Uusimmat

#KeepTruthAlive-kampanjan interaktiivinen kartta (linkki jutussa) havainnollistaajournalistien kokemien uhkien suuruusluokkaa.

”Kun journalistit ovat tähtäimessä, koko yhteiskunta kärsii”

YK (IPS) ”Jos journalistit eivät voi tehdä työtään turvallisissa oloissa, meitä uhkaa sekasorto ja disinformaatio”, YK:n pääsihteeri António Guterres varoittaa lausunnossaan, joka julkaistiin marraskuussa. YK on julistanut 2.11. kansainväliseksi toimittajiin kohdistuneiden rikosten rankaisemattomuuden lopettamisen päiväksi.

”Kun journalistit ovat tähtäimessä, koko yhteiskunta kärsii”, pääsihteeri lisäsi. ”Jos emme kykene puolustamaan journalisteja, meidän kykymme pysyä informoituina ja osallistua päätöksentekoon heikkenee vakavasti.”

Unescon tuore raportti (”Intensified Attacks, New Defences”) alleviivaa journalistien kohtaamia riskejä. Vuosien 2006 ja 2018 välillä journalisteja surmattiin yli 1100, mutta melkein 90 prosenttia syyllisistä on välttynyt tuomiolta. Viimeisen viiden vuoden aikana journalistisurmat ovat lisääntyneet noin 18 prosenttia verrattuna edelliseen viisivuotiskauteen.

Tilastojen mukaan journalisteille kuolettavimpia maita ovat arabimaat. Niissä tehtiin surmista lähes kolmannes. Noin neljänneksen osuuksilla seuraavaksi vaarallisimpia ovat Latinalainen Amerikka ja Karibia sekä Aasian ja Tyynenmeren valtiot.

Journalisteja tapetaan usein siksi, että he ovat raportoineet politiikasta, rikoksista ja korruptiosta. Tämä näkyy siinä, että vuosina 2017-2018 yli puolet menetti henkensä muualla kuin konfliktialueilla.

Lausunnossaan pääsihteeri Guterres kiinnitti huomiota journalisteihin kohdistuvien hyökkäysten lukumäärän ja mittakaavan kasvuun sekä mediatyöntekijöiden työn vaikeuttamiseen. Journalisteja uhkaillaan syytteillä, pidätyksillä, vangitsemisilla, tiedonsaannin estämisellä ja heihin kohdistuvien rikosten tutkinnasta ja syyttämisestä pidättäytymisellä.

Korkean profiilin esimerkki on maltalaisen journalistin Daphne Caruana Galizian murha vuonna 2017. Jutun tutkintaa seuraa YK:n itsenäinen ihmisoikeusasiantuntija Agnés Callamard, jonka mielestä Maltan viranomaiset eivät ole tehneet tarpeeksi surman selvittämiseksi.

YK:n ihmisoikeuspäällikkö Michelle Bachelet puolestaan on vedonnut haitilaisiin, jotta maan väkivaltaisuuksiin osallistuvat pidättäytyisivät journalistien maaliksi ottamisesta ja kunnioittaisivat median vapautta tehdä työtään. Haitin runsaat neljäkymmentä kuolonuhria vaatineissa levottomuuksissa ainakin yksi journalisti on tapettu ja yhdeksän haavoittunut.

Tänä vuonna Unesco on lanseerannut sosiaalisessa mediassa kampanjan #KeepTruthAlive , joka nostaa esiin journalistien kotiseuduillaan kohtaamat vaarat. Tapetuista 93 prosenttia oli paikallistoimittajia. Kampanjaan kuuluu interaktiivinen kartta (kuvassa), joka tarjoaa eläväisen havainnollistuksen journalisteja maailmanlaajuisesti uhkaavien vaarojen suuruusluokasta.

(Inter Press Service)