Uutiset / 15.05.2023

Journalistiliitto Säätytalolla: mediapolitiikkaa, itsensätyöllistäjiä ja median rahoituksen turvaamista

Mediapoliittinen ohjelma, itsensätyöllistäjien asema sekä Yleisradion ja kaupallisen median toimintaedellytyksien turvaaminen. Nämä kolme asiaa ovat olleet esillä, kun Journalistiliitto on viime viikkoina keskustellut hallitusneuvottelijoiden kanssa. Toiveena on, että Journalistiliiton jäsenille tärkeät asiat otettaisiin huomioon hallitusohjelmaa laadittaessa. Liitto on vienyt viestiä yksittäisille neuvottelijoille ja muille hallitusneuvotteluja käyvien puolueiden poliitikoille. Liiton puheenjohtaja Hanne Aho on myös ollut Viestintä ja digitalisaatio -jaoston kuultavana. xxx Suurin yksimielisyys on ainakin puheissa vallinnut mediapoliittisen ohjelman tarpeellisuudesta. Tällä hetkellä suomalainen mediapolitiikka on levällään ympäri ministeriöitä. Kun yksi ministeri miettii vaikkapa lehtien arvonlisäveroa, toinen lehtien jakelua ja kolmas niiden tukia, ketään ei kiinnosta, mitä kokonaisuudelle käy. Joissain maissa on mediaministeri, Suomessa ei. Kenenkään vastuulle ei kuulu pohtia, onko suomalainen media elinvoimainen ja saavatko kaikki suomalaiset heille elintärkeää tietoa. Työntekijöitä edustava Journalistiliitto ja työnantajia edustava Medialiitto peräänkuuluttavat mediapoliittista ohjelmaa. Se tarkoittaa, että yksi ministeriö tai ministeriryhmä ottaisi vastuun siitä, mitä lait ja säädökset saavat aikaan suomalaisessa mediassa. xxx Itsensätyöllistäjien asemaa voisi Journalistiliiton mielestä parantaa monella tavalla. Aiemmin freelancerit eivät saaneet liittyä yhteen neuvottelemaan palkkioista ja työehdoista. EU salli sen viime vuonna, ja niinpä esimerkiksi Journalistiliitto saisi EU:n mukaan nyt alkaa neuvotella vaikkapa freelancereiden minimipalkkioista. Hallituksen on varmistettava, että EU:n tahto toteutuu Suomessa. Työsuhteen määritelmää on myös laajennettava koskemaan niitä itsensätyöllistäjiä, jotka työskentelevät toimeksiantajasta riippuvaisessa tai alisteisessa asemassa. Tämän lisäksi itsensätyöllistäjät on otettava huomioon sosiaaliturvauudistuksessa ja pidettävä huolta siitä, että he ovat tasa-arvoisessa asemassa palkansaajiin nähden. xxx Kolmanneksi media-alan ja journalismin toimintaedellytykset on turvattava. Tämä tarkoittaa, että kaupallista mediaa on tuettava. Tapoja on monia, esimerkiksi arvonlisäveron alentaminen, jakelutuet sekä mediatukien nostaminen pohjoismaiselle tasolle. Yleisradio palvelee koko Suomea ja sen rahoitus on jätettävä rauhaan. Yleisradion budjetti kerätään erillisellä Yle-verolla. Jos Yleltä leikataan, rahoja ei lain mukaan voi siirtää mihinkään muuhun valtion toimintoon. Yleltä leikkaaminen tarkoittaa siis veronalennusta. Esillä on ollut valtavia leikkauksia, pahimmillaan jopa neljännes budjetista. Se tarkoittaisi Ylen ohjelmiston merkittävää karsimista, mutta veronmaksajille keskimäärin vain kolmen euron veronalennusta kuussa. Köyhät eivät saisi veronalennusta, koska he eivät maksa Yle-veroa. Elinvoimainen ja monipuolinen Yleisradio on kansalaisten palvelua parhaimmillaan, eikä siihen pidä kajota.  

Katso myös

Kaikki uutiset

Suomen Leijonan ritarimerkki Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolaiselle

Merkin myöntämisen perusteina ovat olleet muun muassa Savolaisen ansiokas työ itsensätyöllistäjien edunvalvonnassa.  Hän on yhteiskunnallisesti laajasti verkottunut ja on mukana useissa luottamustoimissa.

Painopisteitä 2025: tes, freetyö, neuvottelutuki, uusi tekijänoikeusstrategia

Liitto neuvottelee kesään 2025 mennessä kaikki media-alan työehtosopimukset. Kierros alkaa ennen joulua elokuva- ja televisiotuotannon työehtosopimusneuvotteluilla.

Liiton jäsenmaksut ensi vuonna ennallaan – työsuhteisen freen maksu uudistuu

Työsuhteisten freelancerien jäsenmaksu uudistuu ensi vuoden alusta alkaen. Uudistuksesta päätettiin liiton kevään valtuustossa. Maksu on 1.1.2025 lähtien kiinteä, 39 euroa kuukaudessa. Tähän asti työsuhteisten freelancereiden jäsenmaksu on ollut 1,4 prosenttia bruttotuloista.