Journalistiliitto selvittää, millaisia uusia tukimuotoja liitto voisi tarjota uhkailun ja verkkovihan kohteiksi joutuneille jäsenilleen. Selvityksessä keskitytään erityisesti niiden journalistien tilanteeseen, jotka eivät ole pysyvässä työsuhteessa.
Selvitys pohjaa Suomen freelancerjournalistien (SFJ) tekemään aloitteeseen liiton valtuustolle. IPI:n tuoreen selvityksen mukaan verkkohäirintä vaikuttaa toimittajien työskentelyyn ja heidän jatkamiseensa.
“Suomalaiset journalistit eivät luota siihen, että heidän saamiaan uhkauksia tutkittaisiin kunnolla”, SFJ:n aloitteessa todetaan.
Journalistin alkuvuodesta 2016 toteuttamaan uhkakyselyyn vastasi noin 1400 journalistia. Vastaajista noin joka kuudes kertoo saaneensa edeltäneiden parin vuoden aikana viestejä, jotka ovat sisältäneet uhkailua. Erityisesti freelancerit jäävät yksin selviämään verkkovihan vaikutuksista.
Selvitys tuodaan kevätvaltuustoon 2019, jolloin selvityksen esiinnostamien toimenpiteiden mahdolliset talousvaikutukset voidaan ottaa huomioon seuraavan vuoden budjetoinnissa.