Keskuslakkotoimikuntaa johtaa liiton valtuuston puheenjohtaja Asko Lehtonen. Lehtonen toivoo, että tes-sopu syntyy. Mutta jos ei synny, liitolla on täysi valmius työtaisteluun.Valmiutta on suunniteltu ja rakennettu viime vuoden lopulta lähtien. Työtä ovat tehneet SJL:n kokeneet luottamushenkilöt.Asko Lehtonen, mitä Journalistiliiton keskuslakkotoimikunta tekee?Keskuslakkotoimikunta toteuttaa valmiussuunnitelmaa, joka laaditaan ainaa työehtosopimusneuvottelujen alkaessa. Toimikunta valvoo, että esimerkiksi ylityökieltoa noudatetaan ja tulkitsee lakkorajoja eli määrittelee, mikä työ on työtaistelun piirissä ja mikä ei. Lisäksi se huolehtii, että jäsenet pidetään tapahtumista ajan tasalla.Toimikunnan on nimennyt liiton hallitus, ja se aloitti työnsä ennen tes-neuvottelujen alkua järjestövalmiustyöryhmänä. Lakkovaroituksen jättämisen jälkeen järjestövalmiustyöryhmä muuttui keskuslakkotoimikunnaksi.Keitä keskuslakkotoimikuntaan kuuluu?Kahdeksan erittäin hyvin lehtialasta ja toimitusten työoloista perillä olevaa journalistia eri puolilta Suomea: Tuomo Lappalainen Suomen Kuvalehdestä, Jaana Savolainen Helsingin Sanomista, Juha Keskinen Iltalehdestä, freelancer Heikki Jokinen, Hannu Aaltonen STT-Lehtikuvasta, Helena Rissanen Etelä-Saimaasta, Lotta Lappinen Österbottens Tidningistä ja Tuomo Tynkkynen Savon Sanomista. Kaikki ovat entisiä tai nykyisiä luottamusmiehiä työpaikallaan ja aktiivisesti mukana Journalistiliiton järjestötoiminnassa. Ja luonnollisesti valmiustyötä tekee koko liiton toimisto kaikella asiantuntemuksellaan.Miksi Journalistiliiton valtuusto päätti ryhtyä työtaistelutoimiin?VKL:n ehdottama palkankorotus oli vaatimaton, ja se olisi jaettu paikallisena eränä. Se tarkoittaa, että osa jäsenistä olisi jäänyt kokonaan ilman korotuksia. Samalla VKL teki selväksi, että työajan pidentämiseen lomapäiviä vähentämällä palataan ensi vuoden alussa. Journalistiliiton valtuusto oli jo aiemmin päättänyt, että työajan pidennyksestä ei edes keskustella.Kun VKL:n esitys esiteltiin valtuustossa, päätös oli selvä: valtuuston jäsenet olivat työtaistelutoimista yksimielisiä. Valtuuston päätöksen jälkeen eräältä luottamusmieheltä tuli viesti: "Ei meidän puoli voi antaa periksi, muuten ne pyyhkivät meillä jatkossakin pöytää..." Toimitusten tunnot on siinä ilmaistu arkisesti. Oliko työtaistelupäätöksen teko vaikeaa?Lakkovaroituksen antaminen ei ole helppoa, mutta tilanne on mikä on. Valtuuston yksimielinen päätös kertoo siitä, kuinka kohtuuttomaksi VKL:n esitys koettiin.VKL:n mukaan Journalistiliiton palkkavaatimukset ovat ”lehtikustantamisen taloudelliseen ahdinkoon nähden kohtuuttomia”. Mitä mieltä olet VKL:n kannasta?Näkökulmakysymys. Journalistiliiton päättäjät tulevat työpaikoilta, ja valtuuston päätös osoittaa, mikä tieto heillä on tilanteesta.Mitä hyötyä ylityökiellosta on Journalistiliiton jäsenelle?Lähdemme siitä, että työtaisteluvaroituksen jättämällä jäsenkunta saa paremman työehtosopimuksen kuin mitä VKL tarjosi. VKL oli myös viestittänyt, ettei se halua neuvotella sopimuksesta. Ylityökielto on jo osoittanut, että on paljon lehtiä, joissa työt eivät suju ilman ylitöiden teettämistä, ja tämän epäkohdan korostuminen hyödyttää jäseniä. Jessikka Aro FAKTA: Asko Lehtonen, 52 Salon Seudun Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies. Turun Sanomalehtimiesyhdistyksen puheenjohtaja ja SSS:n toimitusosaston puheenjohtaja. Keskuslakkotoimikunnan puheenjohtaja.Journalistiliiton valtuuston puheenjohtaja vuodesta 2006, hallituksen jäsen 2000-2006, liiton varapuheenjohtaja 2002-2006. SJL:n päättävissä elimissä 1990-luvun alusta lähtien. Ollut SSS:n pääluottamusmies kahdeksan vuotta. Osallistunut työehtosopimusneuvotteluihin 2000-luvulla ja vetänyt järjestövalmiusryhmää aiemminkin.Asuu Halikossa. Huom! Varsinaista juttua on muutettu la 11.5.2013 klo 10.25 siten, että keskuslakkotoimikunnan nimilistasta on poistettu Harri Mertaniemen nimi. Hän kuului valmiustyöryhmään, mutta ei enää keskuslakkotoimikuntaan. Virhe ei johtunut jutun kirjoittajasta. - Ylläpito -