Uutiset / 08.08.2016

Lehdistönvapaus kiistakapulana YK:ssa

Ecosoc hyväksyi 25. heinäkuuta CPJ:n hakemuksen, joka oli neljästi hylätty järjestön kansalaisjärjestökomiteassa, kertoo CPJ:n johtoon kuuluva Courtney Radsch.

Lehdistönvapaus on olennainen osa YK:n ihmisoikeusjärjestelmää, mutta moni järjestön jäsenmaa loukkaa sitä jatkuvasti säätämällä rajoittavia lakeja, vangitsemalla ja surmaamalla toimittajia sekä jättämällä ammattikuntaan kohdistuvat rikokset rankaisematta.

Yhdysvallat ajoi aktiivisesti CPJ:n pääsyä Ecosociin. Maan YK-lähettiläs Samantha Power muistutti heinäkuun kokouksessa, että neljässä vuodessa, jotka CPJ odotti hyväksyntää, sen tilastojen mukaan journalisteja vangittiin 863, tapettiin 304 ja 19 katosi.

Radschin mukaan osa YK:n jäsenmaista haluaa sulkea kriittiset kansalaisjärjestöt systeemin ulkopuolelle, koska ne paljastavat kyseisistä valtioista kiusallisia asioita. CPJ:n hyväksyminen Ecosociin muuttui poliittiseksi kysymykseksi, eikä etusijalla ollut se, toimiiko järjestö YK:n periaatteiden edistämiseksi, hän sanoo.

Kansalaisjärjestöjen Civicus-verkoston  Mandeep Tiwana sanoo CPJ:n tapauksen osoittavan, ettei YK suhtaudu vakavasti lehdistönvapauteen.

Ecosocin kansalaisjärjestökomiteassa on edustajat 19 valtiosta, jotka on valittu maantieteellisin perustein. Kaudella 2015–2018 komiteaan kuuluvat Azerbaidžan, Burundi, Etelä-Afrikka, Guinea, Intia, Iran, Israel, Kiina, Kreikka, Kuuba, Mauritania, Nicaragua, Pakistan, Sudan, Turkki, Uruguay, Venezuela, Venäjä ja Yhdysvallat.

Tiwanan mielestä on ironista, että järjestöillä ei ole edustusta Ecosocin kansalaisjärjestökomiteassa. Mukana on sen sijaan useita hallituksia, jotka tukahduttavat järjestöjen toimintaa.

Ecosoc on myöntänyt konsultatiivisen aseman yli 4 000 kansalaisjärjestölle. Se oikeuttaa järjestöt osallistumaan kansainvälisiin YK-konferensseihin sekä niitä valmisteleviin kokouksiin.


Katso myös

Kaikki uutiset

Journalistiliitto: EU-rahoituksen leikkaaminen kurjistaa media- sekä elokuva- ja tv-alaa

Eurooppalaiset media- ja kulttuurijärjestöt ovat huolissaan EU-tasoisen rahoituksen leikkausuhasta. Suomen Journalistiliitto on liittynyt mukaan järjestöjen yhteiseen kannanottoon, joka on luovutettu Euroopan neuvostolle.

Kysyimme sadalta mediapäättäjältä: Kaksi lupasi nostaa freen palkkioita

”Freelle kuuluu samanlainen korotus kuin median vakituiselle työntekijälle. Tulemme jatkossakin muistuttamaan palkkioiden korottamisesta vastaavasti. Edelleen pyrimme myös sopimaan lehtien kanssa palkkioiden korotuksista ja muista ehdoista”, sanoo edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Sisäpiiritietoja ei pidä piilottaa hallinnollisen taakan varjolla

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä sijoituspalvelulain muuttamiseksi. Hallitus haluaa kumota sijoituspalveluyritysten velvollisuuden ylläpitää sisäpiirirekisteriä sekä sijoituspalveluyritysten sisäpiiriläisten velvollisuuden tehdä sisäpiiri-ilmoituksia. Esitystä perustellaan hallinnollisen taakan keventämisellä. Ammattiliitto Pro ja Journalistiliitto eivät perusteluja niele.