Kolme Helsingin Sanomien journalistia on tänään perjantaina asetettu syytteeseen turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja paljastamisen yrityksestä. Syyte on sananvapauden kannalta erittäin vakava asia.

Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa 2017 jutun, joka koski puolustusvoimien Viestikoekeskuksen toimintaa. Suomen perustuslakia oltiin tuolloin muuttamassa kiireellisesti, ja artikkeli liittyi tähän yhteiskunnallisesti merkittävään asiaan.

Poliisi on jo todennut, että toimitus ei ole hankkinut tietoja lainvastaisilla keinoilla. Helsingin Sanomien mukaan kaikki artikkelin tiedot ovat olleet saatavilla myös julkisista lähteistä, eikä rikosta ole tapahtunut.

Journalistiliitto katsoo, että syyte vaarantaa vapaan tiedonvälityksen Suomessa.

Kolme journalistia on nyt vankeusuhan alla siksi, että he kirjoittivat yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta.

”Tämä on koko Suomen historiassa ainutlaatuista ja kansainvälisestikin länsimaisissa demokratioissa erittäin poikkeuksellista. Jo syyte itsessään on äärimmäisen vakava asia”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.

Syytteessä puhutaan ”turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä”. Toimittajaa voidaan siis uhata vankeudella myös asioista, joita hän ei ole julkaissut.

Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toimittajan julkaisemattomat muistiinpanot saattavat johtaa tuomioon.

”Väärinkäytösten tutkiminen jää tekemättä, jos asioiden selvittäminenkin voi johtaa syytteeseen. Sillä olisi dramaattiset seuraukset avoimelle yhteiskunnalle ja vallankäytön valvonnalle”, Aho toteaa.

Uhan alla on kansalaisen oikeus vastaanottaa tietoa.

”Journalistit eivät laadi artikkeleita itselleen vaan yleisölle”, Aho sanoo.

”Tällaiset tapaukset uhkaavat nimenomaan tavallisen ihmisen oikeutta saada tietää häntä koskevista asioista.”

Syyttäjä on ajanut oikeudenkäynnin salaamista ainakin osittain. Oikeudenkäynnin on oltava julkinen ja syytteiden pitää olla kaikilta osin julkisia.

”Syyttäjä toistaiseksi kertonut syytteiden perusteista hyvin niukasti. Kyseessä on sananvapauden kannalta kansainvälisestikin niin tärkeä asia, että käsittelyn on oltava julkinen. Näin myös journalistit voivat osoittaa paitsi oikeudelle myös kansalaisille olevansa syyttömiä”, Aho toteaa.

Länsimaisessa demokratiassa journalistinen työ ei voi olla rikos.