Aloitteen mukaan liiton tulee työskennellä muiden alojen liittojen kanssa työsuhteen tunnusmerkkien ja/tai työsopimuslain soveltamisalan laajentamisen eteen, jotta työntekijän määritteleminen palkansaajaksi tai yrittäjäksi olisi entistä selvempää.

SJL lähestyy tulevalla eduskuntakaudella asiasta vastaavia ministereitä ja lobbaa poliitikkoja, jotta laki muuttuisi ja mediatalot lopettaisivat näennäisyrittäjien käyttämisen.

Myös työtä yksinyrittäjien kollektiivisen neuvotteluoikeuden eteen jatketaan.

Esityksen mukaisesti Journalistiliitto ryhtyy toimiin näennäisyrittäjyyden kitkemiseksi nykyisen lainsäädännön sallimissa
rajoissa.

Aloitteen mukaan näennäisyrittäjyys on media‑alalla laajalle levinnyt ongelma.

“Työntekijöiden ajaminen yrittäjiksi on työnantajalle liian helppo keino päästä eroon vastuista ja kiusallisista ”pakkovakinaistamisista”; työntekijälle se voi olla ainoa keino saada edes jotain töitä”, aloitetekstissä todetaan.

“Usein on helppo nähdä, että kyse ei ole aidosta yrittäjyydestä. Palkkatyön kriteerit täyttyvät monen näennäisyrittäjän kohdalla: räikeimmissä tapauksissa tällainen ”yrittäjä” tekee työtä työnantajan tiloissa ja laitteilla, työnantajan määrittämänä työaikana ja
työnantajan valvonnassa. Erityisen räikeää näennäisyrittäjyys on silloin, kun työntekijä on riippuvainen yhdestä ainoasta
toimeksiantajasta. Usein toimeksiantaja jopa edellyttää, että yrittäjä on uskollinen talolle eikä markkinoi itseään muualle saman alan
toimijoille.”

Itsensätyöllistäjien neuvotteluvalta ja näennäisyrittäjien aseman parantaminen kuuluu myös Journalistiliiton hallitustavoitteisiin alkavalle hallituskaudelle.