Uusimmat

Lakimies Tytti Oras: Whistleblower –direktiivi liian monimutkainen

Journalistiliitto antoi syyskuun lopussa lausuntonsa ehdotukseen EU:n niin sanotuksi whistleblower-direktiiviksi. Journalistiliiton lakimies Tytti Oras tiivisti liiton näkemykset ehdotuksesta.

Journalistiliitto antoi syyskuun lopussa lausuntonsa ehdotukseen EU:n niin sanotuksi whistleblower-direktiiviksi. Direktiivin ajatuksena on luoda keinot väärinkäytöksistä ilmoittavien henkilöiden suojelemiseksi.

EU kerää parhaillaan jäsenvaltioiden kannanottoja ehdotuksesta. Journalistiliiton lakimies, viestintälainsäädäntöön erikoistunut Tytti Oras tiivisti liiton näkemykset direktiiviehdotuksesta.

PLUSSAT

1. On hyvä, että väärinkäytöksiä paljastaville ihmisille suunnitellaan suojaa. He ovat myös journalisteille tärkeitä tietolähteitä. Tähän mennessä yleistä suojelua ei ole ollut, ja siksi jotkut merkittäviäkin yhteiskunnallisia asioita paljastaneet ovat joutuneet vaikeuksiin. Näin kävi esimerkiksi Lux Leaks –tapauksessa.

Millaista suojaa väärinkäytöksen paljastaja siis saisi? Se on loppujen lopuksi kansallisesti järjestettävä asia. Direktiivi edellyttää, että valtion on järjestettävä mahdollisuus ilmoittaa väärinkäytöksistä viranomaiselle sekä tarjottava taloudellista suojaa sekä oikeudellista neuvontaa. Lisäksi direktiiviesitys sisältää vastatoimen kiellon. Tiedon paljastajaa vahingoittaviin vastatoimiin ei saisi esimerkiksi työnantaja ryhtyä.

2. Direktiivin tarkoitus ei ole muuttaa sitä, millä edellytyksin on tähänkin asti voitu paljastaa väärinkäytöksiä esimerkiksi medialle. Direktiivi muuttaisi siis vain sitä, millaisin edellytyksin ja millaista suojaa tietolähde nauttii.

MIINUKSET

3. Ehdotuksen soveltamisala on puutteellinen. Se kattaa vain jotkut EU-oikeuden alat, ja esimerkiksi työoikeus puuttuu siitä kokonaan. Työsuojeluun liittyvien väärinkäytösten paljastaja ei pääsisi tämän suojelun piiriin.

4. Suojan edellytykset on rakennettu niin monimutkaisiksi, että sen merkitys tässä muodossa voi jäädä pieneksi. Suojaa saisi vain, jos noudattaa kolmiportaista menettelyä.

Ensimmäisessä vaiheessa olisi käytettävä yrityksen tai organisaation sisäistä ilmoitusmenettelyä. Tällainen menettely pitäisi rakentaa, mikäli organisaatiolla on joko 50 työntekijää tai 10 miljoonan euron liikevaihto. Sisäisen ilmoittamisen pitäisi olla anonyymia, mutta onko uskottavaa, että tiedot pystyttäisiin yrityksen sisällä salaamaan? Tällä voi olla ikäviä seurauksia lähdesuojan kannalta, eikä se kannusta kertomaan väärinkäytöksistä. Organisaation sisällä asiat voidaan usein sopia kaikessa hiljaisuudessa ja jatkaa huonoja toimintatapoja.

Jos sisäinen ilmoitus ei tuota tulosta, on seuraava porras viranomaisvaihe. Valtion pitäisi luoda viranomaismenettely, jossa voidaan käsitellä ilmoitettuja epäkohtia.

Vasta jos mitään ei edelleenkään tapahdu, on mahdollista käyttää mediaa. Kun tähän saakka päästään, aikaa on varmasti kulunut kuukausia.

5. Direktiivin tarkoituksena on estää korruptiota ja tukea väärinkäytösten paljastajia. Monimutkainen ilmoitusmenettely suojan edellytyksenä voi kuitenkin johtaa siihen, ettei yleisö koskaan kuule yleisen edun vastaisista teoista.

Direktiiviehdotus

SJL:n lausunto