Uutiset / 10.02.2016

Ugandan lehdistö yhä ahtaammalla vaalien lähestyessä

”Poliiseilta loppui kyynelkaasu, joten he ampuivat kovilla”, hän sanoo. ”Tajusin, mitä oli tapahtunut, vasta kun heräsin sairaalassa.”

Lokakuun jälkeen yli 40 journalistia on kokenut kovia Ugandassa. Heitä on pidätetty, hakattu ja estetty tekemästä työtään. Lisäksi monilta on takavarikoitu tavaroita ja aineistoa, kertoo Ugandan toimittajien ihmisoikeusverkoston koordinoija Robert Sempala. Matovun ohella kaksi muuta journalistia sanoo joutuneensa poliisin ampumaksi.

Sempala pelkää, että lehdistön ahdinko ehtii vielä pahentua ennen helmikuun 18. päivän vaaleja, joissa 30 vuotta vallassa ollut presidentti Yoweri Museveni, 71, pyrkii jälleen uudelle kaudelle. Kisasta povataan tiukkaa, sillä Musevenin kovimmat vastustajat ovat hänet jo kolme kertaa aiemmin haastanut Kizza Besigye ja entinen pääministeri Amama Mbabazi.

Vainon kohteeksi joutuneet toimittajat ovat useimmiten olleet uutisoimassa Musevenin kilpailijoiden kampanjointia, Sempala kertoo.

Radio meni kiinni

Mbabarassa toiminut yksityinen Edingyito-radioasema suljettiin 20. tammikuuta ja syyksi sanottiin maksamattomat toimiluvat. Mbabazin kampanjatiimin mukaan ehdokkaan haastattelu radiossa lopetettiin pari päivää aikaisemmin kesken kaiken, kun Ugandan viestintäkomission edustajat marssivat rakennukseen. Kansainväliset sananvapausjärjestöt ovat vaatineet radion toimiluvan palauttamista.

Human Rights Watch raportoi tammikuussa, että hallitus uhkailee erityisesti radioita, jotka lähettävät paikallisilla kielillä ohjelmaa maaseudulle. HRW:n tutkija Maria Burnett sanoo tilanteen muistuttavan vuoden 2011 vaaleja.

”Ainoa ero on se, että jotkut paikallisradion toimittajat pystyvät aiempaa paremmin tuomaan julki ongelmiaan ja heihin kohdistuvaa painostusta sosiaalisen median ja valtakunnallisesti toimivien pääkaupungin viestimien välityksellä”, hän sanoo.

Myös Sempalan järjestö on tilastoinut median ahdistelua enemmän muualla maassa kuin Kampalassa. Vääryyksien kohteeksi joutuneiden journalistien on kuitenkin vaikea saada oikeutta missään.

Poliisi pahoinpiteli

”Mietin joka aamu, mitä tekisin”, sanoo WBS-kanavan kuvaaja Andrew Lwanga, 28. Hän oli kuvaamassa työttömien nuorten pientä mielenosoitusta viime vuoden tammikuussa, kun Kampalan aluepoliisin komentaja Joram Mwesigye pahoinpiteli hänet työkyvyttömäksi.

”Pidin kovasti vaalien raportoinnista ja haluaisin tehdä sitä nytkin”, sanoo Lwanga, joka kerää rahaa päästäkseen selkäleikkaukseen Espanjaan. Muuta neuvoa paikalliset lääkärit eivät osanneet hänelle antaa.

Poliisikomentaja Mwesinge on pidätetty virasta ja häntä syytetään päällekarkauksesta, mutta Lwangan kamera, jossa oli tärkeää todistusaineistoa, on kadonnut. Seuraava oikeuden istunto on lykätty helmikuun loppuun. Lwanga ei ole luopunut toivosta, että hän pääsee leikkaukseen ja pystyy palaamaan työhönsä.

Sempalan järjestö on onnistunut viemään oikeuteen vain muutamia toimittajiin kohdistuneita hyökkäyksiä. Hänen mukaansa poliisin saaminen tutkimaan tapauksia vaatisi lisää painostusta. 

Poliisin tiedottaja Fred Enanga pitää Lwangaa yksittäistapauksena. Mwesingyen saama syyte kertoo hänen mielestään siitä, että viranomaiset ottavat journalistien oikeuksien puolustamisen vakavasti.


Katso myös

Kaikki uutiset

Suomen Leijonan ritarimerkki Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolaiselle

Merkin myöntämisen perusteina ovat olleet muun muassa Savolaisen ansiokas työ itsensätyöllistäjien edunvalvonnassa.  Hän on yhteiskunnallisesti laajasti verkottunut ja on mukana useissa luottamustoimissa.

Painopisteitä 2025: tes, freetyö, neuvottelutuki, uusi tekijänoikeusstrategia

Liitto neuvottelee kesään 2025 mennessä kaikki media-alan työehtosopimukset. Kierros alkaa ennen joulua elokuva- ja televisiotuotannon työehtosopimusneuvotteluilla.

Liiton jäsenmaksut ensi vuonna ennallaan – työsuhteisen freen maksu uudistuu

Työsuhteisten freelancerien jäsenmaksu uudistuu ensi vuoden alusta alkaen. Uudistuksesta päätettiin liiton kevään valtuustossa. Maksu on 1.1.2025 lähtien kiinteä, 39 euroa kuukaudessa. Tähän asti työsuhteisten freelancereiden jäsenmaksu on ollut 1,4 prosenttia bruttotuloista.