Työnohjaus on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Työnohjauksessa ohjattava pohtii suhdettaan työhönsä. Ohjaaja ja mahdolliset muut osallistujat toimivat peileinä, joiden avulla ohjattava näkee itsensä ja työnsä entistä tarkemmin ja selvemmin. Työnohjaus on vuorovaikutusta, jossa sekä ohjaaja että ohjattavat oppivat toisiltaan. Työnohjaus auttaa jaksamaan työssä ja pysymään terveenä. … JA MITEN SE TOIMII Työnohjausryhmän ihannekoko on 3–6 ohjattavaa. Usein työnohjaukseen osallistutaan 15 kertaa 1,5 tuntia kerrallaan. Ryhmät kokoontuvat yleensä parin kolmen viikon välein. Käytössä on sekä tätä lyhyempiä että pidempiä työnohjauksia. Työnohjaukseen kuuluu ehdoton luottamuksellisuus ja työnohjaajaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Jokaisella on itsemääräämisoikeus sen suhteen, mitä ja miten työnohjauksessa kertoo asioista. Jokainen on vastuussa siitä, mitä itse puhuu ja toisten pitää kunnioittaa myös toisen vaikenemista. Työnohjaaja on ohjattavan organisaatioon nähden ulkopuolinen. Ohjaaja ei anna suoria ohjeita eikä neuvoja ohjattavalle. Sen sijaan hän auttaa kysymyksillään ohjattavaa löytämään omia ratkaisuja pulmiinsa. Työnohjaaja toteaa työnohjauksessa esiin tuodut ongelmat ja auttaa ohjattavaa tarkastelemaan omaa osuuttaan niissä ja ottamaan siitä vastuun. Etukäteen mietityt tavoitteet auttavat työnohjausta onnistumaan. Työnohjaukseen osallistuvat päättävät tavoitteista, usein työnohjausryhmän ensimmäisessä tapaamisessa. Tavoitteita voidaan prosessin kuluessa tarkistaa. Lyhytkestoinen työnohjaus voi auttaa muutos- ja kriisitilanteissa. Usein työnohjaus kestää pitempään: vaatii aikaa, jos halutaan muuttaa työryhmän tai työyhteisön toimintatapoja tai jos yksilö haluaa kehittyä ammatillisesti. TYÖNOHJAUSTA JOURNALISTEILLE Journalistin, joka tekee paljon juttuja katastrofeista, suurista onnettomuuksista tai matkustaa sotatoimialueella, voi olla hyvä käydä säännöllisesti työnohjauksessa. Esimiehet, jotka käyvät yksilötyönohjauksessa tai esimiehistä koostuvassa työnohjausryhmässä, hyötyvät usein paljon ohjauksesta – heillä ei ole useinkaan muita tilaisuuksia eritellä omaa suhdettaan työhön ja tutkia työssä tapahtunutta. Vakituisessa työsuhteessa olevat pohtivat usein, miten selviävät työtaakastaan ja toimitusten arkirutiinien sotkuista. Freelancerit taas kaipaavat usein yhteisöä, jonka kanssa voisi jakaa työhön liittyviä asioita. Samassa tilanteessa olevien kanssa keskusteleminen ja toisten kertomusten kuunteleminen tuo uusia näkökulmia ja helpotusta omiin huoliin. Usein omaan työyhteisöön kuulumattomien kanssa voi puhua vapaammin, koska vakiintuneet työroolit eivät ole esteinä. Työnohjausryhmässä voidaan harjoitella vaikkapa haastateltavan rooliin asettumista ja kokeilla erilaisia tapoja haastatella. Ryhmässä voi käsitellä kaikenlaisia hankalia työtilanteita: konflikteja haastateltavien kanssa, kielteisiä lukija- ja yleisöpalautteita sekä ongelmallisia eettisiä valintoja. Mitä journalistit ovat saaneet työnohjauksesta: uusia näkökulmia ja ideoita työn tekemiseen oppia työn analysoinnista vapautusta ylikriittisyydestä itseluottamus on kasvanut ammatti-identiteetti on vahvistunut rohkeus lisääntynyt kommunikointitaidot parantuneet keinoja estää työuupumusta apua stressinhallintaan ajanhallinta on parantunut, ei enää ylitöitä työn ja vapaa-ajan raja on selkeämpi työnteko on muuttunut keveämmäksi lisää malttia päälliköiden kanssa oppia oman käytöksen säätelystä eväitä itsensä kehittämiseen omien arvojen listaaminen on ollut hyödyllistä toivoa, että muutos on mahdollinen vertailukohtien havaitseminen poistaa riittämättömyyden tunnetta selvyyttä siihen, mitä (työ)elämässä oikeasti haluaa MITEN HYÖTYJÄ VOI ARVIOIDA? Työnohjaus on toimintaa, jonka tulosten mittaaminen on hankalaa. Hyviä kysymyksiä arvioinnissa ovat: onko työnohjauksen tavoitteet saavutettu miten työnohjaus on vaikuttanut työntekoon ovatko työn tulokset parantuneet MITEN PÄÄSEE MUKAAN? Työnohjaukseen voi hakeutua itse, sinne voi päästä työterveyshuollon suosituksesta tai työnantajan aloitteesta. Työpaikoilla, joissa työnohjausta on käytetty pitkään, on usein toimintamallikin valmiina. Työnohjaus on alkanut vähitellen yleistyä yrityksissä. MITEN VALITSEN TYÖNOHJAAJAN Työnohjaajan valintaan kannattaa käyttää aikaa. Työnohjaaja, joka oli hyvä tuttavallesi, ei ole välttämättä hyvä sinulle ja päinvastoin. Monilla työnohjaajilla on omat www-sivut, joilla he kertovat itsestään, koulutuksestaan, lähestymistavastaan ja käyttämistään menetelmistä. Mieti, haluatko työnohjaajan, jolla on kokemusta toimitustyöstä. Pohdi myös, mitä toivot työnohjaajaltasi ja millaisia menetelmiä haluat hänen käyttävän. Tämä teksti perustuu toimittaja Eeva-Riitta Seieksen opinnäytetyöhön. LISÄTIETOA JA LINKKEJÄ: Suomen työnohjaajat ry, mm. työnohjauksen eettiset periaatteet