Pariisi (IPS – Audrey Azoulay*) Informaatioteknologia pystyy avaamaan uusia maailmoja, ja media – perinteinen tai sosiaalinen – on yhä tiiviimmin läsnä yhä useampien ihmisten elämässä. Entä mikä on naisten rooli mediassa, ja miten se vaikuttaa heidän asemaansa maailmassa?

Tiedonvälityksessä naisille lankeaa yhä varsin perinteisiä rooleja tai vähäpätöisiä sivuosia. Sisällöissä he ovat yleensä aliedustettuina tai heidät esitetään passiivisina uhreina. Mainonnassa naiset ovat siivoustarvikkeiden kohdeyleisönä, kun taas miehille mainostetaan pankkeja, autoja ja muita sijoituskohteita.  Media ylläpitää stereotyyppistä naiskuvaa, joka on psykologisesti tuhoisa.

Margaret Gallagher laati vuonna 1979 Unescolle ensimmäisen merkittävän raportin naisten maailmanlaajuisesta roolista mediassa (The Portrayal and Participation of Women in the Media).  Sen johtopäätökset ovat yhä paljolti totta: ”Median on havaittu jääneen jälkeen yhteiskunnan muutoksesta. Vaikka viestimien ei useinkaan voida odottaa käynnistävän muutosta, on kohtuullista odottaa niiden heijastavan sitä.”

Jotain edistystä on tapahtunut 40 vuodessa, mutta vuoden 2015 Global Media Monitoring Project Report paljasti hälyttäviä tietoja. Naisia on yhä alle neljännes sanomalehtien, television ja radion uutisissa esiintyvistä henkilöistä, ja vain 13 prosenttia jutuista keskittyi naisiin. Vähemmän kuin joka viides haastateltu asiantuntija oli nainen, eikä syynä ollut aina se, että he ovat aliedustettuina kyseisellä alalla.

Se tarkoittaa, että keskeiset naisten elämään vaikuttavat kysymykset eivät yllä kansanvälisen keskustelun aiheeksi. Niitä ovat muun muassa palkkakuoppa, edustus politiikassa, perheen ja uran yhteensovittamisen ongelmat, kotiväkivalta sekä uhrin syyllistäminen raiskaus- ja ahdistelutapauksissa.

Aliedustus uutishuoneissa ja netissä

Osasyynä ongelmiin on naisten aliedustus uutishuoneissa, joissa he tekevät vain noin kolmanneksen jutuista. Vuoden 2010 Global Media Monitoring Reportin   mukaan naiset kuitenkin murtavat jutuissaan stereotypioita ja pyrkivät sukupuolten tasa-arvoon.

Unescon laatima ohjeisto Gender Sensitive Indicators for Media opastaa päättäjiä ja mediatalojen väkeä välttämään tasa-arvoa loukkaavat sudenkuopat.

Voisi ajatella, että internet auttaa korjaamaan perinteisen median vääristymiä, mutta joskus tilanne muuttuu päinvastaiseksi. Esimerkiksi Wikimedian henkilöesittelyistä vain 17 prosenttia kertoo naisista.

Vääristymää korjataksemme järjestämme tämän vuoden naistenpäivänä ”editointimaratonin”. Satakunta vapaaehtoista luo ja päivittää wikisivustoja kymmenistä naisista, jotka ovat kunnostautuneet kasvatuksen, tieteen tai kulttuurin alalla.

Tiedon luominen ei riitä, sitä on pystyttävä myös käyttämään. Liian moni nainen maailmassa on vailla mobiiliteknologiaa, jonka avulla päästä tiedon lähteille. Muutaman vuoden takaisen raportin mukaan naisia oli netissä 250 miljoonaa vähemmän kuin miehiä.

Lisäksi netti on avannut uuden väylän seksuaaliselle ahdistelulle, raiskauksella ja väkivallalla uhkaamiselle sekä kyberstalkkaukselle. Vuonna 2014 Twitteristä tehty selvitys kertoo, että naistoimittajiin kohdistui lähes kolme kertaa enemmän häirintää kuin miehiin.

Unesco haluaa korostaa naistenpäivänä, että nuorista kannattaa puhua diginatiiveina vasta, kun kaikki tytötkin saavat mahdollisuuden liittyä tähän joukkoon.

 

* kirjoittaja on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon pääjohtaja