Uutiset / 22.10.2020

Työmarkkinatutkimus: Liiton neuvottelemat sopimukset nostaneet palkkoja

Journalistiliiton työsuhteisten jäsenten ansiot ovat kahden vuoden aikana nousseet keskimäärin 2,1 prosenttia. Keskimääräinen kuukausipalkka on 3 537 euroa, kokonaisansio lisineen 3 875 euroa. Tiedot käyvät ilmi liiton työmarkkinatutkimuksesta, joka tehdään kahden vuoden välein. Huhtikuussa kyselyyn vastasi noin tuhat liiton jäsentä. Miesten kokonaisansiot olivat 3 922, naisten 3 787 euroa. Kahdessa vuodessa miesten ansio on noussut 24 euroa, naisten 53 euroa. ”Media-alalla ansiotason nousut perustuvat pitkälti liiton neuvottelemiin työehtosopimuksiin”, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. ”Naisen euro” on nyt lähes 97 senttiä, edellisessä tutkimuksessa 96. ”Palkkatasa-arvossa olemme oikealla tiellä, mutta työtä pitää jatkaa vielä”, Savolainen sanoo. Alle 30-vuotiaisen naisten kokonaisansio ylittää vastaavan ikäisten miesten tulotason, muuten miesten palkat ovat korkeampia. Ikäryhmistä korkeimmat ansiot ovat 50–59-vuotiailla. Ylitöitä 4,5 tuntia viikossa Parhaiten tienaavat työssään talouteen, politiikkaan ja työmarkkinoihin keskittyvät journalistit. Myös ulkomaanasioihin ja urheiluun keskittyvien journalistien kokonaisansiot ovat keskimääräistä suurempia. Vajaa kolmannes (30 %) ilmoittaa saaneensa vuoden 2019 aikana tulospalkkioita. Tulospalkkioiden suhteellinen osuus vuosiansioista on melko vähäinen. Keskimääräinen työaika viikossa on 36 tuntia. Ylitöitä tehdään noin 4,5 tuntia viikossa. Tyypillisesti ylityöt korvataan vapaa-aikana, tai vapaa-aikana ja rahana. Korona näkyy työssä Tutkimuksessa kartoitettiin tällä kertaa myös koronaepidemian vaikutuksista. Joka toisen (47 %) mielestä työmäärä ei ole muuttunut. 39 prosentilla työmäärä on kasvanut ja 12 prosentilla vähentynyt. Melkein kaksi viidestä (38%) kertoi, että toimintaa työpaikalla on jollain tavalla supistettu. 29 % lehdistön työntekijöistä on joutunut lomautetuksi, Yleisradiossa puolestaan ei kukaan. Suurimmat koronaepidemiasta johtuvat muutokset koskevat työtapoja. Etätöitä on laajennettu 79 prosentilla, kustannusyrityksissä etätöihin on siirrytty lähes kokonaan. Joka viidennellä työpaikalla etätyötä on siirrytty tekemään ensi kertaa. Useammalla kuin joka toisella työpaikalla oli otettu käyttöön uusia työvälineitä; viesti- ja videoneuvottelusovelluksia. Lue tutkimusraportti: Journalistiliiton työmarkkinatutkimus 2020 Kyselyn faktat: - Journalistiliitto kysyi tietoja tutkimukseen jäseniltään sähköpostitse huhtikuussa 2020. - Tutkimuskutsu lähetettiin 6874:lle henkilölle. - Työmarkkinatutkimukseen osallistui 1033 jäsentä. Vastausaktiivisuus oli 18 prosenttia. - Tutkimuksen teki Kantar TNS Oy. Freelancer-jäsenet eivät olleet nyt mukana, heidän palkkioitaan selvitettiin erikseen keväällä 2019. https://journalistiliitto.fi/fi/freelancer-tutkimus-freelancereiden-tulot-kasvoivat-suurin-osa-tyytyvaisia-tyohonsa/ Liitto myös kysyi koronan vaikutuksista freelancereihin huhti–toukokuussa. https://journalistiliitto.fi/fi/korona-kurittanut-freelancereita-tulot-ja-tyot-vahentyneet-harva-hakenut-yrittajatukea Edellisen, 2018 tehdyn työmarkkinatutkimuksen tuloksista tässä uutisessa: https://journalistiliitto.fi/fi/tyomarkkinatutkimus-naisen-euro-on-96-senttia/

Katso myös

Kaikki uutiset

Leikkaukset media-alalla rapauttavat Suomen kokonaisturvallisuutta

Journalistiliitto varoittaa Yleisradioon kaavailtujen ja muiden media-alalle kohdistuvien leikkausten vaikutuksista Suomen kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.

”Modernit sodat alkavat usein informaatiovaikuttamisella. Onko Suomella varaa nakertaa omaa huoltovarmuuden infrastruktuuriaan heikentämällä median toimintaedellytyksiä”, kysyy Suomen Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Valtuuston kyselytunnilla keskustelua häirinnästä, palkka-avoimuudesta ja tasa-arvosta

Helsingissä koolla oleva valtuusto keskusteli häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta työpaikoilla – ja siitä, miten siihen voitaisiin puuttua.

Osastot saavat lisää rahaa toimintaansa

Journalistiliiton valtuusto päätti korottaa niin kutsuttua osastopalautuksen perusavustusta 30 prosenttia vuoden 2025 alusta.