Pariisi (IPS – A.D. McKenzie) Charlie Hebdon toimituksen raaka joukkosurma Pariisissa 7. tammikuuta on herättänyt keskustelun sananvapaudesta.

Unesco järjesti viikko verilöylyn jälkeen Pariisissa seminaarin otsikolla Journalismi Charlien jälkeen. Esille tuli laaja kirjo näkemyksiä. Yhtäältä korostui ilmaisunvapaus olennaisena ihmisoikeutena ja demokratian peruspilarina. Toisaalta muistutettiin, että vapaus edellyttää vastuuta.

”Käsitys, että olemme sodassa, on huolestuttava. Sota fundamentalisteja vastaan ei toimi”, sanoi kirjailijoiden sananvapausjärjestön PEN Internationalin puheenjohtaja John Ralston Saul.

Hänen mukaansa sananvapauskasvatus on aloitettava nuorista, jotta nämä oppivat, että elämä demokratiassa vaatii paksua nahkaa.

”Tietämättömyys on joukkotuhoaseista pahin, ja jos ongelmana on tietämättömyys, ratkaisu on koulutus”, korosti Lontoossa asuva iranilaissyntyinen oppinut Nasser David Khalili.

Kutistuva ilmaisunvapaus

Charlie Hebdo oli saanut uhkauksia siitä asti, kun se julkaisi alkujaan tanskalaisessa Jyllands Postenissa 2005 olleet Muhammed-pilakuvat. Hebdoa syytettiin islaminvastaiseksi ja rasistiseksi, mutta toimitus katsoi, että sillä on oikeus pilkata uskontoja.

Kohu laski lehden levikkiä, mutta tuhoisan iskun jälkeen se on saanut laajaa poliittista ja taloudellista tukea. Miljoonat ihmiset osoittivat eri puolilla Ranskaa mieltään lehden puolesta 11. tammikuuta, jolloin Pariisin marssille osallistui kymmeniä johtavia poliitikkoja eri maista.

Joukossa oli edustajia monista maista, joissa tapahtuu vakavia sananvapauden loukkauksia, PEN ja muut järjestöt huomauttivat.

Saulin mukaan PEN on pannut 2000-luvulla merkille, että ilmaisunvapaus kutistuu länsimaissa. ”Se ei koske vain kirjailijoita ja toimittajia, vaan myös tavallisia kansalaisia.”

PEN on tuominnut hyökkäyksen Charlie Hebdoa vastaan. Järjestö kehottaa hallituksia vaalimaan ilmaisunvapautta ja pidättymään sen rajoittamisesta valvontaa kiristämällä.

Vaaralliset stereotypiat

Unescon seminaarissa penättiin medialta vastuullisuutta vähemmistöjen ja syrjäytyneiden yhteisöjen käsittelyssä. ”Pitää varoa stereotypioita”, muistutti ranskalainen senaattori Bariza Khiari.

Hänen mukaansa useimmat muslimit pitävät uskonsa omana tietonaan ja kunnioittavat asuinmaansa maallisia arvoja. ”On kuitenkin tunnustettava uskonnon olemassaolo ja merkitys, kunhan se ei ala sanella lakeja.”

Khiarin mielestä joidenkin musliminuorten radikalisoituminen Ranskassa juontuu arjen kovuudesta ja päivittäisistä nöyryytyksistä. Niitä aiheuttavat islamin pelko, työttömyys ja nuoria pysäyttelevä poliisi.

Ranskan kehitys- ja frankofoniaministeri Annick Girardin korosti, että demokratia takaa Ranskassa ilmestymisoikeuden eri aatesuuntia edustaville lehdille. Hän myönsi, että kaikkien asukkaiden integroiminen yhteiskuntaan ei ole onnistunut.

Seminaariin osallistui toimittajien ja pilapiirtäjien ohella islamilaisen, juutalaisen  ja kristityn uskontokunnan edustajia. He patistivat valtiota opettamaan nuorille maallisten ja uskonnollisten arvojen rinnakkaineloa ja yhteiseloa monikulttuurisessa yhteiskunnassa.