Taipei (IPS – Iris Hsu*) Tiedonsaanti journalisteihin kohdistuvasta vainosta Kiinassa on viime aikoina vaikeutunut entisestään, mikä viittaa siihen, että tilanne on pahentunut. Committee to Protect Journalists -järjestön (CPJ) viime vuoden tietojen mukaan Kiinassa oli vangittuna 47 toimittajaa, ja tutkin parhaillaan yli kymmentä muuta tapausta. Tietoja on kuitenkin vaikea varmistaa, koska viranomaisten harjoittama salailu on koko ajan tehokkaampaa. Tutkittaviini kuuluu joulukuinen tapaus, jossa 45 ihmistä joutui kuulusteluihin, koska he olivat paljastaneet tietoja Xinjiangin salaisista koulutusleireistä Bitter Winter sivustolla. Nainen, joka kertoi WeChatissa Afrikan sikakuumeen puhkeamisesta Tianjinissa, pidätettiin tiettävästi joulukuussa syytettynä huhujen levittämisestä. Tutkittavina ovat edelleen ainakin 30 uiguureihin kuuluvan journalistin pidätykset Xinjiangissa vuosina 2016–2018 ja tapaus, jossa nainen kuvasi nettiin poliisin tunkeutumisen asuntoonsa viime elokuussa. Tiedonsaanti noista tapauksista oli niin vaikeaa, että CPJ ei pystynyt vahvistamaan, keitä uhrit olivat tai pidettiinkö heitä vangittuina vielä tilastoinnin aikaan. Tapauksia penkoessani olen törmännyt viiteen menetelmään, joita Kiina käyttää estääkseen tiedonsaantia. Oikeuden pöytäkirjoja salataan Kiinan laki edellyttää, että tuomiot julkistetaan tuomioistuimen nettisivuilla, elleivät ne sisällä ”valtiosalaisuuksia”. Vangituista toimittajista ja epäselvistä tapauksista ei kuitenkaan löydy netistä mitään. Ihmisoikeuksia seuraavan Minsheng Guancha -sivuston toimittaja Ding Lingjie on yksi monista journalisteista, jotka on vangittu ”riidankylvöstä ja vaikeuksien lietsonnasta”, joten tiedon pitäisi olla netissä, mutta sitä ei löydy. Tapausta käsittelevän Pekingin Shijingshanin kansanoikeuden nettisivuilta löytyy vain kuusi tuomiota vuodelta 2018. Oikeuslaitoksen tietojen mukaan tuomioistuimen käsittelyyn tuli viime vuonna 5 600 juttua. Uutisten mukaan se tuomitsi joulukuussa Dingin suljetussa istunnossa vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeuteen. Valtiollinen Kansan päivälehti kertoi syyskuussa, että Shaanxin maakunnassa oli kuukauden aikana pidätetty 96 henkeä ”uutisten väärentämisen” ja ”uutisilla kiristämisen” vuoksi. Oikeuslaitoksen verkkosivuilta ei löydy mitään tietoa tapauksista. Uutisia sensuroidaan Viranomaiset antavat viestimille ohjeita, joissa kielletään toimittajien pidätysten ja oikeudenkäyntien uutisointi. Jos tapaukseen ei liity politiikkaa tai ihmisoikeuskysymyksiä, joitakin tietoja saa julkistaa. Avainasiat, kuten uhrin nimi ja tuomio, kuitenkin salataan. Shaanxin ”valetoimittajien” pidätysten yhteydessä tiettävästi suljettiin 5 sometiliä, 15 paikallisradiota ja 45 verkkosovellusta. Virallisissa viestimissä uutisoitiin vain murto-osa tapahtumista, mikä teki 96 pidätetyn tunnistamisen lähes mahdottomaksi. Tukitaan VPN:t ja IP:t Kiina kielsi viime vuonna VPN:n eli virtuaalisen erillisverkon luvattoman käytön nettiyhteyksissä. Moni kiinalainen hyödynsi sellaista kiertääkseen ”suuren palomuurin”, jolla Kiina rajoittaa vapaata liikkumista verkossa. VPN-palvelua tarjoavat yritykset kertoivat syksyllä, että viranomaisten vastatoimet olivat voimistuneet, mutta viranomaiset kieltäytyvät kommentoimasta asiaa. Havaitsin itse yhteyden pätkimistä tammikuussa käyttäessäni kiinalaisia verkkosivustoja, suurinta hakukonetta Baidua ja mikroviestipalvelu Weiboa Taiwanista käsin. Lopulta pääsyni sivustoille estettiin kokonaan ja onnistui vasta, kun vaihdoin laitetta ja käytin toista IP-osoitetta. Kokemukseni viittaa siihen, että Kiina ei pelkästään valvo netinkäyttöä maan sisällä, vaan haluaa myös estää ulkopuolelta tulevan liikenteen sivustoillaan. Poliisiasemien puhelimet mykistetään Sen jälkeen, kun Kiinan ”uudelleenkoulutusleirit” Xinjiangissa paljastettiin 2017, yhteydenotto sikäläisille poliisiasemille vaikeutui. Viranomaiset eivät enää vastanneet soittoihini, ja moni julkinen numero lakaksi toimimasta. Alueella marraskuussa kadonneen palkitun valokuvaaja Lu Guangin vaimo Xu Xiaoli törmäsi samaan asiaan. Hän kertoi Twitterissä, että poliisi ei vastannut puhelimeen, kun hän yritti kysellä miehestään. Silloinkin, kun onnistun saamaan yhteyden viranomaisiin, he kieltäytyvät vastaamasta kysymyksiini. Eräs puhelimeen vastannut naisvirkailija joutui paniikkiin ja huusi, että en saa koskaan enää soittaa tähän numeroon ja esittää kysymyksiä Läheisiä ja juristeja pelotellaan Kiina uhkailee pidätettyjen perheitä, ystäviä ja juristeja. Uutisten mukaan vangitun toimittaja Huangin äitiä Pu Wenqingiä pidettiin kaksi kuukautta pidätettynä tuntemattomassa paikassa ilman yhteyksiä ulkomaailmaan. Radio Free Asian mukaan Pu vapautettiin 21. tammikuuta, mutta häntä kiellettiin postaamasta nettiin mitään. Kaksi Huangia puolustanutta lakimiestä Liu Zhengqing ja Sui Muqing pitivät aktiivisesti yhteyttä mediaan ja ihmisoikeussivustoihin, mutta kummaltakin evättiin oikeus toimia tässä jutussa. Huomasin viime vuoden lopulla, että aiemmin avomieliset juristit kävivät haluttomiksi puhumaan edustamistaan journalisteista. Kaksi heistä kertoi CPJ:lle, että rangaistuksen pelko sulki heidän suunsa. Huolimatta Kiinan sensuurista ja viestinnän tukahduttamisesta, journalistit jatkavat raportointiaan aroista aiheista pidätyksen uhallakin. Ja CPJ jatkaa heidän kohtaloidensa seuraamista ja julkistamista. * Iris Hsu on New Yorkissa päämajaansa pitävän CPJ:n Kiinan-kirjeenvaihtaja, jonka asemapaikka on Taiwan. Avainsanat: IPS Kansainvälinen Sananvapaus