Punaisen ristin työntekijät valmistivat ruokaa pakolaisleirissä Kongon demokraattisen tasavallan Kanzombissa elokuussa 2017. Avustusjärjestöjen mukaan Kongon konflikti oli maailman pahimmin aliraportoitu vuonna 2018. Kuva: Badylon Kawanda Bakiman/IPS Kuva: Norwich, Britannia (IPS - Martin Scott*) Saako humanitaarisen kriisin uhri apua, riippuu paljolti mediasta. Jos kriisi pääsee otsikoihin, se tapaa kirvoittaa avunantajien kukkaronnyörit. Maailmassa on kuitenkin paljon unohdettua kärsimystä, avustusjärjestöt muistuttavat. Ne nimesivät Kongon demokraattisen tasavallan konfliktin pahimmin aliraportoiduksi viime vuonna tehdyssä Thomson Reuters Foundationin kyselyssä. Muita unohdettuja kriisejä löytyy muuan muassa Keski-Afrikan tasavallasta, Tšadjärven alueelta, Jemenistä, Afganistanista, Etelä-Sudanista, Burundista ja Nigeriasta. Listalle pääsi ensi kerran myös Venezuela. Kongon demokraattisen tasavallan avuntarpeesta pystyttiin viime vuonna täyttämään alle puolet. Se selittyy osin tiedonpuutteella. Kaksi kolmesta britistä ei tiennyt mitään Kongon viime aikaisista väkivaltaisuuksista, Human Appeal -järjestön kysely paljastaa. ”Konfliktin raakuus on järkyttävää ja siihen kohdistuva kansallinen ja kansainvälinen piittaamattomuus pöyristyttävää. Olen harvoin nähnyt vastaavaa kuilua tarpeen ja avun välillä”, Kongossa avustustyötä tekevän Norjan pakolaisneuvoston johtaja Jan Egeland kommentoi. Journalismi kriisissä Ratkaisuksi ei riitä median syyttely, vaan pitää selvittää, mistä humanitaaristen kriisien aliraportointi johtuu. Julkaisimme Kate Wrightin ja Mel Buncen kanssa viime vuonna aiheesta raportin, joka liittyy humanitaarisen journalismin tutkimushankkeeseen. Se kertoo, että humanitaarinen journalismi on kriisissä. Kävimme läpi 20 000 uutisvälinettä ja tutkimme, moniko niistä raportoi neljästä tapahtumasta, joita kiinnostuksemme koski. Ne olivat Etelä-Sudanin konflikti, maanjäristys Indonesian Acehissa 2016, maailman ensimmäinen humanitaarisen avun huippukokous 2016 ja YK:n vetoomus humanitaarisen avun saamiseksi vuonna 2017. Kaikki neljä uutista löytyivät vain 12 välineestä, joista tunnetuimpia olivat Al Jazeeran englanninkielinen palvelu, Guardian-lehden Global Development -sivusto, YK:n suojista 2015 itsenäistynyt Irin News, Thomson Reuters -uutistoimiston hyväntekeväisyyssäätiö ja Voice of America. Nämä uutiskanavat viestivät yleensä kattavasti humanitaarisista kriiseistä. Mukana on tarinallisia featurejuttuja, analyyseja ja auttamaan kannustavaa tietoa. Kun katastrofiuutisia moititaan yleensä toistensa kaltaisiksi, näiden välineiden näkökulmissa oli merkittävää vaihtelua. Liian kallista Pääsyy, miksi varsinkin kaupallinen media välttää humanitaarisia kriisejä, on uutisoinnin kalleus. Toimittajan tai uutisryhmän perehtyminen monimutkaisiin konflikteihin paikan päällä maksaa suuria summia. Hyväntekeväisyyssäätiöt voivat tukea tällaista tutkivaa journalismia startup-rahoituksella mutta olettaen, että se muuttuu vähitellen kaupallisesti kannattavaksi. Tukijat ovat vähälukuisia, ja niiden on vaikea mitata sijoitustensa vaikutusta. Siksi voittoa tavoittelemattomat viestimet potevat rahapulaa. 12:n uutisvälineen listallemme päässeistä Humanosphere lopetettiin 2017 ja eräät muut ovat joutuneet supistamaan toimintaansa. Valtion tuki on ollut pelastus humanitaarisista asioista uutisoiville radioille, kuten BBC World Servicelle tai Voice of Americalle. Tutkimistamme BBC:n uutisista joka viides mainitsi humanitaariset asiat. Kiinnostaa yleisöä Valtion tuki uutisvälitykselle herättää aina epäilyksiä. Valtion puuttumista uutissisältöihin ei tutkimuksessa havaittu, mutta niiden intressit tietyillä maailmankolkilla saattoivat vaikuttaa siihen, löytyikö uutisoinnille rahoitusta. Al Jazeeralla oli vaikeuksia raportoida tilanteista alueilla, joilla sen emämaalla Qatarilla oli sotilaallisia tai diplomaattisia intressejä. Niihin kuuluivat esimerkiksi Jemen, Syyria, Sudan ja Etelä-Sudan. Humanitaarisia asioita käsittelevä journalismi kiinnostaa yleisöä enemmän kuin media luulee. Aid Attitudes Trackerin kyselyt Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa kertovat, että liki 60 prosenttia vastaajista sanoo seuraavansa ”tarkasti” tai ”melko tarkasti” humanitaarisia katastrofeja koskevaa uutisointia. Osuus on suurempi kuin millään muulla kansainvälisten uutisten lajilla. (Inter Press Service) * Martin Scott opettaa Britannian East Anglian yliopistossa Avainsanat: IPS Kansainvälinen