Suomen Journalistiliitto on huolissaan epätyypillisissä työsuhteissa olevien journalistien toimeentulosta ja asemasta työmarkkinoilla. Lähes kaikki maan suurimmat mediayhtiöt käyttävät uutisten ja sisältöjen tuotantoon tarvittaessa töihin kutsuttavia ammattilaisia. Heidän asemansa on vakituisiin toimittajiin nähden heikko. ”Mediayhtiöt ovat vähentäneet vakituista henkilökuntaa ja samalla käyttävät näitä paikkaamaan lyhytaikaisia työntekijöitä. Nämä epävarmat työt tehdään reilusti vakituista henkilöstöä heikommilla eduilla”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Tarvittaessa töihin tuleville ei monesti kuulu mediatalon työkaluja, vaan jutut tehdään omalla tietokoneella, puhelimella ja kameralla. Näiden kulut pitää erikseen laskuttaa työnantajalta. Työterveyspalvelut ovat käytössä vain satunnaisesti, ja heitä kutsutaan vain harvoin toimitusten yhteisiin kehittämispalavereihin tai koulutuksiin. ”Tarvittaessa töihin kutsuttavien oikeuksien ja mahdollisuuksien parantaminen vakituisen henkilökunnan tasolle on tärkeää”, painottaa Aho. Journalistiliitto vaatii mediataloja huolehtimaan tällaisen henkilöstön tasavertaisuudesta. ”Työn tekemisen pitää olla järkevää tarjoamalla yhtäläiset työvälineet ja edut.” Pätkäsijaisten käyttöä mediayhtiöt perustelevat sillä, että heillä ei ole varaa palkata vakituisia ammattilaisia. He sijaistavat sairaana, lomalla tai koulutuksessa olevaa vakituista väkeä. Työvuorojen saaminen vaihtelee eikä sijaisten käyttöä useinkaan toimituksissa koordinoida. He ovat kuitenkin tärkeitä sisällöntuotannon kannalta, mutta heidän kohtelunsa on nykyisellään heikkoa. Lue lisää aiheesta Journalisti-lehden numerosta 9/2019: Tarvittaessa töihin tuleva työntekijä on toimituksen varaventtiili ja osa työyhteisöä - ainakin melkein Avainsanat: Journalismi Journalisti Journalistiliitto pätkätyöt ttt