Uutiset / 08.08.2016

Lehdistönvapaus kiistakapulana YK:ssa

Ecosoc hyväksyi 25. heinäkuuta CPJ:n hakemuksen, joka oli neljästi hylätty järjestön kansalaisjärjestökomiteassa, kertoo CPJ:n johtoon kuuluva Courtney Radsch.

Lehdistönvapaus on olennainen osa YK:n ihmisoikeusjärjestelmää, mutta moni järjestön jäsenmaa loukkaa sitä jatkuvasti säätämällä rajoittavia lakeja, vangitsemalla ja surmaamalla toimittajia sekä jättämällä ammattikuntaan kohdistuvat rikokset rankaisematta.

Yhdysvallat ajoi aktiivisesti CPJ:n pääsyä Ecosociin. Maan YK-lähettiläs Samantha Power muistutti heinäkuun kokouksessa, että neljässä vuodessa, jotka CPJ odotti hyväksyntää, sen tilastojen mukaan journalisteja vangittiin 863, tapettiin 304 ja 19 katosi.

Radschin mukaan osa YK:n jäsenmaista haluaa sulkea kriittiset kansalaisjärjestöt systeemin ulkopuolelle, koska ne paljastavat kyseisistä valtioista kiusallisia asioita. CPJ:n hyväksyminen Ecosociin muuttui poliittiseksi kysymykseksi, eikä etusijalla ollut se, toimiiko järjestö YK:n periaatteiden edistämiseksi, hän sanoo.

Kansalaisjärjestöjen Civicus-verkoston  Mandeep Tiwana sanoo CPJ:n tapauksen osoittavan, ettei YK suhtaudu vakavasti lehdistönvapauteen.

Ecosocin kansalaisjärjestökomiteassa on edustajat 19 valtiosta, jotka on valittu maantieteellisin perustein. Kaudella 2015–2018 komiteaan kuuluvat Azerbaidžan, Burundi, Etelä-Afrikka, Guinea, Intia, Iran, Israel, Kiina, Kreikka, Kuuba, Mauritania, Nicaragua, Pakistan, Sudan, Turkki, Uruguay, Venezuela, Venäjä ja Yhdysvallat.

Tiwanan mielestä on ironista, että järjestöillä ei ole edustusta Ecosocin kansalaisjärjestökomiteassa. Mukana on sen sijaan useita hallituksia, jotka tukahduttavat järjestöjen toimintaa.

Ecosoc on myöntänyt konsultatiivisen aseman yli 4 000 kansalaisjärjestölle. Se oikeuttaa järjestöt osallistumaan kansainvälisiin YK-konferensseihin sekä niitä valmisteleviin kokouksiin.


Katso myös

Kaikki uutiset

AVMS-direktiivin mahdollistama maksuvelvoite toisi yli 10 miljoonaa euroa Suomen av-markkinaan

EU-lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia laajentaa kotimaisten audiovisuaalisten tuotantojen rahoituspohjaa ilman, että se rasittaisi valtion budjettia. AVMS-direktiivin 13.2. artiklan mukaisesti suoratoistopalveluiden tarjoajille voidaan asettaa maksu- tai investointivelvoite, joka toisi alalle kasvua kiihdyttäviä lisäresursseja. Tällä hetkellä jo 16 EU-maata on ottanut velvoitteen käyttöön – myös Suomen tulisi edistää asiaa pikaisesti. Velvoittamalla Suomessa toimivat globaalit palvelut rahoittamaan suomalaisia sisältöjä […]

Hovioikeuden päätös Viestikoekeskus-asiassa on erittäin huolestuttava ennakkotapaus

”Hovioikeus katsoi, että toimittajat voidaan tuomita myös jutuista, joita ei koskaan julkaistu. Tällä on ehdottomasti vaientamisvaikutus”, Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori sanoo.

Liitto tukenasi kesälläkin

Keskellä kesääkin jäsenemme voivat olla yhteydessä liittoon jäsenyyttä koskevissa asioissa sekä laki- ja työsuhdeasioissa.