Sananvapaus ja -vastuu

Sananvapauden sisältö

Suomessa sananvapaus on turvattu perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Sananvapaudella on keskeinen rooli demokraattisessa yhteiskunnassa. Sananvapauteen kuuluu mielipiteiden ilmaisu, vastaanottaminen ja jakaminen ilman ennakollista puuttumista. Sananvapauteen kuuluu kärjekkäiden, provosoivien ja jopa loukkaavien ilmaisujen esittäminen, kunhan ei ylitetä sitä, mitä voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä.

Sananvapaus ei tarkoita sitä, että mitä tahansa saa sanoa. Sananvapauteen kuuluu vastuu. Jokaisen kunnia ja yksityiselämä on turvattu myös perustuslaissa. Kun kysymys on sananvapauden ja yksityiselämän välisestä konfliktista, oikeuksia joudutaan punnitsemaan: kumpi oikeus on vahvempi, kun otetaan huomioon olosuhteet?

Sananvapauden ydinalueelle kuuluvat yhteiskunnalliset asiat ja yksityiselämän alueen piiriin kuuluvat seksuaaliset suhteet ja perhe-elämä. Jos kysymys on yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta, jolla on liittymä yksityiselämään, sananvapaus on yleensä vahvempi oikeus.

Rikoslaissa on kielletty muun muassa salakuvaaminen, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ja kunnianloukkaus, joissa on tehty rajanvetoa yksityiselämän ja sananvapauden välillä. Esimerkiksi henkilöä ei saa kuvata kotirauhan suojan alueella ilman toisen henkilön lupaa. Sen sijaan julkisella paikalla, johon jokaisella on oikeus päästä, on oikeus kuvata vapaasti.

Median rooli sananvapauden toteuttajana

Sananvapaus, kuten muutkin perusoikeudet, kuuluu kaikille. Kysymys ei ole median erityisoikeudesta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (“EIT”) on katsonut useassa ratkaisussa, että medialla on keskeinen rooli vallan vahtikoirana, eikä jäsenvaltio saa rajoittaa tätä median keskeistä roolia.

EIT on katsonut, että muun muassa jäsenvaltioiden, kuten Suomen, on turvattava toimittajan lähdesuoja, joka kuuluu sananvapauteen. Suomessa lähdesuoja on turvattu laissa sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Lähdesuoja tarkoittaa sitä, että toimittaja voi kieltäytyä todistamasta, kuka on paljastanut medialle lähteen.

Median toiminta ei perustu ainoastaan lainsädääntöön. Median toimintaa sääntelee Julkisen sanan neuvosto (JSN), joka on julkaissut journalistin eettiset ohjeet. Journalistin ohjeet menevät pidemmälle kuin lainsäädäntö. Ohjeissa on säädetty median eettisistä säännöistä, joita jokainen Julkisen sanan neuvostoon kuuluva media noudattaa.

Asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia

Suomessa on olemassa julkisuusperiaate, joka kuuluu sananvapauteen. Julkisuusperiaate tarkoittaa sitä, että viranomaisen hallussa oleva asiakirja on julkinen. Asiakirja voi olla sähköposti, kirje tai muu sähköinen tallenne. Jokainen voi pyytää kopion viranomaisen hallussa olevasta asiakirjasta.

Viranomainen voi kuitenkin välttämättömien syiden vuoksi salata asiakirjan salassa pidettävältä osalta. Tällöin asiakirja on annettava julkisilta osin. Yleensä kysymys on siitä, että asiakirja pitää sisällään toisen henkilön yksityiselämää koskevia tietoja tai taloudellisia tietoja. Jyväskylän yliopisto on koonnut julkisuusperiaatteesta laajan verkkosivuston www.julkisuuslaki.fi.

Journalistiliiton työehtopäivystys antaa neuvoa jäsenille sananvapauskysymyksissä.