen mediaan kuin media- ja tekoälylukutaitoon. Suomalaisten suhde uutisiin on muutoksessa, selviää Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2026 -kyselytutkimuksesta.

Järjestöt vetoavat tietokirjallisuuden valtionrahoituksen kasvattamiseksi

Valtion kirjallisuuden tukemiseen kohdistamista kirjastoapurahoista 90 prosenttia jaetaan kaunokirjallisuuden ja 10 prosenttia tietokirjallisuuden tekijöille. Valtaosa Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta on tietokirjallisuutta; tällä hetkellä tietokirjojen osuus on noin 70 prosenttia.

Liitto on tukenasi kesälläkin

Kysy meiltä laki- ja työsuhdeneuvontaa tai hoida jäsenasioitasi.