Uutiset / 15.05.2023

Journalistiliitto Säätytalolla: mediapolitiikkaa, itsensätyöllistäjiä ja median rahoituksen turvaamista

Mediapoliittinen ohjelma, itsensätyöllistäjien asema sekä Yleisradion ja kaupallisen median toimintaedellytyksien turvaaminen. Nämä kolme asiaa ovat olleet esillä, kun Journalistiliitto on viime viikkoina keskustellut hallitusneuvottelijoiden kanssa. Toiveena on, että Journalistiliiton jäsenille tärkeät asiat otettaisiin huomioon hallitusohjelmaa laadittaessa. Liitto on vienyt viestiä yksittäisille neuvottelijoille ja muille hallitusneuvotteluja käyvien puolueiden poliitikoille. Liiton puheenjohtaja Hanne Aho on myös ollut Viestintä ja digitalisaatio -jaoston kuultavana. xxx Suurin yksimielisyys on ainakin puheissa vallinnut mediapoliittisen ohjelman tarpeellisuudesta. Tällä hetkellä suomalainen mediapolitiikka on levällään ympäri ministeriöitä. Kun yksi ministeri miettii vaikkapa lehtien arvonlisäveroa, toinen lehtien jakelua ja kolmas niiden tukia, ketään ei kiinnosta, mitä kokonaisuudelle käy. Joissain maissa on mediaministeri, Suomessa ei. Kenenkään vastuulle ei kuulu pohtia, onko suomalainen media elinvoimainen ja saavatko kaikki suomalaiset heille elintärkeää tietoa. Työntekijöitä edustava Journalistiliitto ja työnantajia edustava Medialiitto peräänkuuluttavat mediapoliittista ohjelmaa. Se tarkoittaa, että yksi ministeriö tai ministeriryhmä ottaisi vastuun siitä, mitä lait ja säädökset saavat aikaan suomalaisessa mediassa. xxx Itsensätyöllistäjien asemaa voisi Journalistiliiton mielestä parantaa monella tavalla. Aiemmin freelancerit eivät saaneet liittyä yhteen neuvottelemaan palkkioista ja työehdoista. EU salli sen viime vuonna, ja niinpä esimerkiksi Journalistiliitto saisi EU:n mukaan nyt alkaa neuvotella vaikkapa freelancereiden minimipalkkioista. Hallituksen on varmistettava, että EU:n tahto toteutuu Suomessa. Työsuhteen määritelmää on myös laajennettava koskemaan niitä itsensätyöllistäjiä, jotka työskentelevät toimeksiantajasta riippuvaisessa tai alisteisessa asemassa. Tämän lisäksi itsensätyöllistäjät on otettava huomioon sosiaaliturvauudistuksessa ja pidettävä huolta siitä, että he ovat tasa-arvoisessa asemassa palkansaajiin nähden. xxx Kolmanneksi media-alan ja journalismin toimintaedellytykset on turvattava. Tämä tarkoittaa, että kaupallista mediaa on tuettava. Tapoja on monia, esimerkiksi arvonlisäveron alentaminen, jakelutuet sekä mediatukien nostaminen pohjoismaiselle tasolle. Yleisradio palvelee koko Suomea ja sen rahoitus on jätettävä rauhaan. Yleisradion budjetti kerätään erillisellä Yle-verolla. Jos Yleltä leikataan, rahoja ei lain mukaan voi siirtää mihinkään muuhun valtion toimintoon. Yleltä leikkaaminen tarkoittaa siis veronalennusta. Esillä on ollut valtavia leikkauksia, pahimmillaan jopa neljännes budjetista. Se tarkoittaisi Ylen ohjelmiston merkittävää karsimista, mutta veronmaksajille keskimäärin vain kolmen euron veronalennusta kuussa. Köyhät eivät saisi veronalennusta, koska he eivät maksa Yle-veroa. Elinvoimainen ja monipuolinen Yleisradio on kansalaisten palvelua parhaimmillaan, eikä siihen pidä kajota.  

Katso myös

Kaikki uutiset

Kokosimme liiton vapaaehtoistoiminnan oppaan: Lue miten voit osallistua ja vaikuttaa  

Toimi Journalistiliitossa -opas löytyy liiton verkkosivuilta. Oppaasta selviää esimerkiksi se, mitä eri tehtävät vaativat ja mitä ne antavat tekijälleen.

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

Yli 300 nicaragualaistoimittajaa on lähtenyt maasta vuoden 2018 jälkeen. Moni jatkaa työtään, vaikka maanpaossa journalismia varjostavat rahoituksen hiipuminen, epävarmat työolot ja pelko.

Journalistiliitto: Suomi tarvitsee pysyvän mediatuen – STT:n tuki on askel oikeaan suuntaan

”Tämä yksittäinen rahoituspäätös on askel oikeaan suuntaan. On valtavan tärkeää, että päättäjät ovat ymmärtäneet kotimaisen uutistoimiston merkityksen ja haluavat tukea sitä”, Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori sanoo.