• Extranet
  • Lomakkeet
  • Tapahtumat
  • Journalisti
  • Verkkoasiointi
  • Työttömyyskassa
  • Liity jäseneksi!
  • Tilaa pressikortti
  • Yhteystiedot
  • Uutiset
  • Liitto
    • Hallitusohjelmatavoitteet 2023-2026
    • SJL:n tehtävät
    • Journalistiliiton aapinen
    • Järjestötoiminta
    • Liiton talous
    • Liiton huomionosoitukset
    • Liiton julkaisut: työehtosopimukset, ohjeet, tutkimukset
    • Liiton historiaa
    • Liiton säännöt
    • Kansainvälisyys
    • Tietoa jäsenistämme
    • Journalistiyhdistyksiä
    • Palautelomake
    • Yhteystiedot
    • Medialle
    • Pressikuvat
    • Avoimet työpaikat – Lediga jobb
  • Työehdot ja etiikka
    • Tes-neuvottelut/Avtalsrundan
    • Lomautetaanko sinut? Jäitkö työttömäksi?
    • Edunvalvonta
    • Työehdot
    • Töissä lehdistössä
    • Töissä tv:ssä tai radiossa
    • Töissä kustantamossa
    • Viestintäalan työt
    • Työharjoittelussa
    • Itsensä työllistäjät
    • Tekijänoikeudet
    • Sananvapaus ja -vastuu
    • Journalistin ohjeet
  • Jäsenyys
    • Tervetuloa jäseneksi
    • Opiskelijat
    • Erityisryhmiä
    • SET:n jäsen
    • Näin jäsenyys hyödyttää
    • Liity Journalistiliittoon
    • Jäsenmaksut
    • Eläkkeelle
    • Pidä jäsentietosi ajan tasalla!
    • Liittymis- ja muut lomakkeet
    • Tietosuojaseloste
  • Jäsenedut
    • Pressikortti ja digitaalinen pressikortti
    • Kansainväliset edut ja palvelut
    • Lakineuvonta
    • Koulutukset
    • Vakuutukset
    • Journalisti-lehti
    • Työterveyspalvelu
    • Journalistiliiton jäsenten edut ja alennukset
    • Lomalle Lappiin tai Vierumäelle?
    • Virkistysstipendit
    • Apurahat
    • Mediakunta
    • Ansiosidonnainen työttömyysturva
Menu
  • fi
  • sv
  • en

Käytämme evästeitä sivujen teknisen toiminnan varmistamiseksi ja sivujen kävijämäärätietojen seuraamiseen. Emme kerää tietoja yksittäisistä kävijöistä.

Katso tietosuojaselosteemme

Työehdot ja etiikka

  • Tes-neuvottelut/Avtalsrundan
  • Edunvalvonta
    • Oikeusturva
    • Luottamusmiehet
      • Luottamusmiehen valinta
      • Luottamusmiesvaaliohje
    • Työsuojelu
    • Työnohjaus
    • Tasa-arvoinen työpaikka
  • Työehdot
    • Määräaikainen työsopimus ja vuosiloma
    • Työehtosopimukset
    • Pätkä- ja vuokratyö
    • Päivärahat
    • Advertoriaalit
    • Työsuhteen päättyminen
  • Töissä lehdistössä
    • Lehdistön palkkaus
    • Lehdistön lomat
  • Töissä tv:ssä tai radiossa
    • Yleisradion palkat
  • Töissä kustantamossa
    • Kustannusalan palkat
    • Kustannusalan lomat
    • Työaika kustannusalalla
  • Viestintäalan työt
  • Työharjoittelussa
    • Harjoittelu elokuva- ja tv-alalla
    • Harjoittelupalkat Journalistiliiton sopimusaloilla
  • Itsensä työllistäjät
    • Työntekijä vai yrittäjä?
    • Mediakunta
  • Tekijänoikeudet
    • Mitä laki sanoo?
    • ABC
    • Tekijänoikeuksista sopiminen
    • Kopiosto: rahaa tekijänoikeuksistasi
    • Miten tunnistan juttuvarkauden?
    • Journalistien erityiskysymyksiä
    • Tekijäfoorumi
    • Valokuvaajan tekijänoikeudet
  • Sananvapaus ja -vastuu
    • Julkisuuslaki
    • Lapset mediassa
  • Journalistin ohjeet

Määräaikainen työsopimus ja vuosiloma

Määräaikaisessa työsuhteessa vuosiloma pidetään pitkälti samojen vuosilomalain säännösten perusteella kuin vakituisessa työsuhteessa. Vuosiloma kertyy lomanmääräytymisvuosittain (1.4.-31.3.) ja pidetään lomakaudella (1.5.-30.9.). Määräaikainen työsuhde tuo kestonsa vuoksi muutamia poikkeuksia vuosiloman pitämiseen.

Lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa kertynyt vuosiloma ei tyypillisesti ehdi tulla pidettäväksi ennen lomakauden alkamista, vaan kertynyt vuosiloma maksetaan lomakorvauksena työsopimuksen päättyessä, ellei työntekijä sovi vuosiloman pitämisestä työnantajan kanssa. Sopiminen tarkoittaa sitä, että työntekijällä ei ole ehdotonta oikeutta saada lomaa pidettäväksi eikä työnantaja voi määrätä lomaa pidettäväksi.

Esimerkki 1: Työntekijä työskentelee määräaikaisella työsopimuksella 1.5.-31.12.2022, jonka aikana työntekijälle kertyy vuosilomaa. Koska vuosiloma tulisi pidettäväksi vasta lomakaudella eli 1.5.-30.9.2023 välisenä aikana, ei kertynyt vuosiloma ehdi tulla pidettäväksi. Kertynyt vuosiloma maksetaan lomakorvauksena työsopimuksen päättyessä 31.12.2022, elleivät työntekijä ja työnantaja sovi sen pitämisestä työsuhteen aikana.

 

Työt jatkuvat uudella työsopimuksella

Vuosilomasta voidaan sopia myös siinä tapauksessa, että työntekijä jatkaa määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen työssään uudella työsopimuksella. Tällöin vuosiloma voidaan sopia pidettäväksi myöhempänä ajankohtana.

Esimerkki 2: Esimerkkiä 1 seuraten, mikäli työntekijä jatkaisi 31.12.2022 jälkeen työssään uudella määräaikaisella työsopimuksella seuraavan vuoden loppuun 31.12.2023 asti, työntekijä voisi sopia kertyneen loman pidettäväksi lomakaudella. Tällöin 1.5.-31.3.2023 välisenä aikana kertynyt vuosiloma pidettäisiin 1.5.-30.9.2023 välisenä aikana. 1.4.-31.12.2023 välisenä aikana kertyvä vuosiloma tulisi maksettavaksi lomakorvauksena työsopimuksen päättyessä 31.12.2023, ellei työntekijä sopisi myös sen pitämisestä.

 

Laki turvaa työntekijän oikeuden vapaaseen

On mahdollista, että määräaikainen työntekijä ja työnantaja eivät pääse sopimukseen vuosiloman pitämisestä. Tällöin vuosiloma jää pitämättä sen vuoksi, että kunkin työsopimuksen ajalta kertynyt vuosiloma maksetaan aina lomakorvauksena työsopimuksen päätyttyä. Toistuvilla toisiaan perättäin tai lyhyin katkoksin seuraavilla määräaikasilla työsopimuksilla työskennellessä työsuhde voi jatkua pitkäänkin ilman, että työntekijällä olisi mahdollista pitää vuosilomaa.

Tilannetta varten vuosilomalaissa on erityinen säännös (8 § 2 momentti) työntekijän vapaan turvaamiseksi. Säännöksen mukaan työntekijällä on halutessaan oikeus saada vapaata työskennellessä toistuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella samalle työnantajalle. Vapaan pituus vastaa kertyneen, mutta lomakorvauksena maksetun vuosiloman määrää. Käytännössä kyse on lomapäivistä, joilta työntekijälle ei makseta lomapalkkaa.

Todellista rahallista menetystä ei kuitenkaan synny, koska työntekijä saa aina ennalta lomakorvauksen vapaata vastaavien lomapäivien osalta. Vapaan antamiseen ja pitämiseen sovelletaan samoja menettelysääntöjä kuin vuosilomaan. Työntekijän on ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden alkamista.

Esimerkki 3: Työntekijä työskentelee kolmella määräaikaisella työsopimuksella 1.5.-31.12.2022, 1.1.-30.4.2023 ja 1.5.-31.10.2023. Työntekijä ja työnantaja eivät pääse sopimukseen vuosiloman pitämisestä työsuhteen aikana, jolloin kunkin määräaikaisen työsopimuksen ajalta kertynyt vuosiloma maksetaan lomakorvauksena työntekijälle työsopimuksen päättyessä 31.12.2022, 31.4.2023 ja 31.10.2023. Koska työntekijälle on kertynyt 1.5.-31.3.2023 väliseltä ajalta lomakorvauksena maksettua vuosilomaa (esim. 22 vuosilomapäivää), työntekijällä on oikeus saada kertynyttä vuosilomaa vastaava vapaa (22 vapaapäivää) lomakautena 1.5.-30.9.2023. Seuraavalta lomanmääräytymisvuodelta eli 1.4.-31.10.2023 väliseltä ajalta kertyvä vuosiloma maksetaan lomakorvauksena työsuhteen päättyessä 31.10.2023.

 

Tarkista määräaikaisen sopimuksen edellytykset

Työskennellessä toistuvilla määräaikaisilla työsopimuksilla työnantajan aloitteesta on hyvä myös muistaa määräaikaisen työsopimuksen käytön edellytykset. Yksittäinen määräaikainen työsopimus edellyttää aina hyväksyttävän määräaikaan sidotun perusteen eikä työsuhdetta saa jatkaa uudella määräaikaisella työsopimuksella, jos työvoiman tarve on pysyvä aiempien määräaikaisten työsopimusten perusteella.