Journalistiopintoihin kuuluu osana työharjoittelu, joka suoritetaan yleensä perusopintojen jälkeen. Harjoittelija opettelee työelämän pelisääntöjä ja toimintatapoja. Onnistunut harjoittelu on työnantajan etu, sillä myönteiset kokemukset vaikuttavat opiskelijan tuleviin päätöksiin. Myönteiset ja kielteiset harjoittelukokemukset kiirivät myös eteenpäin. Harjoittelu voi olla joko työsuhteista tai ei-työsuhteista. Suosittelemme, että harjoittelijoille maksetaan työehtosopimuksen (lehdistö, kustannusyhtiöt, Yle, MTV, Nelonen, TV-tuotantoyhtiöt) mukaista tai sitä vastaavaa palkkaa, vaikka työehtosopimus ei siihen työnantajaa velvoittaisikaan. Lue harjoittelusta elokuva- ja tv-alalla. Lue lisää harjoittelupalkoista. Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen koostamat vinkit toimitusharjoitteluun löytyvät täältä www.toimitusharjoittelu.fi . Sivuilla on ohjeita mm. etäohjaukseen. HARJOITTELUJAKSON PITUUS Yliopistoissa opintoihin kuuluu pakollinen neljän kuukauden harjoittelujakso. Ammattikorkeakouluissa harjoittelu kestää viisi kuukautta. Muiden oppilaitosten osalta harjoittelun pituus voi vaihdella. OPISKELIJOIDEN LÄHTÖTASO JA PEREHDYTTÄMINEN Journalismin yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla on takanaan vähintään journalismin perusopinnot, kun he lähtevät suorittamaan opintoihinsa pakollisena kuuluvaa harjoittelujaksoa. Usein heillä on jo kokemusta jutunteosta, valokuvaamisesta ja alan käytännöistä ennen pakollisen harjoittelun suorittamista. Heillä on tietoja ja taitoja, joista harjoittelupaikka hyötyy. Usein opiskelijat tekevät alun perehdytysjakson jälkeen töitä siinä missä yrityksen omat työntekijät. Perehdytysvaiheessa harjoittelija tutustutetaan uuteen organisaatioon, työympäristöön, työtovereihin ja uusiin tehtäviin. On tärkeää, että harjoittelija tuntee olevansa tärkeä osa uutta työyhteisöään. Perehdyttämisen tärkeitä elementtejä ovat– työsuhteen sääntöihin tutustuminen (esim. työntekijän oikeudet ja velvollisuudet, työvuoron vaihtaminen, ylityöstä sopiminen ym.)– Työpaikan, työtilojen (kulkureitit, tarvikkeet, sosiaalitilat ym.) ja työtovereiden esittely– organisaation toimintaperiaatteet ja muut käytännön asiat (esim. tietoliikennekysymykset)– opiskelijan mukaan ottaminen työyhteisötapahtumiin, kokouksiin ja palavereihin PALAUTTEEN TÄRKEYS Harjoittelu on osa opintoa ja sen tarkoituksena on opettaa opiskelijoille alan työskentelytapoja ja käytäntöjä. Harjoittelijan tulee saada työhönsä laadukasta ohjausta. Palautteen antaminen on harjoittelijalle oppimisen kannalta yksi tärkeimmistä asioista harjoittelussa. Siksi on tärkeää, että harjoittelijalla on vähintään yksi ennalta sovittu palautehenkilö, mikä takaa sen, että palautetta on saatavilla. Palautehenkilö voi olla vaikka lähin esimies, jonka kanssa työtä tehdään päivittäin. Myös isompi palautekeskustelu, jossa olisi mukana esimerkiksi toimituspäällikkö tai päätoimittaja, olisi hyödyllinen sekä harjoittelijalle että työpaikalle. Säännöllinen palaute on tärkeää myös harjoittelun jälkeen. Mitä tehtiin oikein, missä olisi vielä kehittymisen varaa. PALKKAUSSUOSITUS Opiskelijat tekevät harjoittelunsa ajan rahanarvoista työtä. Työsuhteisten yliopisto- ja ammattikorkeakouluharjoittelijoiden osalta journalistisen alan työehtosopimuksissa on sovittu palkoista, joita voi maksaa työntekijöille, joilla ei ole joko alan tutkintoa tai on vain vähän työkokemusta alalta. Harjoittelussa pätevät normaalit työsuhteen ehdot. Yliopistoharjoitteluissa ensimmäinen kuukausi harjoittelusta voi olla palkatonta perehtymistä. Ruotsinkielisessä lehdistössä on järjestely, joka perustuu säätiöiden jakamiin harjoittelustipendeihin, jotka on tarkoitettu korvaukseksi kahden kuukauden työharjoittelusta. Lisätietoa tästä saa Svenska Social- och kommunalhögskolanista. Alan korkeakoulut, ammattikorkeakoulut, Suomen Journalistiliitto ja Medialiitto suosittelevat, että harjoittelun alussa olevan muutaman viikon perehdytysjakson jälkeen harjoittelijoille maksettaisiin työehtosopimusten mukaista tai sitä vastaavaa harjoittelijapalkkaa. Näin opiskelijat olisivat keskenään tasa-arvoisessa asemassa riippumatta siitä, mistä oppilaitoksesta he tulevat ja missä suorittavat harjoittelunsa. Täysin itsenäisesti toimitustyötä tekevä henkilö kuuluu palkata työsuhteeseen, ei harjoittelijaksi. Täysi työpanos on reilua korvata täysimääräisesti, eikä kiertää vähimmäispalkkoja harjoittelijasopimuksilla. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopinnot lasketaan mukaan alalla oloon, kun määritetään työehtosopimusten mukaisia etuuksia, kuten vuosiloman pituus. Lue lisää harjoittelupalkoista. EI-TYÖSUHTEINEN HARJOITTELU Ei-työsuhteinen harjoittelu ei sisällä itsenäisiä tehtäviä. Kyseessä ei siis ole työn tekeminen, vaan työhön tutustuminen. Palkkaakaan ei makseta ja työehtosopimus ei suojaa samalla tavalla kuin työsuhteisessa harjoittelussa. Ei-työsuhteinen harjoittelija on kirjoilla oppilaitoksessa ja voi saada opintotukea myös harjoittelun aikana. Harjoittelun osalta on erityisen tärkeää, että harjoitteluohjaaja on paikalla harjoittelun aikaan. VAKUUTUS Oppilaitos vastaa opiskelijan vakuuttamisesta siltä ajalta, kun tälle ei makseta palkkaa. Palkallinen harjoittelu taas muodostaa työsuhteen, ja tällöin vakuutuksesta vastaa työnantaja, eli harjoittelupaikka.