Brasiliassa naiset kampanjoivat vuonna 2018 sitä vastaan, että äärioikeistolainen Jair Bolsonaro valittaisiin presidentiksi. Hän voitti kuitenkin vaalit ja hyökkää nyt toimittajia ja varsinkin naistoimittajia vastaan. Kuva: Fabiana Frayssinet/IPS. Kuva: Rio de Janeiro (IPS – Florencia Pagola) Brasilian presidentiksi tammikuussa 2019 noussut Jair Bolsonaro esiintyy mediassa ja somessa usein vihaa ja väkivaltaa uhkuvana. Raivon kohteina ovat journalistit ja viestimet, joita hän syyttää valheiden levittämisestä. Toimittajat ilman rajoja (RSF) -järjestön mukaan Bolsonaron hallinto - presidentti, ministerit ja kansanedustajat - hyökkäsi kuluvan vuoden ensi puoliskolla 331 kertaa toimittajia ja mediaa vastaan. Tapauksista 293 kirjattiin Bolsonaron perheen kontolle, ja kärjessä oli itse presidentti, jota seurasivat hänen lainsäätäjinä toimivat poikansa Flavio, Eduardo ja Carlos. Jo vuonna 2020 hyökkäykset mediaa vastaan lisääntyivät 168 prosenttia edellisvuodesta. Samaan aikaan yltyi koronapandemia, josta johtuvia kuolemia on tilastoitu Brasiliassa jo yli 600 000. Bolsonaron hallitus raivoaa pääasiassa sosiaalisessa mediassa mutta myös julkisissa esiintymisissä. Pääkohteisiin kuuluva tv-kanava Globo raportoi säännöllisesti koronasta ja sen vaatimista uhreista. Bolsonaro on uhannut evätä kanavalta lähetystaajuuden vuonna 2022. Itsesensuuri lisääntyy Hallituksen vihamielinen asenne on saanut osan väestöstä tuntemaan suurta epäluottamusta journalisteja kohtaan. Se ilmenee aggressiivisena käytöksenä, jolle on presidentin lupa, Folha de Sao Paulo -lehden toimittaja Patricia Campos Mello selittää. Kasvava jännitys on johtanut toimittajamurhiin ja siihen, että brasilialainen yhteiskunta on alkanut pitää mediaan kohdistuvaa väkivaltaa laillisena ja normaalina. ”Journalismin esteeksi on noussut se, että ennen kuin kirjoitamme jutun, joudumme miettimään, mitä siitä voi seurata”, Campos Mello jatkaa. Bolsonaron leiri vihaa erityisesti naistoimittajia. Campos Mello joutui hyökkäyksen kohteeksi jo vuoden 2018 vaalikampanjan aikana, kun Jair ja Eduardo Bolsonaro väittivät, että hän maksaa seksillä uutisvinkeistä. Campos Mello haastoi heidät oikeuteen. Naistoimittajia vastaan hyökätään aggressiivisemmin kuin miehiä ja monesti työhön liittymättömissä asioissa. Somessa vyöryy vihaviestejä ja jopa tappouhkauksia. Hurjimmaksi meno kiihtyy mustien ja transseksuaalisten naisten kohdalla, Campos Mello kuvaa. Vainoharhan vallassa Naistoimittajien perustaman tutkivan journalismin uutistoimiston Agencia Públican johtaja Andrea Dip muistuttaa, että Brasilia on aina ollut vaarallinen maa journalisteille, mutta korona on kärjistänyt tilanteen äärimmilleen. Hän ottaa esimerkiksi sen, miten toimittajia kohdeltiin pandemian ensi kuukausina, kun Bolsonaro piti lehdistötilaisuuksiaan virka-asuntonsa edustalla. ”Bolsonaron kannattajat kävivät fyysisesti toimittajien kimppuun, ja presidentti hyökkäsi mediaa vastaan pönkittääkseen asemaansa. Tärkeimmät viestimet lopettivat tilaisuuksissa käymisen”, Dip kertoo. ”Pandemia vahvisti ajatusharhaa, jonka mukaan media vainoaa jatkuvasti Bolsonaron hallitusta, koska paljastamme asioita, jotka se haluaa salata”, Campos Mello jatkaa. Brasilian viestintäministeriö aloitti viime vuonna kampanjan, jossa julkistetaan koronasta toipuneiden määrä mutta ei tautiin kuolleita. ”Hallitus haluaa antaa kuvan, ettei kyse ole erityisen vakavasta pandemiasta. Siksi se ampuu viestintuojaa ja syyttää mediaa valeuutisista Donald Trumpin tapaan”, Campos Mello sanoo. Dipin mukaan seuraukset ovat pahimpia mahdollisia, ”kun kansa ei usko koronakuolemiin ja väheksyy turvatoimia.” Vastarinta jatkuu Brasilia putosi tänä vuonna neljä pykälää RSF:n lehdistönvapausindeksissä. Sen sijoitus on nyt 111/180. Campos Mello näkee valonpilkahduksena voittonsa käräjillä Jair ja Eduardo Bolsonaroa vastaan. ”On hyvä merkki, kun kaksi tuomaria sanoo, etteivät Bolsonarot ja ministerit voi puhua toimittajista mitä tahansa.” Campos Mello tietää olevansa etuoikeutettu, koska hänellä on työnantajansa tuki – vapaana toimittajana tuskin pystyisi haastamaan presidenttiä. Dipin mukaan Brasilian toimittajat ovat oppineet uusille tavoille. ”Varsinkin valtamediassa tapahtui asennemuutos, kun se lopetti raportoimasta presidentin järjettömiä puheita ja keskittyi paljastamaan, milloin hän valehtelee.” Brasilian toimittaja- ja muut järjestöt ovat aloittaneet lukuisia kampanjoita journalistien tueksi. Niihin kuuluu somessa tapahtuvan vainon kohtaamiseen tarkoitettu opas, jonka on tuottanut Brasilian tutkivan journalismin yhdistys (Abraji). (Inter Press Service/IJNET) https://ipsnoticias.net/2021/10/como-la-pandemia-agravo-la-violencia-contra-el-periodismo-en-brasil/ Avainsanat: Brasilia Journalismi Journalisti media Sananvapaus