Uutiset / 15.10.2018

Lait kuristavat journalismia Etelä-Aasiassa

Pakistanin Peshawarissa työskentelevien journalistien vaatimukset suojelusta on vihdoin kuultu, sillä asiasta luonnosteltiin viime vuonna lakiesitys. Kuva: Ashfaq Yusufzai/IPS. Kuva:
Hyderabad, Intia (IPS - Stella Paul) Journalisteja tapetaan ja vainotaan monissa Etelä-Aasian maissa ja lisäksi heidän työtään vaikeutetaan lainsäädännöllä. ATN Bangla -television reportteri Meherun Runi ja hänen Maasranga TV:ssä työskennellyt miehensä Sagar Sarwar silvottiin hengiltä kotonaan Bangladeshin Dhakassa 6,5 vuotta sitten. Murhatutkimukset eivät ole edistyneet. Vainon kohteeksi on sen sijaan joutunut muita journalisteja ja nyt koko ammattikunta uuden digiturvallisuuslain myötä. Bangladeshin 19. syyskuuta hyväksytty digiturvallisuuslaki uhkaa 14 vuoden vankeudella sitä, joka tekee rikoksen tai avustaa rikoksessa tietokonetta tai muuta digitaalista välinettä käyttäen. Mediaväki pitää lakia uhkana lehdistönvapaudelle ja riippumattomalle tiedonvälitykselle. Ironista kyllä laki laadittiin vastauksena median vaatimuksille pykälän 57 poistamisesta vuoden 2006 telelaista. Siinä uhattiin 14 vuoden vankeudella tai kovilla sakoilla sitä, joka julkaisee netissä väärää tai loukkaavaa tietoa. Tunnettu vapaa valokuvaaja Shahidul Alam pidätettiin pykälän 57 nojalla 5. elokuuta Dhakassa eikä häntä ole vapautettu edes takuita vastaan laajoista koti- ja ulkomaisista vetoomuksista huolimatta. Human Rights Watchin Aasian-johtaja Meenakshi Ganguly arvioi, että Bangladeshin hallitus haluaa osoittaa, että sen arvostelijat eivät ole turvassa. ”Valokuvaajana Alam dokumentoi totuutta, ja siksi hänen työllään ja äänellään on nyt enemmän merkitystä kuin koskaan”, Ganguly sanoo. Se, että pykälä 57 tuli uuteen lakiin muuttumattomana on luonut pelon ilmapiirin toimittajien keskuuteen, Bangladeshin amerikkalais-kansainvälisen yliopiston viestinnän professori Afroja Shoma toteaa. Intiassa kumottiin, Nepalissa säädettiin Intiassa vastaava säädös löytyi maan it-lain kohdasta 66A. Maan korkein oikeus kumosi pykälän keväällä 2015, koska se oli liian epämääräinen. Sen jälkeen Intiassa on murhattu kriittiset toimittajat Gauri Lankesh ja Shujat Bukhari. Lisäksi Gujarat Files -kirjan kirjoittanut tutkiva journalisti Rana Ayyub on joutunut netissä hyökkäysten kohteeksi, eikä tapausten tutkinta ole edennyt. Nepalissa lehdistö on saanut toimia suhteellisen vapaasti, mutta maassa hyväksyttiin juuri laki, joka määrää luottamuksellisen tiedon jakajan vangittavaksi. Laki rajoittaa toimittajien raportointia ja loukkaa demokratian perusteita, Nepalin journalistiliiton (NPU) puheenjohtaja Badri Sigdel sanoo. Liitto vaatii kiistanalaisten lainkohtien muuttamista välittömästi. Myös Committee to Protect Journalists (CPJ) on vedonnut Nepalin hallitukseen, jotta se kumoaisi lain tai muuttaisi sitä. Pakistan aikoo suojella Pakistanissa surmattiin viisi journalistia työnsä vuoksi vuoden 2017 toukokuun ja kuluvan vuoden huhtikuun välillä. Paikallinen Freedom Network kirjasi lisäksi kymmenittäin ammattikuntaan kohdistuneita sieppauksia, laittomia pidätyksiä, päällekarkauksia ja omaisuuden tuhoamisia sekä uhkailuja. Pakistan luonnosteli vuonna 2017 lain journalistien suojelusta. Siitä tulee alueella ensimmäinen laki, joka lupaa toimittajille työsuhteen laadusta riippumatta suojelua, oikeutta ja taloudellista tukea. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä Nepal on sijalla 106, Intia 138, Pakistan 139 ja Bangladesh 146/180.

Katso myös

Kaikki uutiset

AVMS-direktiivin mahdollistama maksuvelvoite toisi yli 10 miljoonaa euroa Suomen av-markkinaan

EU-lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia laajentaa kotimaisten audiovisuaalisten tuotantojen rahoituspohjaa ilman, että se rasittaisi valtion budjettia. AVMS-direktiivin 13.2. artiklan mukaisesti suoratoistopalveluiden tarjoajille voidaan asettaa maksu- tai investointivelvoite, joka toisi alalle kasvua kiihdyttäviä lisäresursseja. Tällä hetkellä jo 16 EU-maata on ottanut velvoitteen käyttöön – myös Suomen tulisi edistää asiaa pikaisesti. Velvoittamalla Suomessa toimivat globaalit palvelut rahoittamaan suomalaisia sisältöjä […]

Hovioikeuden päätös Viestikoekeskus-asiassa on erittäin huolestuttava ennakkotapaus

”Hovioikeus katsoi, että toimittajat voidaan tuomita myös jutuista, joita ei koskaan julkaistu. Tällä on ehdottomasti vaientamisvaikutus”, Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori sanoo.

Liitto tukenasi kesälläkin

Keskellä kesääkin jäsenemme voivat olla yhteydessä liittoon jäsenyyttä koskevissa asioissa sekä laki- ja työsuhdeasioissa.