Uutiset / 05.11.2020

Korona ja Bolsonaro kuristavat mediaa: Totuudenmukainen uutisointi uhan alla Brasiliassa

Rio de Janeiro (IPS – Mario Osava) Koronapandemian ja siitä johtuvien talousvaikeuksien ohella Brasilian mediaa ahdistavat hyökkäykset, joita johtaa lehdistönvapauteen vihamielisesti suhtautuva hallitus. Median murros on ajanut Brasiliassakin ison osan viestimistä digitaalisille alustoille. Ne ovat myös joutuneet ”uskottavuuskriisiin” verkossa versoneessa uusien toimijoiden viidakossa, arvioi Leonel de Aguiar, joka opettaa journalismia Rio de Janeiron katolisessa yliopistossa . ”Menetimme monopoliasemamme tapahtumien kertojana. Nykymaailma tulvii kilpailevia narratiiveja. Tapahtumiin osallistuvista on tullut historian todistajia elävän yleisön edessä, eikä väliin mahdu journalistista näkökulmaa”, Aguiar selittää. Mainostulojen heikkeneminen  on vaientanut Brasiliassa useita perinteisiä päivälehtiä ja muita viestimiä. Toisista on jäänyt jäljelle köyhä verkkoversio. ”Rakenteellinen kriisi koetteli mediayhtiöitä jo ennen Jair Bolsonaron presidenttikautta”, Carlos Muller sanoo. Hän toimi viestintäjohtajana päivälehtien liitossa 11 viime vuotta. Muistuttaa diktatuurin aikaa Kun äärioikeistolaisesta Bolsonarosta tuli presidentti tammikuussa 2019, Brasilian mediaan kohdistui uhka, jota verrataan vuosien 1964-1985 sotilasdiktatuuriin. Tuolloin harjoitettu sensuuri saa nyt uusia muotoja. Riolainen tuomari Cristina Feijó kielsi 4. syyskuuta maan suurinta televisioyhtiötä Globoa julkistamasta asiakirjoja senaattori Flavio Bolsonaron korruptio-oikeudenkäynnistä. Flavio on presidentin vanhin poika ja pitää mediaa vihollisenaan. Erityisinä silmätikkuina ovat Globo-ryhmän viestimet ja Folha de São Paulo -lehti, joiden sulkemisesta hän on usein haaveillut. Toinen riolaistuomari, Leonardo Chaves, määräsi 28. elokuuta, että digilehti GGN:n on poistettava 11 artikkelia, jotka käsittelevät investointipankki BTG Pactualin toimintaa. Talousministeri Paulo Guedes kuuluu pankin perustajiin. Päätökset todennäköisesti kumotaan ylemmissä oikeusasteissa, sillä Brasilian perustuslaki vuodelta 1988 takaa täyden lehdistön- ja ilmaisunvapauden. Hallitus torjuu koronauutisia Tämän vuoden maaliskuun 13:n ja elokuun 12:n päivän välillä kirjattiin vähintään 82 hyökkäystä koronapandemiasta uutisoivia toimittajia ja tiedottajia vastaan. Niistä 72 tuli keskushallituksen jäseniltä, kansanvälinen sananvapausjärjestö Article 19 kertoo. Järjestö varoittaa, että toimittajien työn kyseenalaistaminen edistää turvattomuutta ja väärän tiedon leviämistä. Korona on kiihdyttänyt hyökkäyksiä, joita myös alue- ja kunnallishallinnossa toimivat ”bolsonaristit” kohdistavat mediaan. Rion pormestarina toimiva evankelinen pastori Marcelo Crivella on pestannut kymmeniä ”vartijoita” estääkseen mediaa raportoimasta kunnallisten sairaaloiden heikkenevästä tilanteesta. TV Globo paljasti elokuun lopussa Crivellan kaksoisrikoksen, jossa hän salasi tärkeää tietoa ja kustansi sen peittelyn yhteiskunnan varoilla. Hän vältti viraltapanon kaupunginvaltuustossa kahden äänen enemmistöllä mutta joutuu vielä rikostutkintaan. Sukupuutto uhkaa toimittajia? Perinteinen media käy jatkuvaa kampanjaa somen valeuutisia vastaan, ja lähes kaikki yhtiöt ovat joutuneet perustamaan faktantarkistusosaston. Aguiar puhuu ”disinformaatiosta” valeuutisten sijasta. Hän pitää valeuutinen-käsitettä virheellisenä, koska uutinen on aina lähtökohtaisesti totta. Pandemia teki totuudenmukaisesta tiedosta elämän ja kuoleman kysymyksen, mikä on auttanut journalismia palauttamaan uskottavuuttaan, Aguiar arvioi. Digitalisaatio ja äärioikeiston nousu valtaan monissa maissa uhkaavat kuitenkin riippumattoman journalismin tulevaisuutta. ”Toimittajat ovat sukupuuttoon kuoleva laji”, Bolsonaro vakuutti tammikuussa hyökätessään taas kerran hallitustaan arvostelevaa mediaa vastaan. (Inter Press Service)

Katso myös

Kaikki uutiset

Vapaa tiedonvälitys ei toteudu Gazassa: journalistien tappamisen on loputtava  

Konflikti Gazassa on tuottanut mittaamattoman määrän kärsimystä ja tuhoa siviiliväestölle yhdeksän viime kuukauden aikana. Gazasta on muodostunut tiedonvälityksen musta-aukko. Humanitaarisen katastrofin todellista laajuutta ja inhimillistä hätää ei voi ymmärtää ilman journalistien aktiivista raportointia. Siksi on välttämätöntä taata edellytykset journalistien mahdollisimman vapaalle ja turvalliselle toiminnalle sotimisesta riippumatta. Tätä edellyttää myös kansainvälinen oikeus. Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto on […]

Journalistiliitto palvelee myös läpi suven

Jäsenet voivat olla yhteydessä liittoon jäsenyyttä koskevissa asioissa sekä lakiasioissa.

Suomalaisten luottamus uutisiin pysyy vakaana – ”Kärkisijasta on syytä olla kiitollinen”

Nyt julkaistujen kyselytulosten perusteella maksuttoman verkkouutistarjonnan seuraaminen ei näytä vähentävän verkkouutisista maksamista. Päinvastoin ne, jotka seuraavat esimerkiksi Yleisradion verkkouutisia, myös maksavat verkkouutisista muita todennäköisemmin.