Pariisi (IPS) Tiedonvälittäjiä on viime vuosina surmattu maailmassa aiempaa vähemmän, mutta lähes 90 prosenttia näistä henkirikoksista jää yhä rankaisematta, YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco raportoi 2. marraskuuta. Vuotuinen teemapäivä on omistettu vaatimukselle lopettaa journalisteihin kohdistuvien henkirikosten rankaisemattomuus. ”Vaikka toimittajien murhat ovat vähentyneet maailmassa, liian moni heistä maksaa yhä raporteistaan hengellään”, Unescon pääjohtaja Audrey Azoulay kommentoi. Unesco kirjasi viime vuonna 57 toimittajamurhaa, kun niitä vuonna 2018 oli 99. Uhreista oli naisia viime vuonna yhdeksän prosenttia ja edellisvuonna seitsemän prosenttia. Tuhat murhaa vuosikymmenessä 2010-luvulla on murhattu lähes tuhat journalistia ja näiden avustajaa. Pahimmat vuodet olivat 2012 (124 kuollutta) ja 2015 (116 kuollutta). Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) mukaan tänä vuonna on surmattu ainakin 32 journalistisen työn tekijää. Vuonna 2019 pahin surmanloukku toimittajille oli Latinalaisen Amerikan ja Karibian alue (23 kuollutta eli 40 prosenttia kaikista). Aasian-Tyynenmeren alueella uhreja oli 15, arabimaissa 10 ja Afrikassa 7. Latinalaisen Amerikan ja Karibian tilanne jatkuu pahana. Murhia on tänä vuonna tehty ainakin 18. Tilaston kärjessä on Meksiko (8 kuollutta), jota seuraavat Honduras (3) ja Brasilia (2). Barbadoksessa, Kolumbiassa ja Guatemalassa on surmattu yksi journalisti kussakin, Inter American Press Association listaa. Rauha sotaa vaarallisempi Tilastot kertovat, että toimittajien murhat vähenivät enemmän konfliktien koettelemissa maissa kuin maissa, joissa vallitsee rauha. Unesco pitää kehitystä huolestuttavana, sillä uhreiksi joutuvat yhä useammin toimittajat, jotka raportoivat korruptiosta, ihmisoikeusloukkauksista, ympäristörikoksista, laittomasta kaupasta ja poliittisista väärinkäytöksistä. Järjestö muistuttaa, että journalismi on edelleen vaarallinen ammatti, johon kohdistuu monenlaisia uhkia, väkivaltaa ja ahdistelua. Naistoimittajia vastaan hyökätään myös heidän sukupuolensa vuoksi, ja skaala ulottuu ahdistelusta fyysiseen ja seksuaaliseen väkivaltaan. Tuomiot vähissä RSF:n mukaan koronapandemia ja siihen liittyvät sulkutoimet ovat muuttaneet tilannetta. Vähemmän journalisteja on kuollut, mutta painostus ja kiusaaminen ovat yleistyneet. Uhkaukset ovat yhä hienovaraisempia ja vaikeammin torjuttavia. Sananvapausjärjestöt tähdentävät, että vaikka tällä vuosikymmenellä on tapettu journalisti neljän päivän välein, juuri kukaan ei ole joutunut vastuuseen rikoksista. Kuluvana vuonna journalistimurhista on ratkaistu oikeudessa 13 prosenttia. Se tarkoittaa pientä edistystä, sillä viime vuonna osuus oli 12 prosenttia ja edellisenä 11 prosenttia. (Inter Press Service) http://www.ipsnoticias.net/2020/11/la-mayoria-asesinatos-periodistas-quedan-impunes/ Avainsanat: häirintä Journalisti media murha Toimittajat ilman rajoja Unesco