Uusimmat

Viestintä- ja media-alalla häiritsijä on useimmiten kollega

Maailmanlaajuinen #metoo-kampanja seksuaalisen häirinnän paljastamiseksi on motivoinut myös suomalaisia yhteisöjä tekemään kyselyitä ja tutkimuksia häirintään liittyen. Nyt viestintä- ja media-alan järjestöt ProCom ry, MTL ry ja Journalistiliitto ovat teettäneet tutkimustoimisto IRO Researchin avulla kyselyn jäsenkuntiensa parissa saadakseen kokonaiskuvan siitä, esiintyykö alan työpaikoilla ja oppilaitoksissa häirintää ja miten siihen on puututtu. Järjestöjen yhteisenä tavoitteena on laatia ohjeistuksia, joilla häirintää voidaan ehkäistä. Järjestöt haluavat edistää tasa-arvoa työ- ja opiskelupaikoilla.

Viestintä- ja media-alan #metoo-kyselyssä haluttiin kartoittaa, millaista sanallista ja fyysistä häirintää alan järjestöjen jäsenet ovat kohdanneet. Tutkimuksessa selvisi, että viimeisten kahden vuoden aikana viestintä- ja media-alalla häirintää on työpaikallaan kokenut 16 % vastaajista. Näistä 13 % oli kokenut sanallista häirintää ja 7 % seksuaalista häirintää, kuten koskettelua. Kyselyn tulosten mukaan häirintä ei ole kertaluonteista vaan se on toistuvaa. Tulosten mukaan sanallista häirintää olivat kokeneet hieman enemmän Journalistiliiton kuin viestintäalan järjestöjen jäsenet.

”Tulokset ovat hyvin samansuuntaisia Elinkeinoelämän keskusliiton viime viikolla julkistaman tutkimuksen kanssa. Molemmat tutkimukset kertovat, että jopa 60 % ei ole ilmoittanut tai kertonut kokemastaan häirinnästä muille. Samoin molemmista tutkimuksista käy ilmi viime aikaisen häirinnän koskevan nuoria naisia muita enemmän, mutta vanhin ikäryhmä on kaikkiaan kokenut työuransa aikana häirintää kaikkein eniten. Vaikka myös miehet kokevat työpaikoillaan seksuaalista häirintää, se on monin verroin yleisempää naisten kohdalla, sanoo tutkimusjohtaja Sylva Vahtera IRO Researchista.

Viestintä- ja media-alan opiskelijat olivat kokeneet häirintää muita vastaajia useammin. Fyysisen häirinnän kohteeksi oli joutunut 19 % vastaajista ja sanallista häirintää oli kokenut opintoihin liittyvissä tapahtumissa jopa 29 % vastaajista.

Häirintä kohdistuu alalla erityisesti nuoriin ja naisiin. Alle 31-vuotiaista kaikista kyselyyn vastanneista joka kolmas oli kokenut seksuaalista häirintää. Joka kymmenes sanoi kokeneensa häirintää esimiehen taholta. Näissä vastaajissa enemmistönä olivat miehet.

Häirintää kokeneet eivät aina vie asiaa eteenpäin. Vastaajista 59 % ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin. Joka viides oli puhunut asiasta joka häiritsijänsä tai esimiehensä kanssa.

Kyselyn perusteella toivottiin, että asiasta puhuttaisiin yhteiskunnassa ja työpaikoilla niin avoimesti, että kynnys ilmoittaa häirinnästä mataloituisi. Kulttuurimuutos vaikuttaisi siihen, että häirinnästä tulisi yleisesti tuomittavaa työ- ja opiskelupaikoilla. Alan järjestöiltä toivottiin sekä ohjeistusta että julkista keskustelua, joiden päämääränä on nollatoleranssi häirintään suomalaisilla työ- ja opiskelupaikoilla.

Tutkimuskutsu lähetettiin sähköpostitse ProComin noin 2 100, MTL:n noin 650 ja Journalistiliiton noin 7 000 jäsenelle. Tutkimukseen vastasi 1 166 alan ammattilaista ja 31 opiskelijaa.

 

LIITE: Viestinnän ammattilaisten #metoo-kyselyn tulokset

 

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry on 1947 perustettu viestinnän ammattilaisten järjestö, joka toimii jäsentensä osaamisen kehittäjänä, yhteistyöfoorumina ja alan vaikuttajana. Jäseninä on 2 800 viestinnän parissa työskentelevää ammattilaista – tiedottajia, viestintäpäälliköitä, viestintäjohtajia, viestintäalan yrittäjiä ja konsultteja, jotka työskentelevät yksityisellä sektorilla, julkishallinnossa ja järjestöissä. www.procom.fi

Suomen Journalistiliitto on noin 14 500 journalistin edunvalvontajärjestö. Liiton jäsenet työskentelevät lehdistössä, kustannusyhtiöissä, televisiossa, radiossa ja verkkomedioissa työsuhteessa, freelancereina tai yrittäjinä. Liitto julkaisee myös ammattilehti Journalistia. www.journalistiliitto.fi

Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL on markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijayritysten järjestö. MTL kokoaa yhteen yritykset, jotka parantavat markkinointiviestinnällä asiakkaidensa kilpailukykyä, luovat kasvua ja tekevät liiketoiminnalla tulosta.