Journalistiliiton tuore työmarkkinatutkimus tarkasteli työsuhteessa työskentelevien liiton jäsenten ansioita sekä etätyön vaikutuksia. Koko alan kokonaisansio noussut yli 4000 euron. Lehdistössä, Ylessä ja kaupallisessa tv:ssä ja radiossa ensi kertaa sama mediaanipalkka, 3900 euroa. Naisen euro on 96 senttiä. Journalistiliiton aloilla palkkatasa-arvo on merkittävästi parempi kuin Suomessa keskimäärin. Valtaosalla on ollut mahdollisuus etätöihin, etätyön järjestelyihin ollaan varsin tyytyväisiä. Uutisen lopussa linkit koko tutkimusraporttiin ja tiivistelmään. Viime keväänä tehdyn tutkimuksen mukaan liiton jäsenistön keskimääräinen kokonaisansio on noussut edellisestä, kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta 3,5 prosenttia. Koko alan kokonaisansion keskiarvo on noussut uudelle tuhatluvulle, eli 4010 euroon. Suurimmassa jäsenryhmässä eli lehdistössä nousua on 2,8 prosenttia. Yleisradiossa ansiotaso puolestaan on kohonnut 3,0 prosentin verran. Kokonaisansio koostuu kuukausipalkasta, kiinteistä ja muuttuvista lisistä sekä luontoiseduista. ”Nousun takana ovat liiton käymät työehtosopimusneuvottelut. Sopimuskorotukset takaavat palkkojen kehittymisen”, sanoo liiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. 31 prosenttia eli vajaa kolmannes ilmoitti saaneensa vuoden 2021 aikana tulospalkkioita. Keskimääräistä useampi kustannusyrityksissä työskentelevä kertoi saaneensa niitä. Televisio- ja elokuvatuotantoyhtiöissä sekä kaupallisessa televisiossa ja radiossa niitä oli saanut keskimääräistä harvempi. Naisten euro on 96 senttiä Alalla miesten ja naisten palkkojen suhde on säilynyt lähes ennallaan. Naisen euro on nyt 96 senttiä. ”Tämä on kahden vuoden takaiseen verrattuna vajaa sentti vähemmän, mutta koko työmarkkinoihin verrattuna merkittävästi parempi”, Petri Savolainen kertoo. Lähimpänä palkat ovat silloin, kun työntekijä on tullut töihin alan korkeakouluopintojen kautta. Samoin palkkatasa-arvo toteutuu lehdistössä, jossa sukupuoli ei juurikaan vaikuta palkkatasoon. ”Koko Suomessa naisten euro on 85 senttiä, joten meidän aloillamme tilanne on parempi. Tavoittelemme toki täyttä palkkatasa-arvoa, työtä siis vielä on”. Naisista 60 prosenttia ilmoitti keväällä olevansa tyytyväinen omaan ansiotasoonsa, miehistä 68 prosenttia. Valtaosalla mahdollisuus etätöihin Valtaosalla (90 %) on ollut mahdollisuus etätyön tekemiseen. Tästä joukosta useampi kuin yhdeksän kymmenestä oli tehnyt sitä. Työajasta 57 prosenttia on kulunut etätöissä niillä, joille etätyöt ovat olleet mahdollisia. Enemmistölle (68 %) etätyö tai mahdollisuus tehdä sitä oli parantanut jaksamista ja elämänlaatua. Joka kymmenes kertoi päinvastaisesta. Kolme neljästä on tyytyväinen siihen, miten etätyön säännöt ja puitteet on järjestetty työpaikalla. Työvälineet ja ergonomia ovat olleet riittävät 53 prosentin mielestä. Riittämättömiksi ne koki 43 prosenttia vastaajista. ”On tärkeää, että työntekijät itse voivat määritellä työntekemisen tapaansa. Työt onnistuvat parhaiten näin, tämä on tärkeä viesti työnantajille”, Savolainen painottaa. Valtaosalle (62 %) on erittäin tärkeää voida itse määritellä, milloin työskentelee etänä ja milloin ei. Vastanneista 77 prosenttia haluaisi jatkossakin tehdä töitä hybridimallilla, osin etänä, osin työpaikalla. Palkkatason muutokset vuodesta 1993 alkaen Journalistiliitto on selvittänyt ansiotason muutoksia viime vuosikymmeninä. Alimmassa kuvassa SJL tarkoittaa Suomen Journalistiliittoa. Liitto tekee työsuhteisten työmarkkinatutkimuksen kahden vuoden välein, seuraava keväällä 2024. Freelancereiden työmarkkinatutkimus tehdään myös kahden vuoden välein, seuraava ensi vuonna. Lue koko tutkimusraportti: Työmarkkinatutkimus 2022 Katso tiivistelmä raportista: Työmarkkinatutkimus tiiviisti 2022 Vertaa edelliseen työsuhteisten työmarkkinatutkimukseen: (22.10.2020) Työmarkkinatutkimus: Liiton neuvottelemat sopimukset nostaneet palkkoja Kyselyn faktat: – Journalistiliitto kysyi jäseniltään tietoja huhtikuun 2022 palkoista. Kyselyn erityisteemana oli tällä kertaa etätyö. – Tutkimuskutsu lähetettiin liiton työsuhteisille jäsenille. – Työmarkkinatutkimukseen osallistui 1301 jäsentä. Vastausaktiivisuus oli 20 prosenttia. Viime kerralla osallistujia oli 1033. – Tutkimuksen teki Kantar Public. Avainsanat: Journalistiliitto Palkat Petri Savolainen työämarkkinatutkimus