Uutiset / 05.01.2022

Journalistit kokevat yhä enemmän painostusta – ”liiton jatkettava uusien tukimallien etsimistä”

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho: "”Erityistä huomiota pitää kiinnittää nuorten journalistien tukemiseen." Kuva: Heli Saarela Kuva:

Yhä useampi journalisti kertoo kokeneensa työssään painostusta, ja monen kohdalla nämä kokemukset ovat aikaisempaa säännöllisempiä. Tämä käy ilmi Tampereen yliopiston yhdessä Journalistiliiton ja kolmen päätoimittajayhdistyksen kanssa tekemästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin journalistien kokemaa painostusta, uhkailua ja väkivaltaa sekä näiden vaikutuksia journalistien työhön. Vastaajista reilut kaksi kolmasosaa on joutunut työnsä takia sanallisten vihanilmausten kohteeksi kolmen viime vuoden aikana.

”Erityisesti sanallista häirintää ja uhkailua tulee eri kanavista, sähköpostitse suoraan, sosiaalisen median kautta. Sanallisessa häirinnässä tartutaan usein myös henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten journalistin ulkonäköön”, tutkija Ilmari Hiltunen Tampereen yliopistosta kertoo.

Moni tutkimukseen vastannut uskoo kuitenkin, että saa painostus- ja uhkailutilanteissa tukea työnantajalta ja esihenkilöltä.

Maahanmuutto ja pakolaisuus juttujen aiheina aiheuttavat tyypillisesti painostusta ja uhkaa. Kuitenkin myös monen muun aiheen käsittely voi johtaa painostukseen ja uhkailuun, Hiltunen listaa: ”Ympäristö, paikalliset aiheet, politiikka, vähemmistöt, tasa-arvo ja rasismi. Uutena on noussut korona.”

Painostus ja uhkailu kuormittavat journalisteja henkisesti. Näin kertoo kokevansa lähes joka toinen vastaajista. Huolestuttavaa on erityisesti nuorten journalistien kokema häirintä. Tämä on havaittu Hiltusen mukaan muuallakin maailmalla. Nyt tehdyn kyselytutkimuksen perusteella nuoret journalistit kokevat kohtaamansa painostuksen ja uhkailun raskaammin ja kärsivät sen negatiivisista vaikutuksista enemmän kuin journalistit vanhemmissa ikäryhmissä.

Liitto tukee jäseniään

”Kyselyn tulokset ovat surullisia ja kertovat nykyisestä vihaisuuden ilmapiiristä. Meidän on jatkettava niiden keinojen etsimistä, joilla voimme tukea jäseniämme. Uhkailu ja häirintä eivät saa estää journalisteja tekemästä työtään”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.

Uhkana on, että häirinnän pelossa jätetään tekemättä yhteiskunnan kannalta tärkeitä juttuja.

Ahon mukaan on pohdittava erityisesti, miten tuetaan heitä, jotka ovat uransa alkuvaiheessa.

”Erityistä huomiota pitää kiinnittää nuorten journalistien tukemiseen. Ammatti on vaativa ja jaksaminen koetuksella jo ihan arjessa. Uhkailu lisää henkistä kuormaa ja pelkona on, että moni ei enää jaksa sen tuomaa taakkaa vaan jättää alan.”

Journalistien pitää pystyä toimimaan vapaasti ilman häirintää. Journalistiliitto on ollut aktiivisesti mukana rakentamassa erilaisia tukimalleja uhkailun ja häirinnän varalle.

”On myös todella tärkeää, että tuemme toisiamme kollegoina ja ammatillisena yhteisönä. Siksi on hieno huomata, että moni uskoo tiukan paikan tullen saavansa tukea esihenkilöltään ja työnantajalta”, Aho sanoo.

Journalistiliitto on yhdessä Medialiiton kanssa laatinut ohjeet, kuinka varautua häirintä- ja uhkailutilanteisiin työpaikoilla. Ohjeet julkaistiin syyskuussa.

Lisäksi liitto on ollut mukana perustamassa Journalistien tukirahastoa, joka auttaa avustuksin uhkailun, vainon ja muiden häirinnän muotojen kohteeksi joutuneita journalisteja.

Liitto on myös aktiivisesti ajanut uhkailun kitkemistä. Laittomasta uhkauksesta tuli 1.10. alkaen virallisen syytteen alainen rikos niissä tapauksissa, joissa uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.

”Uhkailun ja häirinnän kitkeminen on sekä journalistien jaksamisen, mutta myös tiedonvälityksen kannalta hyvin tärkeää”, painottaa Aho.

Oletko kokenut työsi vuoksi häirintää? Apua ja neuvoja löydät täältä:

Journalistiliitto on yhdessä Medialiiton kanssa laatinut ohjeet, kuinka varautua häirintä- ja uhkailutilanteisiin työpaikoilla. Lue lisää täältä.

Journalistien tukirahasto on mediatalojen ja alan liittojen yhdessä perustama rahasto, joka auttaa avustuksin uhkailun, vainon ja muiden häirinnän muotojen kohteeksi joutuneita journalisteja. Lue tukirahastosta.

Artikkelia muokattu 5.1.2022. Lause "Liitto on myös aktiivisesti ajanut maalittamisen kriminalisointia" on muutettu muotoon "Liitto on myös aktiivisesti ajanut uhkailun kitkemistä". 


Katso myös

Kaikki uutiset

Suomen Leijonan ritarimerkki Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolaiselle

Merkin myöntämisen perusteina ovat olleet muun muassa Savolaisen ansiokas työ itsensätyöllistäjien edunvalvonnassa.  Hän on yhteiskunnallisesti laajasti verkottunut ja on mukana useissa luottamustoimissa.

Painopisteitä 2025: tes, freetyö, neuvottelutuki, uusi tekijänoikeusstrategia

Liitto neuvottelee kesään 2025 mennessä kaikki media-alan työehtosopimukset. Kierros alkaa ennen joulua elokuva- ja televisiotuotannon työehtosopimusneuvotteluilla.

Liiton jäsenmaksut ensi vuonna ennallaan – työsuhteisen freen maksu uudistuu

Työsuhteisten freelancerien jäsenmaksu uudistuu ensi vuoden alusta alkaen. Uudistuksesta päätettiin liiton kevään valtuustossa. Maksu on 1.1.2025 lähtien kiinteä, 39 euroa kuukaudessa. Tähän asti työsuhteisten freelancereiden jäsenmaksu on ollut 1,4 prosenttia bruttotuloista.