Uusimmat

Hondurasin journalistit ovat järjestäneet lukuisia mielenosoituksia vaatien loppua toimittajamurhille ja niiden rankaisemattomuudelle. Kuva: Thelma Mejía/IPS.

Myös toimittajat ahtaalla siirtolaiskaravaanin lähtömaassa

Tegucigalpa (IPS – Thelma Mejía) Väkivalta ja korruptio ovat osasyinä siihen, että hondurasilaisten siirtolaiskaravaani lähti pyrkimään kohti Yhdysvaltoja. Samat ongelmat ahdistavat journalisteja köyhässä Keski-Amerikan maassa, jossa mediaa suitsitaan myös lakiteitse.

Yli yhdeksän miljoonan asukkaan Honduras on Etelä-Afrikan ja Haitin jälkeen maailman eriarvoisin maa.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosiraportin mukaan Hondurasin sananvapaus on suuressa vaarassa. Tilanne on pahentunut kymmenen viime vuoden aikana, ja taustalla vaikuttavat rankaisemattomuus, korruptio sekä järjestäytynyt rikollisuus. Oppositio- ja yhteisömedian toimittajia pelotellaan ja uhkaillaan niin, että jotkut ovat joutuneet lähtemään maasta.

Vuosina 2001–2018 Hondurasissa on murhattu 75 toimittajaa ja bloggaajaa ja vain 6 tapausta on johtanut syytteeseen, kansallinen ihmisoikeuskomissio Conadeh kertoo.

Toimittaja ja yhteiskuntatutkija Víctor Hugo Álvarez sanoo, että sananvapauden suurimmat uhkaajat ovat korruptio ja huumekauppa.

”Huumekaupan jengeillä on salaisia kytköksiä yrityksiin, poliitikkoihin ja poliisiin, mikä estää terveen journalismin ja asettaa mediaväen suureen vaaraan. Lisäksi korruption lonkerot ulottuvat viestimiinkin”, hän selittää.

Salailu kattaa jo sosiaaliturvankin

Ilmaisunvapautta kahlehtivat myös lait, uhkailu ja viestintätalojen intressit, valtakunnallisen Radio Américan reportteri Óscar Morán Méndez jatkaa. Hänen mukaansa hallitus pystyy kiristämään mediaa tehokkaasti mainosrahoilla, mutta tehokkaimmin viestintää on viime aikoina suitsittu lailla.

Kansalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien asiakirjojen salaamista koskeva laki vuodelta 2014 tunnetaan ”salailulakina”. Sitä sovelletaan yli 20:een valtion laitokseen, mukaan lukien syyttäjänvirasto ja toimisto, joka perustettiin Amerikan maiden järjestön aloitteesta tutkimaan korruptiota ja rankaisemattomuutta.

Korruptiotutkinta aloitettiin kaksi vuotta sitten vastauksena kansalaisten laajaan liikehdintään. Sen laukaisi tieto, jonka mukaan hallitseva oikeistolainen kansallispuolue oli käyttänyt kymmeniä miljoonia euroja sosiaaliturvaan tarkoitettuja rahoja vaalityöhönsä.

Sosiaaliturvaa koskeva tieto julistettiin sittemmin salaiseksi, mikä loukkaa Morán Méndezin mukaan kansalaisten oikeutta saada tietää, mihin julkisia varoja käytetään.

Ensi vuonna voimaan tuleva rikoslaki ja käsittelyssä oleva kyberturvallisuuslaki sisältävät myös pykäliä, jotka voivat vaarantaa sanan- ja kokoontumisvapautta.

”Ilmaisunvapauden demokraattisia tiloja suljetaan, käynnissä on sananvapauden institutionaalinen tukahduttaminen”, juristi ja ihmisoikeuspuolustaja Nery Velásquez kuvaa. Hänen mukaansa se tapahtuu vaivihkaa ja ilman perusteellista keskustelua.

Suojelulle on kysyntää

Vuonna 2015 Hondurasissa hyväksyttiin laki journalistien, bloggaajien, ihmisoikeuspuolustajien ja juristien suojelusta. Noin 200 henkeä on sittemmin hakenut suojelua lain nojalla.

Velásquezin mukaan se kertoo ilmaisunvapauteen kohdistuvista uhkista. Valtiovalta ei siedä arvostelua eikä siksi suojele sen esittäjiä tai rankaise heidän vainoajiaan.

Kansallispuoluetta edustavan presidentti Juan Orlando Hernándezin uudelleenvalinta syksyllä 2017 herätti epäilyjä. Jesuiittojen kyselyssä 70 prosenttia vastaajista uskoi hänen tulleen valituksi vilpillisin keinoin.

Hondurasin perustuslaki kielsi aiemmin presidentin uudelleenvalinnan, mutta Hernándezin oikeistolainen kansallispuolue toteutti kiistellyn lakiuudistuksen viime vaalien alla kansalaisten protesteista huolimatta.

***

Honduras on yksi niistä maista, joissa Viestintä ja kehitys -säätiö Vikesin Keski-Amerikan alueellinen kehityshanke toimii.