Uutiset / 16.09.2016

YK horjuu lehdistönvapauden ja tiedonsaannin varjelussa

YK:n sääntöjen mukaan salassa pidettäviksi määriteltyihin asiakirjoihin on pääsy vain pääsihteerillä, eettisellä toimistolla - jonka tehtävänä on edistää ja vaalia läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta YK:n sihteeristössä - tai pääsihteerin kirjallisesti valtuuttamalla henkilöllä.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco kuitenkin puolustaa viestimien vapaata pääsyä julkisten laitosten tietoihin. Näkemystä perustellaan YK:n ihmisoikeuksien julistuksella vuodelta 1948.

Julistuksen artikla 19 ilmaisee asian näin: Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.

Ilmaisunvapaus on kirjattu myös Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, jonka YK hyväksyi 1966, Unesco muistuttaa.

Järjestöt toivovat erikoislähettilästä

Journalisteihin kohdistuva väkivalta ja sen jääminen rankaisematta ovat ajaneet sananvapausjärjestöt vaatimaan, että turvallisuutta valvomaan nimitetään YK:n pääsihteerin erikoislähettiläs.

Committee to Protect Journalists (CPJ) tilastoi 1 211 tapettua ammattikunnan jäsentä vuodesta 1992 lähtien. Pahimmat maat ovat Irak, Syyria, Filippiinit, Algeria ja Somalia.

CPJ:n mukaan yhdeksän kymmenestä toimittajien tappajasta on vapaana, eikä tilanne ole juuri muuttunut vuodesta 2012. Surmiin eivät syyllisty vain kapinalliset ja terroristiryhmät, vaan myös vallassa olevat hallitukset.

Yli sata sananvapausjärjestöä on vedonnut Ban Ki-mooniin erikoislähettilään nimityksen puolesta.  Järjestöjen mukaan nimitys kiinnittäisi lisää huomiota journalistien työssään kokemiin riskeihin. Läheinen yhteistyö pääsihteerin kanssa antaisi lähettiläälle poliittista painoarvoa ja oikeuttaisi konkreettiset toimet journalistien suojelemiseksi. Lisäksi YK:n alajärjestöt velvoitettaisiin kytkemään erikoislähettilään toimintasuunnitelma omaan työhönsä.

Ehdotuksen takana ovat muun muassa CPJ, Reporters Without Borders (RSF), Freedom House, Index on Censorship, International Federation of Journalists (IFJ), Media Watch ja World Federation of Newspapers and News Publishers.

RSF:n Yhdysvaltain-osaston johtaja Delphine Halgand kertoo, että eri maiden YK-lähettiläistä on muodostettu hankkeen ystäväryhmä, jonka puheenjohtajina toimivat Ranska, Kreikka ja Liettua.

Erikoislähettilään nimittäminen edellyttäisi, että YK:n yleiskokous tai turvallisuusneuvosto antaisi pääsihteerille siihen valtuudet.

Rankaisemattomuus työsuhde-etuna

Kumpikaan lehdistönvapausaloite ei ole edennyt YK:ssa, koska jäsenvaltiot eivät ole ryhtyneet ajamaan niitä.

Rankaisemattomuus kuuluu YK:n johtoportaassa työskentelevien etuoikeuksiin, vaikka he puheissaan kannattavat vapaata tiedonsaantia, pitkäaikainen YK-kirjeenvaihtaja Ian Williams sanoo.

Hänen mukaansa YK-virastojen reaktio järjestön kannalta ikäviin paljastuksiin on usein ollut tutkinnan aloittaminen siitä, kuka on vuodon takana. ”Ja heitä ei tosiaankaan ole etsitty palkittaviksi vapaasta tiedonvälityksestä.”

”Haitin koleraepidemian alkuperästä syntyneen mylläkän pitäisi toimia varoituksena siitä, että kannen pitäminen liian kauan kiinni aiheuttaa lopulta räjähdyksiä”, sanoo Williams, jonka seuraavan kirjan otsikkona on UNtold: the Real Story of the UN.

Hän myöntää, ettei salailu kokoaan katoa YK:sta, koska se on monesti onnistuneen diplomatian perusta.

”Diplomaatin tai YK-virkailijan tehtävänä voi olla salata asioita, mutta median työnä on jakaa tietoa, ja siitä seuraa aina jännitteitä. Henkilökohtaiset asiat ovat luottamuksellisia, mutta sen varjolla ei saa peitellä epäeettistä tai rikollista toimintaa”, Williams pohtii.


Katso myös

Kaikki uutiset

Leikkaukset media-alalla rapauttavat Suomen kokonaisturvallisuutta

Journalistiliitto varoittaa Yleisradioon kaavailtujen ja muiden media-alalle kohdistuvien leikkausten vaikutuksista Suomen kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.

”Modernit sodat alkavat usein informaatiovaikuttamisella. Onko Suomella varaa nakertaa omaa huoltovarmuuden infrastruktuuriaan heikentämällä median toimintaedellytyksiä”, kysyy Suomen Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Valtuuston kyselytunnilla keskustelua häirinnästä, palkka-avoimuudesta ja tasa-arvosta

Helsingissä koolla oleva valtuusto keskusteli häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta työpaikoilla – ja siitä, miten siihen voitaisiin puuttua.

Osastot saavat lisää rahaa toimintaansa

Journalistiliiton valtuusto päätti korottaa niin kutsuttua osastopalautuksen perusavustusta 30 prosenttia vuoden 2025 alusta.