Uutiset / 07.06.2022

Sensuuri vallitsee Venäjällä, tulevaisuus askarruttaa toimittajia

Novaja Gazetan Pietarin-toimituksen päällikkönä työskennellyt Serafim Romanov osallistui tutkivaa toimittajaa Ivan Golunovia puolustavaan tapahtumaan kesällä 2019. Korruptiota penkonut Golunov oli pidätetty tekaistujen huumesyytösten nojalla. Kuva: Georgy Markov/IPS Kuva:
Vilna (IPS – Hanna Valynets) Venäjän suurimpiin riippumattomiin päivälehtiin kuuluva Novaja Gazeta pakotettiin maaliskuun lopulla lopettamaan ilmestymisensä. Vuonna 1993 perustetun lehden taival ei ollut helppo aiemminkaan, ja nyt Novaja Gazeta Europe jatkaa työtä Latviasta käsin. Kuusi Novaja Gazetan toimittajaa on vuosien saatossa murhattu ja lukuisia muita on uhkailtu. Nobelin rauhanpalkinnon viime vuonna saanut päätoimittaja Dmitri Muratov joutui huhtikuussa käymään sairaalassa, kun hänen silmilleen heitettiin junassa myrkyllistä maalia. Hyökkääjä huusi toimivansa ”poikiemme puolesta”. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, Novaja Gazetan toimituksessa mietittiin, miten sodasta voi raportoida. Lehti ryhtyi kirjaamaan tapahtumien kulkua kronologisesti. Pian viestimiä valvova Roskomnadzor-virasto varoitti lehteä, että sana ”sota” on pannassa. Pitää puhua ”sotilaallisesta erikoisoperaatiosta”. Vieläkö jatketaan? Lehti kysyi lukijoiltaan, kannattaako jatkaa. ”Enemmistö vastasi, että työn jatkaminen on kaikkein tärkeintä, ja siksi koimme sen tarpeelliseksi”, Novaja Gazetan Pietarin-toimituksen päällikkö Serafim Romanov kertoo. ”Yhdessä yössä poistimme verkkosivuiltamme lähes 300 Ukrainan tapahtumiin liittyvää juttua.” Toimituksen juristit tutkivat lehdelle annettuja määräyksiä. Jos lehti esimerkiksi halusi kertoa sodan uhreista, mukana piti olla puolustusministeriön virallinen kanta. Ylipäätään juttuihin piti sisällyttää Venäjän viranomaisten lausuntoja, jotka heijastavat Kremlin näkemyksiä. ”Juristit kävivät jokaisen jutun läpi ennen sen julkaisemista. Sisällönhallintajärjestelmä merkkasi nettisivuiltamme valtion ei-toivotuiksi määrittelemät järjestöt, kuten ulkomaiset agentit ja kielletyt järjestöt, sekä sanan ’sota’”, Romanov selittää. Silmukka kiristyy Pian Venäjä hyväksyi lain, joka kielsi ”väärän” tiedon levittämisen asevoimista jopa 15 vuoden vankeuden uhalla. ”Silloin tajusimme, millaisessa uudessa todellisuudessa elimme.” Riippumattomat viestimet, kuten tv-kanava Dožd, verkkomedia Znak.com ja Eho Moskvy -radioasema lopettivat uutisoinnin. Paine Novaja Gazetaa kohtaan kasvoi. Alussa ilmeni vaikeuksia painetun lehden jakelussa. Lehden sijasta lukijat saivat postilaatikkoonsa käsin kirjoitetun viestin, jossa sanottiin, että Novaja Gazeta oli kielletty. Allekirjoituksena oli ”kunnioittavasti postinkantajanne”. Kun tilaajat soittivat postiin, heille kerrottiin, että lehti on suljettu eikä tilauksia oteta vastaan. Tätä jatkui viikon, Romanov kertoo. Myös verkkolehden toimintaa häirittiin monin tavoin. Pahemminkin olisi voinut käydä Maaliskuun 22. päivänä virallinen uutistoimisto Ria Novosti uutisoi Novaja Gazetan saaneen varoituksen, koska se oli jättänyt ”ulkomaisen agentin” määrittelyn pois erään järjestön yhteydestä. Kun Novaja Gazeta sai lopulta tietää, että uhkana oli toimiluvan menetys, se ilmoitti heti toiminnan keskeyttämisestä. Romanovin mukaan olisi saattanut käydä paljon hullumminkin: lehti olisi voitu luokitella äärijärjestöksi, mikä olisi rinnastanut toimittajat talebaneihin. Venäjältä lähteneet toimittajat perustivat toukokuun alussa Latviassa Novaja Gazeta Europen. Kotimaahan jääneet kollegat valmistautuvat Romanovin mukaan palaamaan töihin heti, kun tilanne sallii. ”Oli toiveita vetäytymisestä, mutta sitten tulivat kuvat siviilien joukkomurhasta Butšassa”, hän sanoo. Teeskentelyn loppu Romanovin mukaan Venäjän viranomaiset lakkasivat Ukrainan sodan myötä teeskentelemästä, ettei maassa olisi sensuuria. Siihen asti Venäjä yritti uskotella ulkomaailmalle, että sen lehdistö on vapaa. ”Nyt totuuden kertominen sodasta on yksinkertaisesti mahdotonta. Siirryttiin luvattoman ja ulkomailla tehdyn journalismin aikaan.” Venäjän puolustusministeriö ei myönnä akkreditointeja riippumattomille viestimille. Ja ilman akkreditointia toimittajien turvallisuutta ei voida taata. Venäläisiä journalisteja tilanne uuvuttaa ja masentaa. ”Jotkut haluavat vaihtaa alaa, mutta toiset sanovat: minä jään sammuttamaan valot. Itse en voi välttyä tunteelta, että kaikki on kuin elokuvaa. Ehkäpä aliarvioin henkilökohtaiset riskit ja sen tosiasian, että olen menettänyt työni”, Romanov pohtii. Hänen mukaansa vaikeuksien keskelläkin toimittajat aprikoivat alan tulevaisuutta, sillä venäläistä journalismia odottavat radikaalit uudelleenjärjestelyt. Moni myös miettii, miten pysyä ammatissa, olla entistä riippumattomampi, kehittää yhteistyökanavia lukijoiden kanssa ja toimia venäläisen lainsäädännön ulkopuolella. (Inter Press Service/IJNET) https://ipsnoticias.net/2022/05/novaya-gazeta-sobrevive-pese-a-la-represion-gubernamental-rusa/

Katso myös

Kaikki uutiset

Suomalaisten luottamus uutisiin pysyy vakaana – ”Kärkisijasta on syytä olla kiitollinen”

Nyt julkaistujen kyselytulosten perusteella maksuttoman verkkouutistarjonnan seuraaminen ei näytä vähentävän verkkouutisista maksamista. Päinvastoin ne, jotka seuraavat esimerkiksi Yleisradion verkkouutisia, myös maksavat verkkouutisista muita todennäköisemmin.

Journalistiliitto palvelee myös läpi suven

Jäsenet voivat olla yhteydessä liittoon jäsenyyttä koskevissa asioissa sekä lakiasioissa.

Luova ala vaatii päättäjiä perumaan yksityisen kopioinnin hyvityksen tuhoisan leikkauksen

Älä anna kulttuurin kadota -kampanja vaatii päättäjiä säilyttämään oikeudenmukaisen yksityisen kopioinnin hyvityksen. Hallituksen kehysriihen päättämä leikkaus 11 miljoonasta 5,5 miljoonaan olisi luovan alan järjestöjen mukaan perusteeton ja tuhoisa kulttuuritarjonnalle ympäri Suomen. Journalistiliitto on mukana kampanjassa.